Vaativan sijaishuollon osaaminen (VAASI) -hankkeessa lähdettiin selvittämään mitä sijaishuollon työntekijöiden olisi hyvä ottaa huomioon työskennellessä maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa. Haastattelimme neljää toimijatahoa (Pesäpuu ry, Osallisuuden aika ry, Ehjä ry sekä Muudi-hanke) maahanmuuttajataustaisten perheiden ja nuorten kohtaamisesta sijaishuollossa, kulttuurisensitiivisyydestä, antirasistisuudesta sekä kotoutumisen ja syrjäytymisen käsitteistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteenamme oli hankkia syvällisempää ymmärrystä aiheesta hankkeen kehittämistyön tueksi ja löytää näkökulmia nuorten kohtaamiseen ja työskentelyyn heidän parissaan.
Taustalla
Kulttuurisensitiivisyys on keskeinen periaate monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulttuurisensitiivinen työote korostaa erilaisten kulttuurien ja arvojen kunnioittamista ja huomioimista palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Lastensuojelussa ideaalista olisi luoda ympäristö, jossa jokainen yksilö ja perhe tuntee olonsa hyväksytyksi ja arvostetuksi taustastaan riippumatta.
Maahanmuuttajaperheet ovat monimuotoisia, ja heidän taustansa vaihtelevat laajasti. Perheet voivat olla muuttaneet Suomeen erilaisista syistä, kuten työn, opiskelun, pakolaisuuden tai perheen yhdistämisen vuoksi. Useat eri kansallisuudet ja kieliryhmät ovat edustettuina mikä tuo mukanaan erilaisia haasteita lastensuojelun palveluiden tarjoamisessa. Maahanmuuttajaperheiden kokemukset ja sopeutumisen aste vaihtelevat, mikä vaikuttaa heidän tarpeisiinsa ja odotuksiinsa palveluista.
Maahanmuuttajataustaisten nuorten kohtaamat haasteet sijaishuollossa
Kulttuuriset erot, sopeutumisen vaikeudet ja kielitaidon puute ovat muutamia niistä haasteista, joita maahanmuuttajataustaiset nuoret kohtaavat sijaishuollossa ja lastensuojelun asiakkaina. Monet maahanmuuttajataustaiset perheet ovat kokeneet traumaattisia tapahtumia, kuten sotaa, väkivaltaa ja kaltoinkohtelua viranomaisten taholta. Ei siis ole ihme, että myös Suomessa lastensuojelu koetaan uhkaavana viranomaistahona, jonka oletetaan puuttuvan perheen elämään ja vievän lapset kokonaan pois. Usein maahanmuuttajataustaiset nuoret ja heidän perheensä eivät ole tietoisia Suomen palvelujärjestelmästä ja omista oikeuksistaan. Tämä voi johtaa siihen, että he eivät osaa hakea apua tai hyödyntää tarjolla olevia palveluja. Tiedon puute lisää myös riskiä syrjäytyä yhteiskunnasta.
Monilla maahan muuttaneilla nuorilla ei ole vielä vahvaa suomen kielen taitoa, mikä voi johtaa kommunikaatiovaikeuksiin sijaishuollon henkilökunnan kanssa. Tämä voi vaikeuttaa nuorten tarpeiden ja tunteiden ilmaisua. Tulkkivälitteinen työskentely on tärkeä tapa varmistaa, että maahanmuuttajataustaiset asiakkaat saavat ymmärrettävää ja selkeää tietoa palveluista, ennen kuin he ovat itse oppineet riittävästi suomen kieltä.
Perheen väliset suhteet ja eri kulttuurien välinen tasapainottelu ja voivat lisätä nuoren haavoittuvuutta sijaishuollossa. Nuori saattaa kokea paljon vastuuta ja painostusta perheeltään. Perhe voi myös nähdä sijaishuollon häpeällisenä ja sijoitettu nuori saatetaan jopa täysin hylätä muun perheen toimesta. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset nuoret usein kamppailevat oman identiteettinsä ja kuulumisen tunteen löytämisessä uudessa ympäristössä. Kokemukset vaikuttavat nuoren mielenterveyteen ja voivat tehdä kotoutumisesta entistä vaikeampaa. Traumatisoituneet nuoret tarvitsevat erityistä tukea ja terapiaa, jotta he voivat käsitellä menneisyyttään ja rakentaa uutta elämää Suomessa.
Ennakkoluulot, syrjintä ja rakenteellinen rasismi
Ennakkoluulot ja syrjintä ovat valitettavan yleisiä kokemuksia maahanmuuttajataustaisille nuorille sijaishuollossa, ja sitä kohdataan sekä ikätovereilta että ammattitaitoisilta aikuisilta. Rasismi voi olla katalaa ja piiloutunutta. Se voi olla huomaamatonta ja tahatonta tekijältään ja jäädä huomaamatta myös kohtaajaltaan. Kaikki rasismi ei siis ole tarkoituksellisesti toteutettua ilkeyttä, mutta rakenteellinen rasismi on yhä valitettavan iso osa suomalaista yhteiskuntaa. Rakenteellinen rasismi ilmenee yhteiskunnan rakenteissa olevina käytäntöinä, jotka johtavat ihmisten syrjintään ja eriarvoiseen kohteluun. Esimerkiksi romanit ovat Suomessa yhä voimakkaan rakenteellisen rasismin kohteina. Rakenteellinen rasismi heikentää tiettyjen ryhmien mahdollisuuksia ja oikeuksia. Nuorilla rakenteellinen rasismi, syrjintä ja ulkopuolisuuden tunne voivat johtaa itsetunnon laskuun ja vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden muodostamista ja koulussa pärjäämistä.
“Kysykää meiltä”
Maahanmuuttajataustaisten nuorten sijaishuollossa kohtaamat haasteet ovat moninaisia ja vaativat erityistä huomiota. Yksi tärkeimmistä askelista on kysyä perheiltä ja nuorilta itseltään, mitä he tarvitsevat ja miten he kokevat tilanteensa. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa jokaisen nuoren tarina on ainutlaatuinen, ja heidän kokemustensa kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta heille voidaan tarjota oikeanlaista tukea. Kun perheen jäseniä rohkaistaan kertomaan omista toiveistaan ja tarpeistaan ja he saavat osallistua päätöksen tekoon, he tuntevat olevansa arvostettuja ja ymmärrettyjä. Tämä lähestymistapa tukee perheiden kotoutumista ja sopeutumista uuteen ympäristöönsä.
“Kuulkaa meitä”
On kuunneltava ja ymmärrettävä, mitä nuoret itse kertovat. Kulttuurisensitiivinen lähestymistapa korostaa eri kulttuurien arvojen ja käytäntöjen huomioimista, mikä vaatii työntekijöiltä avointa mieltä ja valmiutta oppia uutta. Vastikään Suomeen muuttaneella tulkkivälitteinen työskentely ja suomen kielen opetuksen tarjoaminen ovat konkreettisia keinoja parantaa vuorovaikutusta ja ymmärrystä. Lisäksi työntekijöiden rekrytointi eri kieli- ja kulttuuritaustoista lisää palvelujen kykyä vastata maahanmuuttajanuorten tarpeisiin. Kun työntekijät edustavat laajaa kulttuurista kirjoa, he voivat tuoda mukanaan arvokasta ymmärrystä ja näkökulmia, jotka auttavat tunnistamaan ja vastaamaan maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeisiin.
“Kohdatkaa meidät niin kuin kohtaisitte muutkin”
Yhteiskuntamme on tulevaisuudessa yhä monikulttuurisempi, ja sen myötä on tärkeää kohdata jokainen yksilö arvostavasti ja tasavertaisesti. Tämä tarkoittaa antirasistista toimintaa, jossa tunnistetaan ja tunnustetaan rakenteellisen rasismin olemassaolo yhteiskunnassamme ja pyritään aktiivisesti poistamaan syrjivät käytännöt ja asenteet. Kulttuurien välinen ymmärrys edistää vuoropuhelua ja vähentää ennakkoluuloja, mikä on välttämätöntä yhteisöllisyyden ja yhtenäisyyden rakentamisessa.
Tietoisuuden lisääminen nuorten, perheiden ja työntekijöiden keskuudessa auttaa luomaan ympäristön, jossa moninaisuus nähdään voimavarana. Kun maahanmuuttajataustaiset perheet ja nuoret kohdataan samalla tavalla kuin muutkin, he tuntevat olonsa tervetulleiksi ja arvostetuiksi, mikä edistää heidän hyvinvointiaan ja sopeutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
