Konferenssi oli hyvin järjestetty rakennustaiteellisesti vaikuttavassa Maltan pääkaupungissa Vallettassa. Valletta on mahtavien suojamuurien, 1500-luvulla rakennettujen sik-sak-linnakkeiden ympäröimä, historiallisia nähtävyyksiä tulvillaan oleva niemialue Välimerellä.
Konferenssin sisältöjä
Konferenssin aiheena oli Nursing and nursing education: From vision to action in a world in motion. Konferenssiin osallistui noin 200 osallistujaa. He olivat pääosin Etelä-Euroopasta. Yhteinen kieli oli englanti.
Xamkista oli mukana kuusi opettajaa ja kaikki neljä kampusta olivat edustettuina. Kansainväliseen konferenssiin osallistuminen edellyttää Xamkilaisilta joko posteria tai suullista esitystä konferenssin aikana. Hyvinvoinnin tulosalueen kaikilta neljältä kampukselta oli konferenssiin hyväksytty suullisia esityksiä ja posteri.
Mikkelin kampukselta oli Elina Jouppila-Kupiaisen & Riitta Riikosen posterisesitys Opiskelijaohjaaja -koulutuksesta. Savonlinnan kampukselta konferenssissa oli Sirpa Luukkaisen ja Sirkka Erämaan esitys sairaanhoitajakoulutuksen uusista menetelmistä. Sirpan suullisessa esityksessä esiteltiin EU-USA -kaksoistutkintohanke ja käänteisestä opetuksesta esimerkkinä simulaatio-opetus ylemmässä amk-tutkinnossa sekä moniammatillinen käytännön harjoittelun toteutus sairaanhoitajan perustutkinnossa.
Konferenssin aikana tutustuimme laajasti hoitotyön opettamiseen maailmalla esitysten ja postereiden kautta. Alustuksissa pohdittiin muun muassa opettajien roolia ja merkitystä hoitotyön koulutuksessa sekä mikä on työelämäharjoittelun ja harjoittelun ohjaajien rooli sairaanhoitajakoulutuksessa. Yhteinen näkemys oli, että oppilaitos määrittää koulutuksen osaamistavoitteet ja opettaja vastaa opiskelijan osaamistavoitteiden saavuttamisesta.
Paljon keskustelua herättivät maailmassa tapahtuvat yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset, esimerkiksi maahanmuutto ja pakolaiset ja niiden vaikutukset koulutukseen. Laajemmin pohdittiin sairaanhoitajakoulutuksen merkitystä yhteiskunnassa ja ketä varten sairaanhoitajia koulutetaan.
Mikä on sairaanhoitajien rooli yhteiskunnassa ja vaikuttamisessa?
Puheenvuoroissa korostuivat sairaanhoitajan ammatin vastuullisuus ja välittäminen yksittäisen ihmisen ja laajemmin koko yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Ajattelemisen arvoista on, tulevatko nämä näkökulmat riittävästi esille suomalaisessa hoitotyön koulutuksessa. Myös Suomessa pohditaan, miten maahanmuuton ja pakolaisuuden merkitys on ymmärrettävä osana eurooppalaista elämää sekä minkälaisia haasteita ne tuovat suomalaiseen hoitotyöhön koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
Useissa puheenvuoroissa käsiteltiin sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmia ja niiden kehitystyötä. Lisäksi puheenvuoroissa käsiteltiin muun muassa simulaatiota, gerontologista hoitotyötä ja digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia hoitotyössä ja erityisesti potilaiden ohjaamisessa. Esimerkiksi Marokossa toteutetaan odottavien äitien ohjaus puhelimella.
Totesimme, että meillä Xamkissa hoitotyön koulutuksen tavoitteet, sisällöt ja menetelmät on edistyksellisiä. Monet asiat, jotka herättivät keskustelua kuten simulaatio-opetus ja harjoittelun ohjaaminen ovat meillä hyvällä tasolla.
Xamkilaisten opiskelijaohjaaja-koulutuksen posteri herätti keskustelua osallistujissa. Työelämäohjaajille suunnattua ohjausosaamiskoulutusta on vähän tarjolla Euroopassa. Simulaatio-opetusta on käytössä laajasti, mutta monissa paikoissa sen käyttö on keskittynyt hoitotyön ja lääketieteen kliinisten taitojen opiskeluun. Simulaatio-opetus johtamisen opinnoissa herättikin tämän vuoksi mielenkiintoa ja runsaasti keskustelua siitä, miten menetelmän mahdollisuuksia voidaan hyödyntää myös johtamisopinnoissa.
Konferenssissa pohdittiin paljon sairaanhoitajan työn ja hoitotyön asemaa tulevaisuudessa. Pohjoismaissa hoitotyön asema on itsenäinen ja vahva. Tämä tulee esille myös hoitotyön koulutuksessa ja sen sisällöissä. Pohjoismaiset yhteiskunnat arvostavat sairaanhoitaja työtä. Esimerkiksi Libanonissa kerrottiin nyt vasta perustettavan omaa sairaanhoitajaliittoa.
Konferenssin hyötyjä
On hyvä osallistua kansainväliseen tapahtumaan, sillä se herättää uusia ajatuksia ja samalla saa etäisyyttä omaan arkiseen työhön. Suomessa ovat monet asiat hyvin, mutta olemmeko turhan perinteisiä?
Monissa maissa, joissa kehitys on ollut hitaampaa kuin meillä, kehittäminen on juuri nyt voimakasta ja uutta luovaa. Kehittämisen ”draivi” on vahva.
Vaikka Suomessa on hoitotyötä kehitetty edistyksellisesti, silti tarvitaan jatkuvaa uudistamista. Sote-uudistus haastaa hoitotyötä etsimään potilaslähtöisiä ja vaikuttavia tapoja tehdä hoitotyötä.
Konferenssin järjestäjät olivat järjestäneet mielenkiintoista vapaa-ajan ohjelmaa. Vierailimme Maltan sosiaali- ja terveysministeriössä ja monissa Maltan historiallisissa kohteissa, kuten esimerkiksi 210 metrin korkeudessa sijaitsevassa, muurien ympäröimässä, lähes keskellä saarta sijaitsevassa historiallisessa Mdinan kaupungissa.
Konferenssissa tapasimme vanhoja tuttuja opettajia, joiden kanssa uusien yhteistyömuotojen kehittäminen on aina ajankohtaista. Tutustuimme myös uusiin hoitotyön opettajiin ja heidän kanssaan syntyy tulevaisuudessa mahdollisesti uusia yhteistyömuotoja, joista on hyötyä paitsi opettajille myös opiskelijoille vaikkapa uusina harjoittelupaikkamahdollisuuksina.
Suomalaisina hoitotyön ja hoitotyön opetuksen edustajina totesimme, että voimme olla ylpeitä hoitotyön osaamisesta, opetuksen laadusta ja kehittämisen mahdollisuuksista. Saimme voimaa ja lisää intoa kehittää omaa työtä edelleen! Innostuksen siemen jäi itämään osallistua mahdollisesti myöhemminkin oman alan kansainväliseen konferenssiin jakamaan osaamistamme ja oppimaan lisää kollegoilta ympäri maailmaa.