Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa siihen, miltä huominen näyttää ja mihin suuntaan yhteiskuntamme kulkee, mutta tämä valta ei jakaudu tasaisesti. Valta on mahdollisuutta päättää asioista. Toisissa asioissa päätämme itse, toisissa tilanteissa voimme vaikuttaa päätöksiin vain välillisesti ja joissain asioissa valta on kokonaan ulottumattomissamme, muiden päätettävissä.
Tulevaisuusvalta ohjaa yhteistä tulevaisuuttamme. Tänä vuonna Sitra kysyi vuoden suurimmassa ennakointitapahtumassa, Finnsightissa, kenellä on valta määrittää tulevaisuusnäkymiä ja ketkä taas rajataan pois: keiden ääni ei pääse kuuluviin. Kysymys laittaa epämiellyttävästi mutta tarpeellisesti tarkastelemaan, kuinka etuoikeutetussa asemassa itse on. Samalla tulisi kuitenkin pohtia, kuinka tulevaisuusosallisuutta saataisiin lisättyä. Kuinka saisimme mahdollisimman laajan ja monipuolisen joukon kuvittelemaan toivottuja ja toisenlaisia tulevaisuuksia?
Tulevaisuusnäkemyksiä valtakunnallisesti ja paikallisesti
Finnsightin tarkoituksena on koota Suomessa tehtävää ennakointia julkiseen keskusteluun. Tapahtuma on osa kansallisen ennakointiverkoston toimintaa. Tapahtuman järjestivät marraskuun alussa yhteistyössä Sitran kanssa Business Finland, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Suomen Akatemia ja valtioneuvoston kanslia.
Finnsightin valtakunnallista verkkolähetystä seurattiin eri puolella Suomea järjestetyistä paikallisista Finnsight-studioista. Studioissa päästiin käyttämään tulevaisuusvaltaa työstämällä erilaisia tulevaisuusnäkemyksiä. Sitran mukaan tulevaisuusnäkemyksellä tarkoitetaan esittäjänsä punnittua näkemystä jonkin asian tulevaisuudesta ja se voi perustua tutkittuun tietoon, kokemuksiin, ajatuksiin tai yhdessä käytyyn keskusteluun. (Sitra 2022, 8.) Nämä tulevaisuusnäkemykset ohjaavat toimintaamme ja vahvistavat siten kyseisen tulevaisuuden toteutumisen todennäköisyyttä.
Kymenlaakson studiot järjestettiin kaikille avoimena hybriditilaisuutena. Järjestävinä tahoina toimivat Xamk ja Ekami yhteistyössä Kymenlaakson ennakointinyrkin kanssa. Käsiteltäväksi aiheeksi oli paikallisstudioillemme valittu tulevaisuuden palvelut kestävän hyvinvoinnin rakentajina. Kestävällä hyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä hyvinvoinnin tasaista jakautumista että hyvinvoinnin turvaamista tuleville sukupolville. Käsitteessä yhdistyvät hyvän elämän tavoittelu ja kantokyvyn huomiointi yksilön, yhteiskunnan ja koko planeetan tasolla.
Kenen näkemys otetaan huomioon?
Mukana Kymenlaakson paikallisstudioissa oli Xamkin opiskelijoita sekä muutama työssään maakunnan tulevaisuuteen vaikuttava henkilö. Tilaisuus oli kaikille avoin, mutta käytännössä tulevaisuusvaltaa studiossa päätyivät kuitenkin käyttämään vain ne, jotka olivat tilaisuuden markkinoinnin ulottuvissa ja joilla oli jo valmiiksi halua ja kykyä vaikuttaa asioihin.
On huolestuttavaa, jos tulevaisuusnäkemyksistä on päättämässä vain pieni, etuoikeutettu joukko ihmisiä. Tarvitsemme yhteiskuntaamme laajemmin ymmärrystä siitä, miten tulevaisuus rakentuu, käsityksen siitä, miten tulevaisuusvalta tällä hetkellä jakautuu sekä näkemyksen ja aktiivista työtä sen eteen, että tulevaisuusvaltaa saadaan jaettua laajemmin läpi yhteiskunnan.
Millaisia mahdollisuuksia voisimme tarjota esimerkiksi lapsille, eri vammaisryhmille tai eri syistä syrjäytyneille oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteen? Tulevaisuutemme näyttää varmasti hyvin erilaiselta, jos vain vahvimmat pääsevät siihen vaikuttamaan verrattuna siihen, että kaikki pääsisivät tuomaan oman näkemyksensä paremmin esiin. Mitä jos valta vaikuttaa tulevaisuuteen jakautuisi jatkossa vahvemmin myös niille, joihin asia myös vaikuttaa eikä ainoastaan valta-asemissa jo oleville?
Painoa, työntöä ja imua studiossa
Tulevaisuuden palveluja pohdittiin Kymenlaakson Finnsight-studiossa vuodelle 2050, lähes 30 vuoden päähän. Työkaluna pohdinnassa käytettiin Sitran ohjeistuksen mukaisesti tulevaisuuskolmiota. Tulevaisuuskolmio on tulevaisuudentutkija Sohail Inayatullahin menetelmä, jossa kolmio toimii analyysikehikkona (Sitra 2022, 4 & Inayatullah 2008). Sen avulla tunnistetaan aiheen (tulevaisuuden palvelut kestävän hyvinvoinnin rakentajina) tulevaisuuteen vaikuttavia kolmenlaisia tekijöitä:
- menneisyyden painoa,
- nykyisyyden työntöä ja
- tulevaisuuden imua.
Menneisyyden painona vaikuttavat tekijät voivat olla esimerkiksi sitkeitä ja vanhoja uskomuksia, kuten että palvelujen täytyy aina olla saatavilla myös kasvokkain digitaalisuuden sijaan. Nykyisyyden työntönä toimivat tällä hetkellä käynnissä olevat muutosprosessit, esimerkiksi energiamurros ja sen vaikutukset palveluihin. Tulevaisuuden imussa vaikuttavat tekijät ovat unelmia, toiveita, visioita ja osin uhkiakin. Aiheeseemme liittyvä tulevaisuuden toive oli esimerkiksi: ”Ympäristölähtöinen ajattelu korvaa ihmislähtöisen ajattelun.”
Kymenlaaksolaisia tulevaisuusnäkemyksiä
Yksilö- ja ryhmätyöskentelyn kautta jokainen osallistuja pääsi luomaan omaa tulevaisuusnäkemystään. Näistä näkemyksistä kiteytettiin pienryhmissä vielä joka ryhmälle yksi yhteinen näkemys. Kymenlaakson Finnsight -studion tuloksena kuusi ryhmää koosti omat tulevaisuusnäkemyksensä:
- ”Ilmastokriisi tuo uusia innovaatioita, vaatii uudenlaista yhteiskuntarakennetta ja tuo suljetun kiertotalouden. Metaverse yhtenäistää maailmaa.”
- ”Vuonna 2050 digitaaliset mittarit ja lait ohjaavat palveluita vastaamaan monimuotoistuneen väestön tarpeisiin ja maapallon hyvinvointiin.”
- ”Vuonna 2050 eletään yhteisöllisesti vaihtotaloudessa, koko maa asuttu. Arkeen kuuluu toisten auttamista moderneja teknologioita hyödyntäen.”
- ”Vuonna 2050 palvelut ovat yhä muutoksessa, epävarmuus läsnä ja yhteiskunta ei pääse eteenpäin päätöksissä.”
- ”WW3 on ohi. Eurooppa on raunioina. Suomi osana Venäjän tsaarivaltakuntaa, sotii Kiinaa vastaan jäljellä olevista maapallon luonnonvaroista.”
- ”Vuonna 2050 luonnonvaroja ei ylikäytetä, on siirrytty kierto- ja jakamistalouteen, yhteiskunta yhteisöllisempi ja vastuullisempi kuin koskaan.”
Näkemyksissä on hyvin vaihtelua: tulevaisuus kun voi olla mitä vain ja mennä joko parempaan tai huonompaan suuntaan. Myös tämän ajan keskustelunaiheet näkyvät näkemyksissä selkeästi. Tulevaisuutta pohdittaessa onkin vaikeinta irtautua siitä, miten asiat ovat tällä hetkellä ja kuvitella toisenlaisia tulevaisuuksia. Toisaalta – kuten yhdessä näkemyksessä todetaan – edes 30 vuodessa mikään ei välttämättä ole juuri muuttunut, vaan samoista asioista yritetään edelleen saada päätöksiä aikaan.
Vaikuttavin näkemys Kymenlaaksosta
Jokaisesta studiosta ympäri Suomea lähetettiin työryhmien tuottamat tulevaisuusnäkemykset eteenpäin Sitralle, joka käsitteli syntyneitä näkemyksiä avoimessa verkkolähetyksessään. Jokainen verkkolähetystä seuraava henkilö pystyi omalla laitteellaan äänestämään omasta mielestään merkittävimpiä näkemyksiä – ilman tietoa siitä, missä studiossa kyseinen näkemys oli pyöräytetty maailmaan.
Äänestyksessä koko valtakunnan studioiden tuottamien tulevaisuusnäkemyksien ykköseksi nousi Kymenlaakson studiossa syntynyt tulevaisuuskuva, jossa vuonna 2050 luonnonvaroja ei enää ylikäytetä, on siirrytty kierto- ja jakamistalouteen, ja yhteiskunta on yhteisöllisempi ja vastuullisempi kuin koskaan. Käytimme siis studiossamme tulevaisuusvaltaa ja lopputulos keräsi saman tien huomiota ja tukea valtakunnallisesti.
Finnsight toimii yhteisenä ennakointifoorumina – tapahtumana, jossa voi kohdata ennakointiasioissa. Tulevaisuusvallankäyttö herättelikin pohtimaan, löytääkö foorumille tarpeeksi moni mukaan. Ottiko tarpeeksi laaja-alainen joukko osaa studioihin? Tai millainen on oma valtamme studion fasilitoijina? Millaisia työskentelyn suuntaa ohjaavia signaaleja annamme osallistujille? Kuinka suurta valtaa käytimme, kun rajasimme studiossa käsiteltävää aihetta? Entä ketkä eivät vieläkään päässeet ääneen? Millaisia tulevaisuusnäkemyksiä mahdetaankaan luoda marketin rahapeliautomaatilla, ruoka-apujonossa tai synnytyssalissa?