Tekoälyavusteisten musiikkityökalujen kuten Udion ja Sunon yleistyttyä Internet on täyttynyt tekoälyllä tehdyistä musiikkikappaleista. Myös musiikkipalvelu Spotifyssä tekoälyllä tuotetun musiikin määrä on räjähtänyt alkuvuodesta 2024 (Jeans 2024). Spotify päätyi otsikoihin vuonna 2023 poistettuaan palvelustaan musiikkikappaleen, jonka tekoälyllä tehty lauluraita imitoi Draken ja The Weekndin ääntä. Uusi tilanne kannusti Spotifyä tarkentamaan tekoälypolitiikkaansa, ja toimitusjohtajansa kautta Spotify viesti sallivansa tekoälyllä tuotetun musiikin, mikäli se ei selkeästi imitoi jotain tunnettua artistia tai tämän lauluääntä (Kleinman 2023). Ei ole kuitenkaan täysin selvää, salliiko Spotify kaiken muun tekoälyllä tuotetun musiikin palvelussaan, vaikka tekoälyllä tuotettu musiikki kerää jo tuhansia kuuntelukertoja musiikkipalvelussa (Jeans 2024).
Artistien asema uhattuna?
Tekoälyllä tuotetun musiikin salliminen musiikin suoratoistopalveluissa on johtanut tilanteeseen, jossa tekoälymusiikki kilpailee suoraan ”oikean”, ihmisen säveltämän ja tuottaman musiikin kanssa. Tilanne on ongelmallinen musiikintekijöille ja huhtikuussa 2024 uutisoitiinkin useiden levy-yhtiöiden ja artisteja Yhdysvalloissa edustavan etujärjestön sopimuksesta olla korvaamatta artisteja tekoälyllä tuotetuilla kopioillaan ainakin vuoteen 2026 saakka (Schneider 2024). Sopimus on yksi keino suojata artistien oikeuksia sekä laajemmin ihmisen luoman taiteen oikeuksia tekoälytyökalujen kehittyessä. Yksi maailman suurimmista levy-yhtiöistä Universal Music Group on myös yhdessä lähinnä musiikkilaitevalmistajana tunnetun Rolandin kanssa julkaissut yhteisen säännöstön, jolla he pyrkivät tekoälykehityksestä huolimatta vaalimaan tekoälyn vastuullista käyttöä ja ihmisen läsnäoloa musiikissa (Tencer 2024).
Kansainväliset levy-yhtiöt ovat kuitenkin myös mukana vääjäämättömältä vaikuttavassa kehityksessä. Universal Music Group on lyöttäytynyt yhteen SoundLabsin kanssa kehittämään tekoälypohjaisia kopioita heidän suosituimmista artisteistaan, joihin kuuluvat mm. Taylor Swift, Ariana Grande ja Suomessakin kesällä 2024 ensimmäistä kertaa esiintynyt Coldplay. Sopimus mahdollistaa artistien lauluäänien tekoälypohjaisen tutkimisen ja oppimisen, jonka kautta laulajan äänestä voidaan luoda tarkka kopio. Ääritapauksessa tämä mahdollistaisi Universal Music Groupille esimerkiksi uusien Taylor Swift -levyjen tekemisen täysin ilman Taylor Swiftiä. Tekoälysovellusten oppiessa imitoimaan maailman suurimpien artistien vokaali- ja fraseeraustekniikoita mallia voidaan myöhemmin käyttää myös uusien, täysin virtuaalisten artistien luomiseen. Suuremmalla todennäköisyydellä tämänkaltaiset sopimukset tulevatkin siis luultavammin lähinnä mullistamaan artistien studiotyöskentelyä ja mahdollistamaan erilaiset uudet tavat luoda musiikkia. (Wilkes 2024.)
Tekoälymusiikin mahdollisuudet
Musiikkiteollisuuden ulkopuolella tekoälyn kehitys ääni- ja musiikkituotannossa sallii musiikilla leikittelyn ja ihan vakavamielisenkin musiikin tekemisen jokaiselle ilman musiikkiteorian ymmärrystä. Tässä mielessä tekoälyn kehittymisen musiikkikentälle voidaan nähdä jatkona 90-luvun tietotekniseen kehitykseen, joka mahdollisti ammattimaisen musiikkituotannon tekemisen makuuhuoneisen nurkissa lojuvilla pöytätietokoneilla ilman valtavaa erilaisten soittimien arsenaalia ja toi yleisön tietoisuuteen Daruden kaltaisia uusia artisteja.
Uudet musiikintekotavat mahdollistavat kokeellisen musiikkituotannon myös markkinointitoimistoille, joka toisaalta nakertaa jalansijaa kaupallisilta musiikkipankeilta, mutta myös tehostaa markkinointiin käytettäviä resursseja aikaa vievältä audiovisuaaliselta suunnittelulta. Monimediallisessa markkinointikentässä äänellä on vähintään yhtä vahva rooli kuin kuvalla, jolloin mainostuotannossa sopivia äänimaailmoja päästään tuottamaan tekoälyavusteisesti murto-osassa siihen aiemmin käytetystä ajasta. Tekoälyn valjastaminen mainostuotantoon mahdollistaa myös käytännössä loputtoman versioinnin, jolloin markkinoinnin kohdentamista voidaan tehostaa entisestään.
Nähtäväksi jää, kuinka tekoäly ja koneoppiminen tulee mullistamaan äänituotantoalaa tulevaisuudessa, mutta varmaa on, että kehitys tulee nostamaan yhä uusia kysymyksiä luovien taiteiden inhimillisyydestä ja toisaalta tekoälytuotetun luovan materiaalin eettisyydestä.