Ruoka-ala vaikuttaa aluekehityksessä
Etelä-Savon alueella ja Etelä-Savon maakuntastrategian tavoitteissa ruoka-ala on merkittävä työllistäjä vuonna 2030, ja siksi ruoka-alan kestävä kehittäminen nouseekin yhdeksi alueen strategiakärjeksi.
Luonnonvarakeskuksen vuonna 2024 tekemän selvityksen mukaan ruoka-ala työllistää Suomessa 320 000 henkeä ja Etelä-Savon maakunnassa välittömästi 5 836 henkeä ja välillisesti 571.
Arvonlisäystä ruoka-ala tuottaa maakunnalle välittömästi 262 milj. euroa ja välillisesti 37 milj. euroa. Tämä on noin 7,4 % koko maakunnan arvonlisäyksestä.
Ruoka-ala tuottaa välitöntä arvonlisäystä maataloudessa (107 milj. euroa), kaupassa (68 milj. euroa), ravitsemistoiminnassa (52 milj. euroa) ja elintarviketeollisuudessa (30 milj. euroa). Kalatalouden ja vesiviljelyn välitön arvonlisäys on 5 milj. euroa.
Ruoka-alan vaikuttavuus paikallisessa aluekehityksessä on suuri, ruoka-ala tarjoaa työpaikkoja niin tuottajille kuin kauppa- ja ravintola-alallekin.
Aluekehityksessä ruoka-ala, niin kuin muutkin, tarvitsee strategista kehittämistyötä vahvistuakseen. Ruoka-alan kehittäminen strategisesti voi tarkoittaa esimerkiksi paikallisten ruoantuottajien tukemista, lyhyiden toimitusketjujen edistämistä ja kestävän maatalouden vahvistamista.
Ruoka-ala voi toimia innovaatioiden ja yrittäjyyden kasvupaikkana luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistäen siten alueen taloudellista kasvua.
Kestävä ruokavisio 2030 ja KISMET
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun KISMET-hankkeen tavoitteena on kehittää paikallistason kestävää elintarviketuotantoa, jossa hyödynnetään entistä enemmän kiertotaloutta. Hankkeessa kehitetään kestävämpiä ruokaympäristöjä yhdessä 13 kansainvälisen partnerin kanssa.
Hankkeen tuloksena kehittyy Kestävien ruokaympäristöjen mahdollistamisohjelma (Enabling Programme for Sustainable Food Environments), mikä sisältää joukon työkaluja kestävyyden edistämiseksi hallinnon, kysynnän ja tuotannon näkökulmista.
KISMET-hankkeen toimenpiteet toteutetaan Savonlinnan seudulla. Suositukset ruoka-alan strategiseksi kehittämiseksi ja Kestävä ruokavisio 2030 luominen Savonlinnan kaupungille, on yksi KISMET hankkeen kehittämistoimenpiteistä.
Kestävän ruokavision kehittäminen aloitettiin tuomalla yhteen ruoka-alan asiantuntijat Savonlinnassa 18.9.2024. Asiantuntijat kokoontuivat jakamaan näkemyksiään ja kokemuksiaan ruoka-alan alueellisesta kehittämisestä Etelä-Savon ja Savonlinnan alueella.
Työryhmä jatkoi kehittämistyötä syksyn 2024 aikana. Alueellisten strategioiden, selvitysten ja asiantuntijoiden kehittämistyön pohjalta muodostettiin kestävä ruokavisio vuodelle 2030 ja toimenpide-ehdotuksia ajalle 2025-2030 alueen ruoka-alan kehittämiseksi.
Kehittämistyön aluksi luotiin katsaus alueen nykytilasta, alueellisista vahvuuksista ja haasteista. Nykytilaselvityksen perusteella lähdettiin pohtimaan kehityskohteita ja tavoitteita toiminnan kehittämiselle ja luotiin Kestävä ruokavisio 2030.
Keskeisemmiksi teemoiksi kehittämisessä nousivat ekologisuus, paikallisuus ja lähiruoka. Visiolle luotiin tavoitteet ja tavoitteita edistävät toimenpidesuositukset ruoka-alan kehittämiseksi. Tavoitteissa esiin nousi alueellisten ruoka-alan toimijoiden yhteistyön kehittäminen, hyvinvoinnin edistäminen ja ruokakasvatus, muikun ja järvikalan jalostamisen kehittäminen sekä lähiruuan markkinointiin panostaminen. Toimenpidesuosituksiin koostettiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia tavoitteiden edistämiseksi.
Suositukset ruoka-alan kehittämiseksi ja Kestävä ruokavisio 2030 työn tarkoituksena on tarjota Savonlinnan seudulle konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ruoka-alan kestävään strategiseen kehittämiseen. Etelä-Savolla on mahdollisuuksia profiloitua ruoka-alan edelläkävijäksi suomessa ja tuoda maakunta ruoka-alan maailman kartalle. Savonlinna voisi olla maailman muikkupääkaupunki.