Tekoälyn ohjaamat modulaariset interaktiiviset laatat kuulostavat huonolta tieteiskirjallisuudelta. Kyseessä on kuitenkin hyödyllinen työkalu autismin diagnosoimisesta ikäihmisten voima- ja tasapainoharjoitteluun. Xamkissa liikuntalaattojen käyttö on aloitettu geronomiopinnoissa.
Muistin, motoriikan, liikkuvuuden ja tasapainon kehittämisen pelillistäminen vahvistaa itsensä kanssa kilpailemisen kautta aktiivista yrittämistä. Hampaat irvessä treenaamisen ja ennätysten metsästämisen sijasta pelaaminen on synnyttämässä liikunnan riemua. Samalla luodaan hyvää tunnelmaa ja yhteenkuuluvuutta.
”Kolmekymmentäkolme vuotta olen ollut eläkkeellä. Niin mä olen yhtä sun toista, kaikkii saanut näit. Niin tää on paras” tiivistää esimerkiksi Vappu Virtanen oman kokemuksensa liikuntalaatoista Ylen uutisissa.
Treenipaikka kulkee laukussa
Liikuntalaattoja on kymmenen, joista jokaisessa on kosketusanturi sekä useita erivärisiä valoja. Värivalot mahdollistavat suuren määrän erityyppisiä pelejä. Laatat voidaan sijoittaa toisiinsa kiinni tai irrallisiksi toisistaan. Kaikki viivajuoksua kokeilleet ymmärtävät, että erikseen sijoitettuna laatoilla saadaan kovakuntoisimmallekin haastetta. Laatat mahtuvat pieneen kassiin ja kulkevat keveytensä vuoksi helposti mukana.
Laattoja ohjataan tabletilla, jossa pelit ja harjoitukset ovat valmiina. Pelaaminen tapahtuu astumalla valaistun laatan päälle. Peliä voi pelata eri tasoilla ja pelaajia voi olla samanaikaisesti yksi tai useampia. Tabletti mahdollistaa pelaajien kehittymisen seurannan. EU:n henkilötietojen käsittelyä sääntelevä lain (GDPR) vuoksi pelaajien henkilötietojen sijasta tabletille kannattaa kuitenkin tallentaa esimerkiksi pelaaja1 henkilön nimen sijaan.
Euroja ja hyvinvointia
Tällä hetkellä Suomessa käydään keskustelua koronaviruksen lisäksi sote-uudistuksesta. Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa sote-järjestelmän toimivuutta sekä hillitä kustannusten kasvua ilman negatiivista vaikutusta hoidon laatuun ja saatavuuteen.
Voima- ja tasapainoharjoittelun laajempi käyttö toisi merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä. Kotiin vietävä kuntoutus auttaisi pitämään ikääntyneet liikuntakykyisinä mahdollisimman pitkään. Samalla ehkäistäisiin kohtalokkaita kaatumisia. Lonkkamurtumista aiheutuvat kustannukset ovat noin 30 000 euroa vuodessa potilasta kohden (THL).
Toisin kuin yleensä ajatellaan, varsinainen murtuman hoito – leikkaus, sairaalahoito ja kuntoutus – eivät muodosta suurinta osaa kustannuksista. Merkittäviä ovat ne kustannukset, jotka muodostuvat myöhemmästä lisääntyneestä terveyspalveluiden käytöstä. (Lahtinen 2019.)
Ikääntyneen toive useimmiten on, että hän voisi asua kotona mahdollisimman pitkään. Ei kotinsa vankina, vaan liikunta- ja toimintakykyisenä.
”Onneksi teknologia tuo tähän uusia keinoja, tutkitusti”, sanoo liikuntalaattoja maahantuovan Meditas Oy:n toimitusjohtaja Minna Laine.
Kuntoutuminen kotona asuvaksi on hyvinvoinnin ja itsemääräämisoikeuden näkökulmista niin tärkeää, että liikuntalaattojen kaltaisten uusien avausten hyödyntämättä jättäminen lähentelee heitteillejättöä.