Mielenterveys- päihde- ja kriisihoitotyön opintojakso on osa sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen ydinosaamisen opintoja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk s.a.). Mikkelin kampuksella kyseisellä opintojaksolla hyödynnetään kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntija tarkoittaa henkilöä, jolla on omakohtaista kokemusta sairastaneena, kokeena, toipuneena, kuntoutuvana, palveluiden käyttäjänä, omaisena tai läheisenä (THL 2021).
Virike ry on 1983 perustettu mielenterveys- ja päihdetoipujien sekä aiheesta kiinnostuneiden yhdistys Mikkelissä. Virike toimii Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistyksenä. (Virike ry s.a.) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Virike ovat tehneet yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden osalta jo vuodesta 2014 lähtien. Virike ylläpitää rekisteriä ja kouluttaa kokemusasiantuntijoita ja järjestää kokemusasiantuntijoille työnohjausta, virkistyspäiviä sekä lisäkoulutusta (Virike ry s.a.).
Kokemusasiantuntijana toimiminen
Jotta kokemusasiantuntijakoulutukseen voi hakeutua, tulee kuntoutumisen olla riittävän pitkällä, jotta kokemusasiantuntija kykenee tarkastelemaan omaa sairauttaan ja kuntoutumistaan. Hakuprosessi kokemusasiantuntijakoulutukseen on kaksivaiheinen
Kokemusasiantuntijat tyypillisesti saavat koulutuksen kokemusasiantuntijana toimimiseen ja kokemusasiantuntijakoulutukseen kuuluu oman kokemustarinan työstäminen (THL 2021). Virikkeen kokemusasiantuntijat ovat käyneet koulutukseen, joka kestää noin 70 tuntia ja se sisältää tietoa kokemusasiantuntijana toimimisesta, eri mielenterveys- ja päihdesairauksista, harjoituksia esiintymisestä ja vuorovaikutuksesta, oman tarinan eli My Storyn teoriaa sekä apua tarinan työstämiseksi ja esittämiseksi että tietoa toipumisorientaatiosta.
Toipumisorientaatio nähdään perinteisesti jatkona hoidon jälkeiselle kuntoutukselle. Toipumisorientaatiossa painottuvat viisi tärkeää osa-aluetta, joita ovat osallisuus, toivo, merkityksellisyys, voimavarat ja identiteetti, vahvistaa Raivio (2020, 28–33). Toipuminen on aina jokaisella toipujalla yksilöllinen prosessi, jota ohjaa toipujan omat valinnat, joihin toipuja usein aluksi tarvitsee tukea esim. vertaistuen tai ammattilaisen kautta. Sairaus ei määrittele toipumista, vaan on yksi osa elämää ja sen kanssa voi elää, katseen suuntautuessa uusiin mahdollisuuksiin. Sairastunut henkilö voi siis elää hyvää ja rikasta elämää sairaudestaan huolimatta. Toipumisorientaatio on alkamassa saada sijaa jo suomalaisessakin mielenterveystyössä.
Kokemusasiantuntija Ulla kuvaa työskentelyn olevan merkityksellistä:
”Omalla kohdallani pääasiallinen syy kokemusasiantuntijaksi kouluttautumiseen oli halu auttaa toisia omia vastaavissa ja eri kriisitilanteissa sekä kertoa kokemuksen kautta kuinka eri tahot ovat olleet apuna matkanvarrella. Oman toipumiseni ollessa jo pitkällä, ajatuksenani on, ettei kaikkien tarvitsisi kulkea yhtä raskasta tietä parempaan huomiseen ja osoittaa esimerkilläni, kuinka motivaatio toipumiseen sekä voima jatkaa eteenpäin vaikeuksistakin huolimatta, löytyy omasta itsestään muun muassa oikeanlaisen tuen avulla. Kokemusasiantuntijuusprosessi ja oman tarinan kertominen on antanut eri perspektiiviä tapahtumiin ja siten ollut voimauttavaa. Vaikka meistä jokainen kantaa mukanaan menneisyyttä jollain tapaa, ei se silti määrittele meitä, vaan se mitä päätämme olla ottaessamme ensimmäisen askeleen paremmaksi versioksi itseämme.”
Kokemusasiantuntijuus opetuksessa
Mielenterveys-, päihde ja kriisihoitotyön opintojaksolla kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot ajoittuvat opintojakson loppupuolelle. Ennen kokemusasiantuntijoiden vierailua opiskelijat ovat opiskelleet muun muassa eri mielenterveys- ja päihdesairauksia, tietoa kriiseistä ja surusta, erilaisista hoitomuodoista ja hoidollisesta vuorovaikutuksesta. Kokemusasiantuntijoiden vierailuissa opiskelijat saavat tietoa konkreettisesti eri sairauksista ja heillä on mahdollisuus myös kysyä kokemusasiantuntijoilta kysymyksiä. Kokemusasiantuntijalla on näkökulmaa siihen, mikä häntä on auttanut tai edistänyt toipumisessa, läheisen kuntoutumisessa tai elämän muutokseen sopeutumisessa (THL 2021).
Kokemusasiantuntijoiden vierailut ajoittuvat kahdelle kerralle ja yhteensä opintojakson aikana neljä kokemusasiantuntijaa käy kertomassa tarinansa. Tarinat koskevat muun muassa alkoholin käyttöä, huumeiden käyttöä, väkivaltaisia parisuhteita, lapsena koettua kaltoinkohtelua tai kiusaamista ja erilaisia psykiatrisia sairauksia kuten masennusta, ahdistusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, psykoosijaksoja ja skitsofreniaa.
Opiskelijat nostavat palautteissa kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja merkityksellisiksi oppimiskokemuksiksi ja kokemusasiantuntijavierailut tuovat konkreettista ja inhimillistä näkökulmaa mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Opiskelijat kuvaavat myös saaneensa lisää ymmärrystä siihen, mitkä tekijät ovat johtaneet ihmisen elämässä esimerkiksi sairastumiseen tai päihteiden käyttöön.
Oli upeaa huomata, että kokemusasiantuntijat ovat löytäneet voimavaroja elämään sairastumisen myötä.
Mielikuvani psykiatrisesti sairaasta muuttui.
Oppimisen kannalta on hyvä kuulla konkreettisia esimerkkejä elämästä mielenterveysongelmien kanssa.
Puheenvuorot vetosivat tunteisiin ja käsitykseni mielenterveys-, päihde- ja kriisityön tarpeellisuudesta vahvistui.
On tärkeää, että he jakavat kokemuksensa ja siitä me voimme tulevina ammattilaisina oppia.
Kokemusasiantuntijat edistivät oppimista ja niistä sai paljon ajatuksia työelämää varten.
Kokemusasiantuntijoiden käyttö on vakiintunut osaksi mielenterveys-, päihde- ja kriisihoitotyön teoriaopetusta Mikkelin kampuksella. Konkreettiset esimerkit kokemusasiantuntijoiden elämästä auttavat opiskelijoita ymmärtämään opiskeltua teoriaa, ja My Storyn eli tarinan jälkeen on varattu aikaa kysymyksille ja keskusteluille, jolloin opiskelijat saavat tärkeitä vinkkejä ja näkökulmia tulevaan sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan työhön.