Momentum-urapolulla yhteisöpedagogiopiskelijana

Harjoittelu Momentum-hankkeessa avasi ovet monikulttuuriseen työskentelyyn ja maahan muuttaneiden kotoutumisen tukemiseen. Hankkeessa tarjottiin työpajoja, suomen kielen ja kulttuurin kerhoja sekä yksilöllistä valmennusta, jotka loivat arvokkaita kohtaamisia ja oivalluksia.

Aloitin harjoittelijana Momentum-hankkeessa toukokuun alussa. Momentum järjestää maahan muuttaneille työpajoja, yksilövalmennusta, suomen kielen ja kulttuurin kerhoa ja auttaa tarpeen mukaan. Niiden myötä Momentum-matkani sisälsi paljon kohtaamisia ja oivalluksia. Harjoittelupaikka tuntui heti mieluisalta, ja tiesin oppivani tänä aikana paljon uutta. En ole juurikaan työskennellyt maahan muuttaneiden kanssa aiemmin. Jännitti.  Miten minä osaan tuon kaiken? 

Stereotypioista yksilöllisyyteen

Ensimmäinen kohtaaminen maahan muuttaneiden kanssa monikulttuurikeskus Saagassa osoitti, ettei minun vielä tarvinnutkaan osata. Monikulttuurisuus näkyi lempeänä vastaanottona ja avoimuutena, ovi on aina auki ja kaikki ovat tervetulleita. Suomalainen tapa kalenteroida menot kuukausien päähän tuntui täällä kaukaiselta ja hetkessä eläminen oli vahvasti läsnä. 

Omat ennakkokäsitykseni ovat hävinneet yksi kerrallaan viikkojen kuluessa. Maahan muuttaneet niputetaan helposti samaan joukkoon, vaikka jokaisen tausta ja tarpeet ovat kovin erilaiset. Kohtaamiani ihmisiä on yhdistänyt uteliaisuus ja halu oppia. Maahan muuttaneita ohjataan virastoissa asioinneissa ja lomakkeiden täytössä, mutta kuka heille kertoo minne he ovat tulleet? Mikä Suomi? Mikä Kouvola? Olemme katsoneet kartasta missä on uimaranta ja jalkapallokenttä, käyneet lähimetsässä kävelyllä ja tutustuneet kirjaston palveluihin. Paikallistuntemus lisää maahan muuttaneiden viihtymistä ja tukee kotoutumista. 

Yhteistyöllä osalliseksi

Momentum-hankkeeseen kuuluu neljän työpajan työpajasarjoja, joita olen ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa. Maahan muuttaneiden yksilölliset tarpeet ovat korostuneet myös näissä työpajoissa. Suomen kielen taso on ollut vaihtelevaa ja selkokielisyyden käyttö olennaista. Olemme ottaneet maahan muuttajat mukaan työpajojen ideointiin. He ovat kertoneet mistä haluaisivat kuulla lisää, mitä heidän olisi tärkeää oppia. Osallistaminen ja kuuleminen on avain onnistuneeseen yhteistyöhön, emme voi olettaa mitä toiset tietävät tai tarvitsevat jos emme kysy sitä. Moninainen joukko on tuonut haasteita työpajojen suunnitteluun, samassa ryhmässä voi olla maisteri sekä peruskoulun keskeyttänyt osallistuja, joiden tarpeet eivät kohtaa. Hetkessä elämistä tarvitaan taas! 

Työllistymisen haasteita

Maahan muuttanut voi joutua odottamaan puoli vuotta kotoutumiskoulutuksen alkamista Suomeen tultuaan. Tämän jälkeen kieltä joutuu mahdollisesti opiskelemaan vielä lisää, sekä suorittamaan kielitestin. Osalla maahan muuttaneista on paljon työkokemusta ja koulutusta kotimaasta. Koulutus ei aina päde Suomessa sellaisenaan, mutta työkokemus on kokemusta, joka ei häviä valtion rajan ylittämällä. Olen yllättynyt, miten hankalaa työllistyminen on koulutuksesta ja kokemuksesta riippumatta. Onko meillä varaa pitää opettajia, lääkäreitä ja hoitajia työttömänä? Tarvitaanko tiskarin työhön täydellistä suomen kieltä? 

Työnhaussa esiintyviä ennakkoluuloja ja syrjintää voidaan vähentää anonyymin rekrytoinnin avulla. Anonyymissa rekrytoinnissa hakijoiden henkilökohtaiset tiedot, kuten nimi, sukupuoli ja ikä poistetaan tai anonymisoidaan. Näin arviointi kohdistuu pelkästään hakijoiden pätevyyteen, taitoihin ja kokemukseen.  Anonyymi rekrytointi lisäisi varmasti maahanmuuttajien työllistymistä, silloin keskityttäisiin olennaisiin asioihin eikä työnhakijan suomalaiseen kieleen taipumattoman nimen luomiin oletuksiin.  

Puhekieli tutuksi

Ihmisten kanssa tehtävä työ perustuu kohtaamiselle. Kun otat toisen vastaan avoimesti, olet kiinnostunut hänestä ja haluat kuulla häntä, on luottamus helppo muodostaa. Ilmapiiri muuttuu joka kohtaamisella rennommaksi, nauretaan yhdessä, opitaan. Miten tämä eroaa suomalaisten kanssa toimimisesta? Yhdellä ainoalla asialla: ”Äh, puhekieli!”. Maahan muuttaneet hyötyisivät keskustelusta suomalaisten kanssa, jossa he pääsisivät kuulemaan ja oppimaan myös puhekieltä. ”Mennääks kauppaa?” voi kuulostaa vieraalta, jos sinut on opetettu kysymään ”lähdetäänkö kauppaan?”. Momentumilaiset ovat mukana kielitalkoissa luomalla mahdollisuuksia kuulla ja käyttää suomen kieltä. Suomen kielen ja kulttuurin kerhoissa monikulttuurikeskus Saagassa pyrimme tarjoamaan mahdollisuuksia rentoon keskusteluun ja tämän myötä kielen oppimiseen. 

Jos ovi ei aukea, mene ikkunasta

Työskentely maahan muuttaneiden kanssa on opettanut minulle heittäytymistä, ja vaatinut kykyä muuttaa suunnitelmia tarvittaessa. Vaikka oma suunnitelma toiminnalle näyttäisi paperilla hienolta, voivat osallistujat tarvita silloin jotain aivan muuta. Siksi on tärkeää ajoittain miettiä miksi teen sitä mitä teen ja keitä varten. Koska yhteistä kieltä ei välttämättä ole ollenkaan, olen toiminut välillä eräänlaisena miimikkona yrittäen kertoa mitä tapahtuu. On tärkeää perustella toiminnan merkitys myös osallistujille. Omien vahvuuksien tunnistaminen saattoi tuntua monesta kummalliselta, eivätkä he olleet koskaan miettineet kyseisiä asioita. Kun he myöhemmin harjoittelivat CV:n tekemistä, tieto omista vahvuuksista oli tarpeen. 

Noista vahvuuksista sinnikkyys nousi esiin useasti. Sitä todella tarvitaan! Maahan muuttajat tekevät sinnikkäästi töitä unelmiensa eteen. Toivon että Momentumissa saamani kokemuksen myötä osaan avata ovia ja tarvittaessa ikkunoita apua tarvitseville, jotta omalla polulla eteneminen olisi edes hieman helpompaa. Kuten eräs työpajan osallistuja sanoi: 

Jos ovi ei aukea, mene ikkunasta.  

MOMENTUM-hanke

Euroopan unionin osarahoittama MOMENTUM – Moninaistuvat urapolut hanke toteutetaan Live-säätiön koordinoimana yhteistyössä LAB ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. 

Hankkeen toiminta-aika 1.8.2023–31.1.2026.

Pin It on Pinterest