Rahmat Ehsani tuli Suomeen Afganistanista Iranin kautta vuonna 2015. Valkealan opistolla hän opiskeli suomen kieltä ja kävi peruskoulun. Ystäviä hän on löytänyt vähitellen jalkapallokentältä ja kuntosaliharrastuksesta.
– Täytyy tehdä töitä, että oven työelämään saa auki, Rahmat kertoo.
Suomessa työpaikan löytäminen oli haastavaa, kun verkostoja ja tuttuja ei ollut, työtä oli vaikea löytää. Työpaikkaa Rahmat haki monin tavoin. Hän lähetti hakemuksia sähköpostitse, soitti ja kävi tapaamassa työnantajia työpaikoilla. Torjutuksi tuleminen oli ajoittain lannistavaa.
Lopulta vuokratyöfirma Varamiespalvelun kautta Rahmat löysi työpaikan, ensin keikkatöitä ravintola- ja huoltamotyössä. Kun työnantajat tutustuivat häneen, oli keikkatöiden saaminen helpompaa ja kokemuksen kartuttua häntä toivottiin työvuoroihin työpaikoille. Lopulta keikkatyö johti vakinaiseen työsuhteeseen kesätöiden jälkeen Utin ABC:lle.
Rahmat kokee suomalaisen työkulttuurin turvalliseksi ja viralliseksi Afganistaniin ja Iraniin verrattuna. Afganistanissa ja Iranissa ei tehty työsopimuksia tai maksettu veroja, myös koulutusta ei juurikaan kysytty. Hän kertoo törmänneensä Iranissa epärehellisiin työnantajiin, palkkoja jäi saamatta ja työ vaihtui usein.
Kielen opettelu helpottaa työllistymistä
Rahmatin mielestä tärkeintä on oppia kieli ja olla halu sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. On oltava sinnikäs työnhaussa eikä saa antaa periksi, vaikka aluksi olisikin vaikeaa. Työtä on haettava aktiivisesti ja opeteltava kieltä, jotta työn saanti helpottaa. Jos itse ei tee mitään tai odottaa että esimerkiksi TE-palvelut hoitaa työpaikan, ei työtä saa. Hänen mielestään maahanmuuttajia tulisi aktivoida etenkin ensimmäisten maassaolovuosien aikana paremmin työnhakuun, kielenopiskeluun ja ammatillisiin opintoihin. Ilman tukea usko omiin mahdollisuuksiin heikkenee eikä kotoutuminen etene, ja ihminen jää helpommin tukien varaan kotiin ja passivoituu.
Utin ABC mahdollistaa työntekijöille suunnattua ammatillista koulutusta ja ammattipätevyyden hankkimisen. Merkonomin ja esimerkiksi kokin koulutus on mahdollista hankkia työn ohessa. Myös Rahmat kokee ammattitutkinnon tärkeäksi ja aikoo tulevaisuudessa opiskella lisää.
Monimuotoisessa työyhteisössä kohdataan ihmiset ihmisenä
Liikenneasemapäällikkö Pia Löppönen kertoo, että työpaikka Utin ABC:llä on monelle työntekijälle enemmän kuin vain työ, se on yhteisö, jossa vietetään paljon aikaa. Työpaikan yhteishenki on hyvä ja kaikki tukevat toisiaan.
– Kokemuksemme maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä ovat hyviä ja kohtaamme työpaikalla kaikki tasa-arvoisina kansallisuudesta ja kielitaidosta riippumatta. Myös erilaisista kielitaidoista ja -tasoista meillä on Utissa jo runsaasti kokemusta. Kun ihmisellä on halu tulla ymmärretyksi ja työskennellä, tällöin myös työnantaja haluaa löytää erilaisia perehdytys- ja kommunikointitapoja.
Työnantajan näkökulmasta suomalaisen työelämän täsmälliset aikataulut eivät ole ongelma maahanmuuttaneelle. Useat työntekijät haluaisivat sen sijaan tehdä pidempiä työvuoroja ja enemmän töitä, kuin suomalainen työaikalaki sallii.
Maahanmuuttaneita työntekijöitä Utin ABC:llä on useita. Työntekijöitä perehdytetään yhdessä, aluksi perehdyttäjä voi olla omankielinen, jos työntekijä ei puhu englantia. Perehdytystä ja kommunikaatiota tuetaan kuvakorttien, kääntäjien ja käännettyjen ohjeiden avulla. Kuvakorttien avulla helpotetaan myös suomen kielen oppimista, esimerkiksi kuvassa on haarukka ja alla kuvaava sana. Jokaisen työntekijän polku on yksilöllinen ja työtehtävät räätälöidään taitojen ja kokemuksen mukaan, kansallisuudesta riippumatta. Vastuuta ja työtehtäviä kasvatetaan vähitellen taitojen karttuessa.
– Tärkeää on vahvistaa työntekijän osaamista ja pystyvyyden tunnetta, monipuoliset työtehtävät auttavat oppimaan uusia asioita, vaikka välillä mentäisiinkin epämukavuusalueelle. Työntekijöillä on radiopuhelimet työvuoron aikana, joilla on helppo olla yhteydessä toisiin, jos kysyttävää tulee työtehtävistä tai jotain ei ymmärrä. Yksin ei tarvitse työtehtävistä selvitä, jos jotakin ei ymmärrä, Löppönen sanoo.
Yhteisö kannustaa tekemään parhaansa
Utin ABC:llä on opittu, että ihmisen kohtaaminen ihmisenä tukee parhaiten työntekijän kiinnittymistä työyhteisöön. Kun ihminen kokee olevansa tärkeä osa yhteisöä, hän haluaa tehdä parhaansa ja uuden oppiminen sekä usko omiin taitoihinsa vahvistuu.
– Liikenneasematyössä tehdään vuorotyötä, joka vaatii paljon monipuolista osaamista, stressin ja kiireen sietämistä. Kaikista työntekijöistä ei ole tähän työhön, mutta se ei ole kansallisuudesta kiinni, Löppönen toteaa.
Käytännön työssä haastavinta ovat erilaiset vaadittavat todistukset ja niiden saaminen työntekijöille. Testit, esimerkiksi hygieniapassikokeen kysymykset, voivat olla haastavia, koska kirjoitettua suomea voi olla vaikeaa ymmärtää, teksti voi sisältää vaikeaa termistöä tai testi voi sisältää kompakysymyksiä.
Työnantajia Löppönen kannustaa olemaan ennakkoluulottomia ja rohkeita, on kohdattava ihmiset yksilöllisesti, eikä tuijotettava kansallisuutta ja kielitaitoa. Kun on yhteinen halu saada asiat toimimaan, niin silloin kaikki yleensä järjestyy.