Ajatus Erasmus + henkilöstö-vaihtoviikostamme Itävallassa syntyi spontaanisti keväällä 2018 kahvipöytäkeskustelun lomassa. Kahden eri yksikön, opiskelijakunta Kaakon ja opintotoimiston, edustajina ajattelimme saavamme todella mielenkiintoisen ja monipuolisen näkökulman työmatkaamme, mikäli toteuttaisimme yhdessä työelämävaihdon ulkomailla. Kansainvälisyys on olennainen osa Xamkin toimintaa, siksi idea vaihtoon lähdöstämme sai heti kannustusta.
Xamkilla on laaja korkeakoulujen yhteistyöverkosto ympäri maailmaa, siten vaihtoehtoja matkan kohteeksi oli lukemattomia. Tavoitteenamme oli tutustua ulkomaisen korkeakoulun toimintamalleihin ja kulttuuriin. Tavoitteenamme oli matkustaa saksankieliseen maahan ja käyttää työkielenä ainoastaan saksaa. Hetken karttaa ja yhteistyökorkeakoulujen listaa tutkittuamme Itävalta vaikutti ehdottomasti parhaimmalta kohteelta. Ryhdyimme oitis tuumasta toimeen.
Kontaktoimme kahta eri korkeakoulua ja iloksemme saimme molemmista vierailukutsut seuraavaksi syksyksi. Aiemmin tällaiseen vaihtoon ovat lähteneet pääosin lehtoreita ja kansainvälisen yksikkömme henkilökuntaa. Olimme siis erikoisasemassa, kun meille avautui mahdollisuus tutustua omissa toimenkuvissamme ulkomailla sijaitseviin korkeakouluihin.
Vaihtoviikon toteutuminen vaati hieman eri dokumenttien työstöä, aikataulun suunnittelemista sekä tutustumista kohteisiin jo ennakkoon. Lokakuun lopussa ammattikorkeakoulussamme vietettiin syyslomaa, mutta me lähdimme töihin Itävaltaan.
Vierailu FH Kufstein Tirolissa
Ensimmäisenä kohteenamme oli ammattikorkeakoulu FH Kufstein Tirol, joka sijaitsee idyllisen pienessä vain 18 000 asukkaan Kufsteinissa, vain 3 kilometrin päässä Saksan rajalta. Vastaanotto ja ilmapiiri korkeakoulussa oli hyvin sydämellinen. Korkeakoulussa on tällä hetkellä reilu 2 000 opiskelijaa. Rakenteilla olevan laajennusosan myötä opiskelijamäärän odotetaan kasvavan.
Meille kerrottiin kaupungin sijainnin tuovan korkeakoululle paljon lisäetua. Sijainti lähellä Saksan rajaa mahdollistaa sekä opiskelijoiden että työntekijöiden päivittäisen liikkumisen, vaikka pyörällä Etelä-Saksasta rajan yli Itävaltaan. Lisäksi Alppien ympärille keskittynyt turismi luo myös harjoittelu- ja työpaikkoja sekä runsaasti projektimahdollisuuksia korkeakoulun ja työelämän väliselle yhteistyölle. Alpit tarjoavat myös runsaasti mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon.
Korkeakoulun opintoimistossa työn sisältö on samankaltainen kuin meillä Xamkissa. Sen sijaan toimiston ovet ovat rajoitetusti avoinna. Muina kuin palveluaikoina opiskelija voi soittaa seinäpuhelimella henkilölle, jota tavoittelee. Huomasimme myös, että työtiloissa käytetään paljon enemmän lankapuhelimia kuin Xamkissa.
Kansainväliset vaihto-opiskelijat on huomioitu hyvin opetuksessa. Kansainvälinen yksikkö järjestää heille omia kurssikokonaisuuksia. Lisäksi kaikki vaihto-opiskelijat ohjataan saksan kielen kurssille.
Korkeakoulun opiskelijakunnassa ei ole yhtään palkattua työntekijää, vaan opiskelijat ovat ainoita toimijoita. Itävallassa kaikki korkeakoulun opiskelijat ovat aina automaattisesti opiskelijakunnan jäseniä ja maksavat jäsenmaksun. Opiskelijakunta tekee edunvalvonnallista työtä ja auttaa sekä tukee opiskelijoita opintojen aikana. Itävallassa kaikkien korkeakoulujen opiskelijakunnat kuuluvat samaan kattojärjestöön. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijakunnat toimivat siis saman edustuksen alla, toisin kuin meillä Suomessa.
Vierailu FH Joanneumin Grazin kampuksella
Seuraava matkakohteemme oli Etelä-Itävallassa sijaitseva ammattikorkeakoulu FH Joanneum. FH Joanneumilla on kolme kampusta, jotka sijaitsevat Grazissa, Kapfenbergissa ja Bad Gleichenbergissä. Meillä oli sovitut tapaamiset Grazin ja Kapfenbergin kampuksille.
Suuntasimme ensin Graziin. Junamatka sinne Kufsteinista kesti yli 6 tuntia. Maalaismaiset vaihtuivat suuremman kaupungin sykkeeseen. Graz on 280 000 asukkaan kaupunki ja ammattikorkeakoulun kampus koostuu useasta eri rakennuksesta. Kampuksella opiskelijoita on noin 3 000.
Kampuksen tilat ovat viihtyisät ja siistit, kiinnitimme huomiota etenkin värien ja kasvien käyttöön sisustuksessa. Työergonomian osalta huomasimme, että sähköpöytiä on melko vähän toimistohenkilökunnan käytössä.
Yllätykseksemme Itävallassa on vielä käytössä meille jo vanhanaikaiseksi käynyt hakujärjestelmä. Yhteishakua ei tunneta, vaan jokaiseen korkeakouluun on haettava erikseen. Se tuottaa luonnollisesti paljon työtä eri yksiköissä. Poikkeuksena suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään on, että Itävallassa Master-opintoihin ei vaadita työkokemusta, vaan Bachelor-tutkinto on ainut edellytys jatko-opinnoille.
Hämmästyimme opintosihteerien toimenkuvien laajuutta. Asiakaspalvelun ja hallinnollisen työn lisäksi opintosihteeri ilmoittaa opiskelijat opintojaksoille sekä laatii lukujärjestykset. AHOT-järjestelmää (aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) ei tunneta, siksi opiskelijan tulee suorittaa kaikki tutkintoon sisältyvät opintojaksot. Virallisia valmistumispäiviä on vuodessa ainoastaan yksi.
Rahoitusmalli poikkeaa suomalaisesta siinä, että ministeriö maksaa kullekin korkeakoululle määrätyn summan korkeakoulussa läsnä olevista opiskelijoista, kun taas Suomessa rahoitus perustuu muun muassa valmistuvien määrään.
Toimistoissa käytettävä järjestelmä on melko samankaltainen kuin meillä käytössä oleva Peppi. Lisänä ohjelmassa on opiskelijoiden tunnistamista helpottavat kasvokuvat. Poikkeuksena Xamkiin, opintosihteereillä on katselu- ja käsittelyoikeudet ainoastaan oman hallinnon alla olevien koulutusohjelmien opiskelijoihin.
Toisin kuin Kufsteinissa, Joanneumissa opiskelijakunnalla on yksi palkattu työntekijä. Hän työskentelee Grazin kampuksella, jossa opiskelijakunnalla on oma rakennus keskeisellä paikalla kampusaluetta.
Itävallassa opiskelijakunta on täysin itsenäinen vain silloin, kun sillä on yli 2 000 jäsentä. Sitä pienemmissä opiskelijakunnissa kattojärjestö määrittää toiminnan ja varojen käytön. Opiskelijakunta ei vastaa opiskelijakorteista, vaan niistä vastaa korkeakoulu. Opiskelijakortit merkataan voimassaoleviksi kampuksella erillisessä leimauslaitteessa.
Itävallassa ministeriö maksaa opiskelijan ateriatuen, joka on ateriaa kohden 0,80 euroa. Kummassakaan vierailemistamme ammattikorkeakouluista ei ole virallista tutor-ohjelmaa. Sen sijaan itävaltalaisissa yliopistoissa se usein on.
Vierailu FH Joanneumin Kapfenbergin kampuksella
Grazin kampusvierailun jälkeen ohjelmassa oli tutustuminen Kapfenbergin kampukseen. Junamatka Grazista Kapfenbergiin kestää noin tunnin. Kaupungissa elää noin 23 000 asukasta.
Kooltaan melko pieni kampus sijaitsee hieman syrjässä keskustasta teollisuusalueen läheisyydessä. Kampus tarjoaa teknisen alan sekä liiketoiminnan koulutusta. Etenkin IT-alan koulutus näkyy selkeästi kampuksen tiloissa ja laboratorioissa. Laboratoriotilat toimivat opetuksen lisäksi yritysten testaustiloina.
Suuri osa opetushenkilöstöstä työskentelee opetustyön ohessa myös yritysmaailmassa. Siten opetus on ajantasaista ja korkeakoulun työelämäyhteistyö sujuvaa.
Xamkin Kotkan kampuksella ja Joanneumin Kapfenbergin kampuksella on yhteneväisiä toteutuksia, jotka mahdollistavat sujuvan vaihto-ohjelman. Kotkasta lähteekin Kapfenbergiin muutama opiskelija lukukaudessa vaihtoon.
Vaihto-opiskelijoille tarjotaan Tandem-ohjelmaa, johon sisältyy monenlaista yhteistä ohjelmaa lukukauden aikana. Ohjelman tarkoituksena on, että kaksi eri kielikulttuurista kotoisin olevaa opiskelijaa opettaa toisilleen omaa kieltään ja kulttuuriaan. Yhteisen tekemisen kautta on hauskaa ja mielenkiintoista tutustua toiseen kulttuuriin.
Saimme sekä Grazista että Kapfenbergistä matkamuistoiksi Tandem-ohjelmassa työstetyt keittokirjat, joissa on reseptejä perinteisistä vaihto-opiskelijoiden ruokakulttuuriin kuuluvista ruoista. Tandem-keittokirjoja on tehty myös Xamkissa, ja idea siitä on peräisin juuri Itävallasta.
Lopuksi
Erasmus+ -henkilöstövaihtoviikkomme oli täynnä ohjelmaa, mielenkiintoisia tapaamisia, keskusteluja ja uuden oppimista. Päällimmäisenä mieleen jäi ihmisten ystävällisyys ja aito mielenkiinto suomalaista kulttuuria ja korkeakoulumaailmaa kohtaan.
Toki oppilaitoksestamme on jo aiemmin tehty vierailuja kohteinamme olleisiin korkeakouluihin, mutta silloin vierailijoina on ollut kansainvälisen yksikön henkilökuntaa ja opetushenkilöstöä. Nyt saimme omissa rooleissamme kertoa työtehtävistämme, vertailla toimintatapoja ja havaita eroavaisuuksia.
Moni ihmetteli, opiskellaanko Suomessa paljonkin saksaa ja onko kaikilla korkeakoulun työntekijöillä mahdollisuus lähteä milloin tahansa vaihtoon. Lisäksi keskustelimme korkeakoulujemme välisen opettajavaihdon lisäämisestä. Uskomme, että vierailumme korkeakouluissa vahvisti jo olemassa olevia yhteistyösuhteita. Esitimme kutsun tapaamillemme henkilöille tulla tutustumaan Suomeen ja kampuksiimme. Kutsumme sai hyvin positiivisen vastaanoton.
Olemme erittäin tyytyväisiä matkakohteeseemme, ohjelmaan ja matkan aikana kohentuneeseen saksan kielen taitoomme sekä työelämää avartaneeseen kokemukseemme.
Saimme paljon tietoa ja hyödyllisiä näkökulmia korkeakoulumaailmasta Itävallassa. Koemme, että meillä Xamkissa on paljon hyviä käytänteitä, mutta asioita voidaan hoitaa myös toisella tavalla. Kevään aikana tekemämme päätös matkaan lähtemisestä ja kohteesta ylittivät odotuksemme. Olemme kiitollisia Xamkin tarjoamasta kannustuksesta ja rohkaisemme muitakin lähtemään työmatkavaihtoon ulkomaille.