Virtuaalituotanto (Virtual Production) on elokuva- ja audiovisuaalista alaa uudistava teknologia. Se yhdistää videopelien tekemisessä käytettävän pelimoottorin (esim. Unreal Engine) ja siihen kytköksissä olevan, esimerkiksi näyttelijän liikettä seuraavan kameran sekä LED-seinän kokonaisuudeksi, jonka avulla voidaan luoda vaikuttavia ja todentuntuisia kohtauksia sekä lavastuksia.
Miten kokonaisuus toimii?
Pelimoottorilla on mahdollista luoda sekä tyyliteltyjä että hyvin realistisia ympäristöjä videoiden taustoiksi tai kuvauspaikoiksi. Luotu tausta tuodaan näkyviin LED-näytöltä, jonka edessä kohtaus kuvataan. Kamera ja pelimoottorin ”virtuaalinen kamera” ovat yhteydessä toisiinsa. Kun seinän edessä oleva kamera liikkuu, ymmärtää pelimoottorin kamera liikuttaa ympäristöä niin, että myös led-seinän näkymä muuttuu suhteessa tehtyyn liikkeeseen. Tällä tavoin virtuaalituotanto saa aikaan vaikutelman fyysisessä ympäristössä kuvatusta kohtauksesta.
Taustoja voidaan tehdä myös 3D-skannaamisen avulla. Tämä tarkoittaa, että olemassa oleva tila voidaan skannata ja viedä pelimoottorissa jatkokäsiteltäväksi. Esimerkiksi tilan tai ympäristön valaistusta tai vuorokaudenaikaa voidaan säätää halutun tunnelman luomiseksi.
Pelimoottorin ja valotehoisen LED-seinän avulla voidaan saada aikaan lähes luonnollinen valaistus, jota ei tarvitse välttämättä viimeistellä enää jälkituotantovaiheessa.
Virtuaalituotannon edut ja soveltamiskohteet
Koska virtuaalituotantojen ytimessä on pelimoottori, on mahdollista luoda mielikuvituksellisia ympäristöjä, joiden avulla voidaan kertoa täysin uusia tarinoita, sekä kuvata paikoissa, joihin olisi hankala päästä. Virtuaalituotannot säästävät aikaa ja tehostavat tuotantoprosessia, sillä haluttuun lokaatioon eli kuvauspaikkaan ei ole tarvetta matkustaa kuvaamaan tiettynä ajankohtana. Studiossa yöllä tapahtuva kohtaus voidaan kuvata päiväsaikaan tai talvinen maisema voidaan lavastaa virtuaalisesti keskelle kesää.
Tuotannossa voidaan näin ollen säästää logistiikkakustannuksissa, mutta myös lavasterakentamisen kuluissa. Myös ympäristö kiittää, kun liikenteen päästöt sekä rakennusjätteen määrä vähenee. Lavasteiden rakentamisesta ja niiden siirtelystä aiheutuvia työtapaturmia voidaan myös vähentää virtuaalituotantojen myötä.
Virtuaalituotanto on oiva mahdollisuus tuoda tarinankerrontaan monimutkaisia ja uniikkeja ympäristöjä sekä raskaasti animoituja tehosteita. Tuotantoprosessi haastaa työryhmää tekemään tarinankerrontaan ja visuaalisuuteen liittyviä päätöksiä etukäteen, sekä muodostamaan yhteistä ymmärrystä siitä, miltä elokuvan maailma tulee näyttämään. Toisaalta kuvausympäristöön on mahdollista tehdä muutoksia ja taustalla olevia elementtejä voidaan siirtää tai poistaa lennosta taiteellisen vision mukaisesti.
Yhden kuvauspäivän aikana voidaan kuvata useammissa lokaatiossa. Ympäristöjä voidaan vaihtaa toisiin varsin ketterästi, vaikkapa 80-luvun laskettelurinteestä 70-luvun diskoon ja sieltä edelleen 60-luvun jenkkiraudan nahkapenkeille, mikäli vaikkapa lyhytelokuvassa tai musiikkivideossa haluttaisiin tällä tavoin aikamatkailla. Aikamatkailuun perustuvat mainosvideot voisivatkin sopia kulttuuriperintö- tai majoituskohteille, joiden historiasta löytyisi varmasti matkailijoita kiinnostavaa ammennettavaa.
Vihreällä seinällä kuvaamiseen verrattuna, virtuaalituotanto auttaa näyttelijää uppoutumaan kohtaukseen, kun hän voi nähdä kuvauspaikan. Näyttelijä voi reagoida led-seinällä tapahtuvaan liikkeeseen, eikä ole enää pelkän suullisen ohjeistuksen varassa. Näyttelijä pääsee näkemään valmiin kohtauksen aiemmin, eikä tarvitse odotella kuukausikaupalla elokuvan valmistumista.
Monialaista tekemistä
Xamkin Kouvolan kampuksella on harjoiteltu virtuaalituotantojen tekemistä ja otettu teknologiaa haltuun nyt reilun vuoden verran. Useampiin demotuotantoihin ja kuvausharjoituksiin on osallistunut Game Design- ja sisustusarkkitehtuurin ja kalustesuunnittelun opiskelijoita, media-alan ammattilaisia, opetushenkilöstöä sekä TKI-asiantuntijoita Luovan talouden tutkimusyksiköstä.
Virtuaalituotannot tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kutsua työskentelyyn eri alojen opiskelijoita, tekemään aidosti monialaisia yhteisiä projekteja, joissa jokaisen rooli on tärkeä osa isompaa kokonaisuutta.
Tuotannoissa tarvitaan muun muassa pelimoottoriosaajaa, 3D-mallintajaa, miljöiden suunnittelua, puvustuksen suunnittelua sekä catering-palveluita. Lisäksi tuotannot opettavat esimerkiksi tiimityötaitoja, ajanhallintaa, projektimaista työskentelyä, paineensietokykyä ja ongelmanratkaisua.
Opiskelijoiden osaaminen voi tuoda tarvittavaa lisäresurssia tuotantoyhtiöille, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään ja kokeilemaan tätä uutta teknologiaa ja tuotantotapaa.