Muotoilun lehtorit Sanna Haapanen, Marjo Suviranta ja yliopettaja Leena Muotio päättivät haukata vuorokauden kokoisen palan Helsingin design-omenasta 14.–15.9. sekä tutustuttaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoaan viimeistelevät palvelumuotoilun opiskelijat muotoilutoimisto Helloniin ja muotoilualan kattojärjestö Ornamoon.
Sanna Haapasen artikkelin Hellon Oy:stä ja palvelumuotoilusta voi myös lukea Next-verkkolehdestä.
Habitare 2017
Monipuolisen vierailun ensimmäisenä kohteenamme oli Habitare-messut, joilla Xamkin muotoilun koulutus oli näkyvästi edustettuna nuorten suunnittelijoiden The Block -osastolla.
Kalustesuunnittelun ja sisustusarkkitehtuurin opiskelijat olivat rakentaneet tyylikkään, mustan ja valkoisen kontrastilla toimivan osaston keskeiselle paikalle messualuetta. Xamkin osasto oli suurikokoinen ja sitä vastapäätä oli sopivasti kahvila, josta katse hakeutui luontevasti osaston esillepanoon.
Xamkin opiskelijoiden kalustesuunnittelukurssien prototyyppien parhaimmistoa oli esillä runsaasti. Erilaiset säilytyskalusteet, naulakot ja pikkupöydät hohtivat vaaleina helminä mustaa taustaa vasten. Xamkin keltainen logo toi syvyyttä pääseinälle sekä sisääntuloihin. Osaston esittelijöinä toimivat luontevasti muotoilun koulutuksen opiskelijat, jotka kertoivat osaston saaneen runsaasti positiivista palautetta.
Palautteiden laadun tiivistää usean osastolla vierailleen messukävijän näkemys poikkeuksellisen tyylikkäästä oppilaitoksen osastosta. Muiden koulujen osastot jäivät tänä vuonna Xamkin osaston varjoon.
Habitare-messut olivat tänä vuonna viime vuotista huomattavasti antoisampi runsaudessaan. Talouden noususuhdanne näkyy nopeasti messutarjonnassa.
Toinen Xamkin kannalta merkittävä attraktiopiste messuilla oli Messukeskuksen ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun järjestämän, opiskelijoille suunnatun suunnittelukilpailun neljän parhaan työn osasto.
Opiskelijoiden tehtävänä oli ”suunnitella ja toteuttaa Valo–Aika–Tila -teos, jossa aistiminen ja kokeminen on mahdollisimman intensiivistä” (Habitare suunnittelukilpailu 2017).
Kilpailun pääpalkintona oli 5 000 euroa, jonka lahjoittajana on Suomen Messusäätiö. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toisen vuoden Kalustesuunnittelun ja sisustusarkkitehtuurin koulutuksen opiskelijoiden Vilja-Riina Erkamon ja Pasi Lehtisen teos Black & Light oli valittu neljän parhaan työn joukkoon. Se ei voittanut, mutta suunnitelma tuotti mielenkiintoisimman ja voimakkaan positiivisen tilakokemuksen ainakin allekirjoittaneelle.
Työ oli myös rohkean kokeellinen ja esteettinen, mikä on arvo sinänsä. Suunnittelijat itse kuvaavat työtään näin: ”Mustista ja valkoisista nauhoista rakennettu teos muodostuu värin luomasta jännitteestä, peittävyydestä ja heijastavuudesta.” (Emt.)
Helsingin design-viikon käyntikohteena Alvar Aallon retrospektiivinen suurnäyttely Ateneumin taidemuseossa on muotoilun ja arkkitehtuurin kokemisen summaus. Vietimme siellä Habitaresta palattuamme inspiroivan parituntisen. Näyttelyn voi katsoa moneen kertaan, sillä yksityiskohtia ja myös vähemmän tunnettua tietoa oli paljon. Aallon elämäntyö kattaa hämmästyttävän määrän erilaisten kohteiden suunnittelua niin arkkitehtuurin kuin esinemuotoilunkin saralla. Tuttu Aalto ei ehkä sittenkään ole kovin tuttu.
Teollisuustaiteen Liitto Ornamo
Viimeisenä vierailukohteenamme oli Teollisuustaiteen Liitto Ornamon päätoimisto Annankadulla, Vanhan kirkon puistoa vastapäätä. Ornamossa meitä emännöi projektipäällikkö, muotoilija Petra Ilonen.
Hän kertoi laajasti Ornamon toiminnasta ja edunvalvonnan eri muodoista. Muotoilun koulutuksen näkökulma nousi keskustelussa nopeasti esille. Keskustelimme alan opettajille tarjottavasta, työelämän tarpeita heijastelevasta koulutuksesta. Myös yrityksille tarjottavan täydennyskoulutuksen sisällön suunnittelussa Ornamon työelämätietous nähtiin hyvänä tukena.
Esiin nousivat myös muotoilualojen esiintuominen peruskouluissa Skidi-Akatemian avulla. Toistaiseksi mallia testataan Helsingissä, josta se toivottavasti siirtyy maakuntiin. Muutamissa Suomen kaupungeissa (Turku, Kuopio, Inari) toimii tätä nykyä Ornamon yhteyshenkilö, ja tämän toiminnan toivotaan laajenevan.
Ajatuksesta innostuneina opiskelijamme nostivat esiin ajatuksen omista, pienemmistä paikallisista yhdistyksistä, joissa nämä yhteyshenkilöt voisivat olla mukana. Kouvolassa voisi toimia hyvin tällainen paikallinen yhdistys, alan vahvan koulutuskeskittymän vuoksi. Lupasimme olla yhteydessä Ornamoon, kun yhdistys on perusteilla.
Toisen asteen ja amk-tason muotoilukoulutuksen erilaisista rooleista keskustelimme niin ikään: Ornamolta on pyydetty lausuntoa toisen asteen koulutusuudistuksen perusteista. Kiteyttäen voi sanoa, että amk-tasolla tulee keskittyä suunnittelun koulutukseen, toisella asteella painotuksen tulee olla tekemisessä. Puhuimme myös muotoilualan opiskelijatoiminnasta ja Ornamon opiskelijajäsenyydestä. Marjo Suviranta on Xamkin yhteyshenkilö Ornamoon päin, joten häneltä voi kysyä jäsenyyteen liittyvistä asioista.
Xamkin palvelumuotoilun koulutuksen noustessa keskusteluun Ilonen toi voimakkaasti esiin, että palvelumuotoilun korkeakoulututkinnon suorittaminen on arvokas asia. Palvelumuotoilun osaaja työllistyy välittömästi valmistuttuaan, sillä kysyntä on suurta ja koko ajan kasvussa.
Tämä on aiheuttanut villin tilanteen, jossa jopa muutaman päivän lyhyen kurssituksen jälkeen käytetään palvelumuotoilijan titteliä. Korkeakoulututkinnon suorittanut on kilpailutilanteessa huikeassa etulyöntiasemassa. Opiskelijamme ottivat tämän tiedon tyytyväisinä vastaan. Palvelumuotoilijaksi valmistuminen on kannattava sijoitus, joka poikii välittömästi työtä ja toimeentuloa.
Vuoden 2017 Ornamo-palkinnon voittaja, Hellon Oy:n asiakaskokemusjohtaja ja johtava palvelumuotoilija Mikko Koivisto sanookin Ornamon lehdessä (Eskola: 1/17, 12–13), että muotoilukäsityksen muuttuessa palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen (käyttäjät osallistava) muotoilu on ensisijainen asia myös esinemuotoilun eikä vain aineettoman muotoilun kohdalla.
Koiviston näkemyksestä voi vetää kauaskantoisen johtopäätöksen: Kun human – to – human business ymmärretään liike-elämän kaikilla tasoilla, voidaan paremman maailman muotoilussa päästä eteenpäin aimo harppauksin.
100-vuotista historiaansa juhlivan Suomen esiintyminen maailmalla on nostattanut suurta kiinnostusta myös suomalaista muotoilua kohtaan, erityisesti Kaukoidässä. Muotoilun koulutuksen kannalta tämä on positiivinen asia, sillä hyvä maine innostaa alan opiskelun pariin.
Niin vierailu Ornamossa kuin design-viikon lukuisat seminaarit ja asiantuntijapuheenvuorot toivat esiin kestävän kehityksen ja uusien teknologioiden mahdollisuudet. Muotoilun tutkimuksen merkitys on nykyään laajasti tunnustettua, sillä tutkimustieto johtaa parempiin käytännön ratkaisuihin. Esimerkiksi erilaisten ekologisten kuitujen käyttäminen muotoilussa on toivottavaa, mutta kuitujen valmistusprosessi ei välttämättä ole ekologinen.
Ornamon viihtyisässä neuvotteluhuoneessa kävimme myös opinnäytetöiden ohjauskeskustelua valmistumassa olevien palvelumuotoilun yamk-opiskelijoiden kanssa. Opintojen viimemetrien vauhdittaminen alan liiton turvallisten seinien sisällä oli kaikille osapuolille inspiroiva kokemus.
Ornamosta opiskelijat lähtivät kohti Helsinki Design Wheel -tapahtumaa. He olivat ideoineet suuren suosion saaneen palvelumuotoilun sparraustapahtuman yrityksille. Kauppatorin laidassa olevan Helsinki-pyörän pyörähdyksen aikana opiskelijamme sparrasivat mukaan päässeet yritykset yksi kerrallaan siitä, miten palvelumuotoilu hyödyttäisi juuri heitä.
Ilmoittautumisvaiheessa yrityskontakteja oli yli 20, mutta puolentoista tunnin tapahtuma-ajalle voitiin ottaa vain arvonnassa voittaneet. Hauska tapa tarjota palvelumuotoilumaistiainen yrityksille oli niin onnistunut, että jatkoa varmasti seuraa tulevinakin vuosina.
Lähteet:
Eskola, Meri. 2017. Trendien haistelija. Ornamon lehti 1/17. Helsinki: Ornamo Oy. 12–13.
Habitare-suunnittelukilpailu 2017. Saatavissa: http://habitare.messukeskus.com/messuilla/nayttelyt2017/habitaren-suunnittelukilpailu/ [viitattu 21.9.2017].
Kuvat viimeistä lukuun ottamatta Leena Muotio.