Kymmenen prosentin luontoaltistuslisällä miljardien säästöt
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta selvityksestä ilmenee, että luontoaltistusta lisäämällä todella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Tutkijat selvittivät pohjoismaista 20 vuoden ajalta tutkimuskirjallisuudesta erityisesti masennukseen, kakkostyypin diabetekseen ja astmaan ja allergioihin liittyviä tutkimustuloksia. Näiden mukaan tutkimusnäyttö on vahvaa erityisesti mielenterveyden edistämisessä. (Tyrväinen et al 2024)
Selvityksessä arvioitiin ensimmäistä kertaa luonnon taloudellista merkitystä terveystaloustieteen menetelmillä. Laskelmat toteutti Nordic Healthcare Group (NHG). Selvityksen mukaan peräti vain 10 prosentin luontoalistuksen lisääminen toisi taloudellisia hyötyjä vuositasolla 2,5 miljardin euron verran. Tutkijat totesivat julkistustilaisuudessa, että todennäköisesti luonnon terveyshyötyjen taloudellinen potentiaali on vielä tätäkin suurempi. (Miettinen et al 2024)
Tätä kirjoittaessa on parhaillaan käynnissä Bakun ilmastokokous, johon alan tutkijat suhtautuvat kahtiajakoisesti. Vastakkain ovat maapallon kestävyyskyvyn rajat ja talouskasvu. Sitran tilaisuudessa julkistetussa selvityksessä korostetaan nimenomaan lähiluonnon merkitystä.
Esimerkiksi masennuksen hoidossa lähiluontoon pääsemisellä on siis sekä terveyden että kansantalouden kannalta merkitystä. Voi siis kysyä; kumman miljardit ovat tärkeämmät; metsätaloussektorin vai kansantalouden?
Lääkärit mukana
Samaisena tiistaina puolen tunnin kävelymatkan päässä Sitralta käynnistyi iltapäivällä Helsingin yliopiston lääketieteen laitoksella Helsinki Planetary Health – Terveysala muutosagenttina planetaarisen terveyden edistämisessä -seminaarityöpaja. Sen tavoitteena on rakentaa tiekarttaa ja kokonaiskuvaa terveydenhuollon kestävyystutkimuksesta.
Positiivista on se, että tämän ryhmittymän takana on joukko lääkäreitä. Lääkäreillä on usein mahdollisuuksia omalla alallaan ja alueellaan vaikuttaa uudenlaisen asenneilmaston rakentamisessa.
Lähtevätkö päättäjätkin mukaan?
Nyt on tutkitusti esitetty luontoaltistuksen lisäämisen kansantaloudelliset hyödyt. Voisi kuvitella, että maamme asioista huolehtivat päättäjät tarttuisivat innolla tähän mahdollisuuteen.
Julkistustilaisuudessa Sitralla luvattiin lähteä rahoittamaan hanketta, joka alkaa edistää esitettyä suomalaista kansallista luontoterveysohjelmaa. Itse näen sen mahdollisuudet ja roolin seuraavana ”Pohjois-Karjala -projektina”, jossa mielellään näkisi myös esimerkiksi ammattikorkeakoulut keskeisenä toimijana.
Tutkijat tutkivat ja tiede tuottaa tietoa päättäjien ja viranhaltijoiden tekemien päätöksien tueksi. Nähtäväksi jää, tartutaanko tähän mahdollisuuteen. Summat eivät ole ihan pieniä. Esimerkiksi vuoden 2025 valtiontalouden velan korkomenot ovat 3,3 miljardia euroa (VM).
Planetaarisen terveyden edistäminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja siinä päättäjämme ovat avainasemassa.