Rohkeus heittäytyä johti Unelmien Kela -yhteistyöhön

Yhteistyö luo parhaimmillaan uusia ulottuvuuksia ajatteluun ja tekemiseen. Nuorten näkemysten esiin tuominen oli yhteinen nimittäjä Digi- ja väestötietoviraston (DVV), Kelan ja Xamkin NOUSU-hankkeen yhteistyössä.

Yhteistyön suunnittelu käynnistyi Digi- ja väestötietoviraston kutsumana kesällä 2022. Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa Kouvolassa nuorille suunnatut työpajat, joiden sisältö kytkeytyisi digitaalisuuteen ja palveluiden tuottamiseen.

NOUSU-hankkeessa kehitettiin nuorilähtöistä Living Lab -toimintaa, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena oli tuoda nuorten ajatuksia ja toiveita palveluiden kehittämiseen.

Yhteissuunnittelun edessä tarkentui, että pajoihin osallistuvat nuoret pääsisivät visioimaan unelmien Kelaa. Unelmien Kela -työpajat olivat oiva kokeilu uudenlaisen yhteistyön sekä nuorten äänen ja tarpeiden esiin tuomisen osalta.

Digi- ja väestötietoviraston Digituki-palvelu julkaisi 2021 Nuorten digitaitokartoituksen, jossa oli seitsemän toimenpidesuositusta. Tänä vuonna sain tehtäväksi lähteä miettimään, miten toimenpidesuosituksia voisi jalkauttaa ja millaista yhteiskehittämisen mallia siihen voisi kehittää”, erityisasiantuntija Piia Niilola Digi- ja väestötietovirastosta pohjustaa yhteistyön lähtökohtia.

”Kehittämiseen kutsuttiin mukaan palveluja tuottava organisaatio, jossa digituki ja nuorten tarpeet ovat selkeä kohde sekä hankekumppaneita, joiden kohderyhmänä nuoret ja digi on. Kokeilun tarkoituksena oli oppia tulevaa työskentelymallia varten, kuinka paljon fasilitointia tarvitaan ulkopuolelta, vai riittääkö pelkkä kumppaneiden yhteen saattaminen ja yhteisen teeman alustaminen”, Piia Niilola jatkaa.

Nuorten ajatukset ja toiveet keskiössä

Unelmien Kela -työpajat toteutettiin Xamkin Kouvolan kampuksella marraskuussa 2022. Työpajat suunniteltiin ja ohjattiin NOUSU-hankkeen ja Kelan asiantuntijoiden yhteistyönä. Ensimmäisessä työpajassa tarkasteltiin yhdessä nuorten kanssa Kelan verkkosivuja, asioinnin tukea ja Kelan digitaalisia palveluita.

Toisessa työpajassa pohdittiin yhdessä, minkälaisia asioita kuuluu hyvään kohtaamiseen. Nuoret luonnostelivat myös Kouvolan Kelan tulevien tilojen tärkeitä asioita. Näistä syntyi hyvän kohtaamisen huoneentaulu ja pohjapiirustus nuorten toiveiden täyttämänä Kelan uusiin tiloihin.

Nuoret toivat rohkeasti esiin omia ajatuksiaan ja kehittämistoiveitaan Kelan palveluihin liittyen. Työpajat olivat suora ”palautekanava” Kelan kehittämistyöhön, koska Kelan asiantuntijat olivat mukana ohjaamassa työpajoja. Nuorilta tuli hyvää palautetta Unelmien Kela -työpajoista. Kuulluksi tuleminen on tärkeä osa ihmisyyttä ja osallisuuden kokemuksia. Pajoissa rohkaistiin nuoria omien ajatusten esiin tuomiseen ja vaikuttamiseen.

Nuorilähtöisen yhteistyön testaamista ja yhdessä oppimista

Kuva: Eeva Hammar

Minkälaisia hyötyjä oli DVV:n, Kelan ja NOUSU-hankkeen yhteistyöllä? NOUSU-hankkeen osalta tämä oli yksi hankkeen tähtihetkistä. Hanketiimissä päästiin suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteiskehittämisen mallia isojen valtakunnallisten organisaatioiden kanssa. Ja mikä tärkeintä, työpajoihin saatiin mukaan nuoria ja heille jäi hyvät kokemukset työpajoista.

Kelan erikoissuunnittelija Tuula Närvä kiteyttää yhteistyön hyötyjä seuraavasti:

”Työhöni kuuluu mm. digituen vapaaehtoisverkostolle suunnatun, Kelan digitukea koskevan materiaalin ylläpito. Työpajan keskusteluissa keskityin kuuntelemaan nuorten kertomuksia siitä, miten he Kelan digitaaliset palvelut kokevat, millaisissa asioissa he kaipaisivat tukea asiointiin ja mikä olisi heidän visionsa työpajan otsikon ”Unelmien Kelasta”, jos he pääsisivät vapaasti kehittämään Kelan palveluita. Paitsi että sain hyödyllisiä ideoita digituen materiaalien painotuksiin, nuorten keskustelun seuraaminen avasi itsellenikin ihan uusia näkymiä siihen, miten he käyttävät digitaalisia palveluita. Asiakkaan näkökulma on palveluiden kehittämisen moottori, joten nuorten kanssa toteutetut yhteiskehittämistyöpajat antoivat paljon ideoita ja hyödyllistä tietoa jatkoon.”

Nuorten äänet ja kokemukset olivat työpajoissa keskeisessä roolissa. Asiakkaiden ja palveluntarjoajien vuoropuhelun tulisikin olla keskeisellä sijalla palveluiden kehittämisessä. Yhteiskehittäminen tuo parhaimmillaan uudenlaisia avauksia ja ideoita kehittämiseen. Työpajojen suunnitteluun ja toteutukseen osallistunut Kelan suunnittelija Marika Sarja kiteyttää yhteistyön kokemukset:

”Alkajaisiksi oli mielenkiintoista kuulla eri toimijoista ja niiden tavoitteista ja oppia tuli ihan käytännön yhteistyön tekemiseen. Työpajojen tuotokset vahvistivat Kelassa jo kerättyä asiakasymmärrystä. Työpajojen antia hyödynnetään paikallisesti Kouvolan Kelan kehittämisessä sekä valtakunnallisesti välittämällä nuorten toiveita Kelan antamasta digituesta ja asiakkaan hyvästä kohtaamisesta sekä kehittäjille että asiakasrajapinnan toiminnasta vastaaville. Nuoret saivat työpajoissa hienosti tuotua esiin toiveen toimivalle, ihmislähtöiselle palvelulle sekä digitaalisissa että ihmistenvälisissä väylissä.”

Koko porukan kokoon saattanut DVV:n erityisasiantuntija Piia Niilola summaa yhteistyön hyödyt:

”Pääsimme testaamaan ensinnäkin tätä yhteiskehittämisen mallia ja saimme toimivuudesta erinomaista tietoa.  Lisäksi meille kertyi valtavan paljon ymmärrystä siitä, missä digituen haasteet toimijakentällä näkyy ja erityisesti, miten nuoret itse asian näkevät. Lisäksi saimme edistettyä nuorten digitaitokartoituksen toimenpidesuositusten kokeiluja – ehkä nämä asiat meidän lisäksi hyödyttävät kokeilun muitakin tahoja!”

NOUSU-hankkeen osalta kokeilu kytkeytyi nuorilähtöiseen Living Lab -toimintaan, joka perustuu nuorten ja ammattilaisten yhteiskehittämiseen. Living Lab -toiminnalla on edistetty nuorten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten sekä asiantuntijoiden dialogia palveluiden kehittämiseen liittyen.

Unelmien Kela -työpajojen suunnittelu ja toteutus osoittivat, että yhteistyössä on todellakin voimaa ja se voi avata uusia näkökulmia sekä mahdollisuuksia. NOUSU-hankkeen osalta kokeilu oli tärkeä osa nuorten äänen ja kokemusten esiin tuomiseen liittyvää kehittämistyötä. Tästä yhteistyöstä jäi paljon ammennettavaa myös tulevaan kehittämiseen.

Hankkeesta

NOUSU – Nuorten työllisyys nousuun Kouvolassa -hankkeessa kehitetään Living Lab -toimintaa nuorten digiosaamiseen ja työllisyyteen liittyen. Hankkeen kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat nuoret. Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2021-31.8.2023. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Hämeen ELY-keskus. Hanke rahoitetaan osana Euroopan unionin Covid-19 – pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätiedot: www.xamk.fi/nousu

Pin It on Pinterest