Ohvat tai “ohvatti” on keksimäni lyhenne pitkähköstä tittelistä opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija. Olen toiminut ohvattina Kotkan ja Kouvolan kampuksilla kaksi vuotta. Työssäni autan opiskelijoita ja teen yhteistyötä kaikkien muiden ohjausihmisten kanssa. Organisatorisesti kuulun opiskeluhyvinvoinnin palveluiden yksikköön. Mikkelin ja Savonlinnan kampuksilla ohvatoi Kirsi Kämäräinen.
Kuuntelen opiskelijaa
Opiskelijoiden vastaanottaminen on päätyötäni. Yhteydenotto tulee yleensä opiskelijalta itseltään, mutta joskus myös opettajalta, opiskelija- tai koulutusvastaavalta, vanhemmilta tai ammattiauttajalta. Opiskelija voi kaivata apua opiskeluelämän aikataulutukseen, oppimistehtävien käynnistämiseen, opinnäytetyön edistämiseen tai opiskelumotivaation ylläpitämiseen.
Jotkin yhteydenotot ovat kertaluonteisia, toisia taas tapaan kuukausittain tai vaativassa vaiheessa useamminkin. Tärkein toimintamuotoni on kuuntelu. Hiukan kärjistäen voisin sanoa, että mitä vähemmän puhun, sitä onnistuneempi ohjaussessio on. Avaavilla kysymyksillä saan keskustelun alkuun, ja väliin teen tarkentavia kysymyksiä.
Työni ei ole päivystysluonteista. Kuitenkin nopea reagointi opiskelijan yhteydenottoon eli vastaaminen samana päivänä helpottaa tehokkaasti hänen tilannettaan. Ongelmat eivät ehdi kasautua pahemmiksi, kun vyyhtiä aletaan purkaa mahdollisimman pian. Minun onkin pidettävä oma aikatauluni tarpeeksi väljänä, jotta pystyn tarttumaan asioihin heti. Välitän omalla esimerkilläni kiireettömyyden ilosanomaa.
Yksilöllisyys on tärkeää. Ihminen kaipaa huomioiduksi tulemista ja ajatustensa arvostusta. Nautin siitä, että pystyn keskittymään yhden ihmisen asioihin ja antamaan hänelle jakamattoman huomioni. Etukäteen ei voi tietää, keskustelemmeko opinnäytetyön lähdeviitteistä, opiskelijan asemasta yhteiskunnassa vai hoitotyön eettisistä kysymyksistä.
Rakastan palzuja!
Hyvät palaverit eli palzut rytmittävät työtäni ja antavat uusia näkökulmia. Turhia palavereita ei ole, vaan kaikki ovat harkittuja, yhteistyötä edistäviä kokoontumisia. Jos kaikki palzun asiat eivät suoranaisesti koske minua, voin sillä aikaa edistää jotain muuta. Etätyön kauneus on tässä: kun sulkee mikrofonin ja kameran, kukaan ei myöskään häiriinny muiden asioiden hoitamisesta. Läsnäpalavereissahan on suorastaan tuskaisaa, jos joku häseltää omiaan.
Palaverin aluksi sen tarkoitus pitää selventää kaikille osallistujille, jotta siitä saadaan kaikki hyvä irti. Palzuja on monenlaisia: On kertaluonteisia, moniammatillisia kokoontumisia opiskelijan monisyisten ongelmien äärellä. On yhteisten tapahtumien suunnittelusessioita. On vapaamuotoisia aamukahveja, joissa päivitetään lomakuulumiset ja tv-sarjat. On palavereita, jotka lähenevät toimipaikkakoulutusta asiantuntijaluentoineen – ja kaikkea tältä väliltä.
Valan uskoa tulevaisuuteen
Kouluttautuminen ja uusien näkökulmien saanti kuuluu olennaisesti työhöni. Ylläpidän ohjausammattitaitoani osallistumalla paikallisiin työryhmiin ja valtakunnallisiin verkkokoulutuksiin. Nyt se on helppoa, kun tarvittava teknologia on aina saatavilla.
Kouluttautuminen on tärkeää myös työhyvinvoinnin kannalta. Koska valan opiskelijoihin uskoa koulutuksen voimaan, minun on elettävä, kuten ohjaan.
Osallistun mielelläni myös Xamkin eri koulutusalojen kehittämisfoorumeihin eli kefoihin. Niissä saa tietää opiskelijoiden ajatuksia ajankohtaisista kysymyksistä ja saa kuulla opettajien ratkaisumalleja.
Kehittämisnäkökulma on esillä vahvasti opiskeluhyvinvoinnin hankkeissa, joista mainittakoon HyVe-hanke opiskelijoille korona-ajan tueksi (sharepoint.com). Niiden kautta järjestämme erityisesti ryhmätoimintaa uusissa muodoissa.
Rakastan paitsi palzuja, myös kirjoittamista. Teen juttuja Xamkin lehtiin ja tiedotuskanaviin. Parin vuoden aikana olen kirjoittanut yksin tai kollegoiden kanssa mm. opinnäytetöiden ohjaamisesta (Opparit ojennukseen | READ Xamk), laulamisesta (Laulu lisää työhyvinvointia | READ Xamk) ja yksikkömme englannin opiskelusta (Term Work as Team Work on Teams – Next (xamk.fi).
Xamkissa toimii saavutettavuustyöryhmä, jossa olen mukana edistämässä materiaalien ja tilojen helppokäyttöisyyttä. Saavutettava kieli on mukana sekä omassa kirjoittamisessa että opiskelijoiden ohjaamisessa. Kaikki asiat voi sanoa selvästi!
Toimintani tarkoitus on edistää monipuolista ajattelua ja positiivista otetta elämään. Vaikka ohjauksessa monta kertaa lähdetään visaisesta ongelmasta, usein päädytään valoisiin tulevaisuudennäkymiin ja uusien mahdollisuuksien löytymiseen. Kun opiskelija pystyy jatkamaan opintojaan itseohjautuvammin tai valmistuu tuskaisien vaiheiden jälkeen, on aika kehua kaikkia asianosaisia ja päättää ohjaussuhde. Ohvatin työni kruunu on siis se, että olen tehnyt itseni tarpeettomaksi.