Meriliikennepäivät kokosi yhteen merenkulun ja satamatoimintojen asiantuntijoita sekä alan opiskelijoita Xamkin Kotkan kampukselle 16.–17.11.2022. Ensimmäinen päivä oli omistettu asiantuntijapuheenvuoroille meriliikenteen ja satamien varautumisesta häiriötilainteisiin ja poikkeusoloihin. Toinen päivä keskittyi rekrytointimahdollisuuksiin, asiantuntijoiden uratarinoihin ja yritysten esittelyihin.
Ajankohtainen teema
Meriliikennepäivät on Xamkin Logistiikan ja merenkulun koulutusalan järjestämä vuosittainen tapahtuma. Tänä vuonna päivien teemaa ei tarvinnut juuri pohtia, kertoi tilaisuuden koollekutsujana ja juontajana toiminut yliopettaja Tapani Salmenhaara Xamkista.
Elämme Euroopassa aikaa, jossa toimintaympäristö ja -olosuhteet muuttuvat nopeasti ja tulevaisuushorisontti on kapea. Ennakoinnin vaikeus korostaa varautumisen merkitystä; ovatko merenkulku ja satamat kykeneviä reagoimaan yllättäviinkin häiriö- tai poikkeustilanteisiin?
Olemme merenkulun varassa
Suomen ulkomaankaupalla on aina ollut vahva riippuvuus meriliikenneyhteyksistä: merikuljetukset ovat vastanneet 90:stä prosentista viennistä ja 80:stä prosentista tuonnista. Nyt Suomen ulkomaankauppa kulkee lähes 100-prosenttisesti meritse itäisen maarajamme sulkeuduttua Venäjän hyökkäyssotaa seuranneiden sanktioiden vuoksi, kertoi johtava asiantuntija Matti Aaltonen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.
Aaltonen suuntasi kuulijoiden huomion myös tuonnin ja viennin kytkökseen: Suomi tarvitsee ulkomailta raaka-aineita vientituotteidensa valmistukseen. Tuonnista jopa 50 prosenttia menee vientituotteisiin ja eikä näiden massatuotteiden kuljetuksia voida korvata maa- tai ilmakuljetuksin. Riippuvuutta meriliikenteestä korostaa se, ettei tuotantolaitoksissa juurikaan pidetä varastoja vaan laitokset tarvitsevat jatkuvaa syöttöä, tähdensi toiminnanjohtaja Sari Turkkila Suomen Laivameklariliitto ry:stä.
”Suomi on merenkulusta riippuvainen kansantalous. Ulkomaankaupassa meriliikenteelle ei ole vaihtoehtoa.”
-Matti Aaltonen, Traficom-
Suomi on Euroopan maista riippuvaisin merenkulusta, Aaltonen kiteytti. Samalla sijaintimme täällä Itämeren pohjukassa on kuitenkin epäedullinen: meillä on Euroopan ”päätepysäkkinä” pisimmät merikuljetusmatkat sekä haastavat vedet ja satamat, jotka jäätyvät talvisin.
Merenkulku vaatii erityisosaamista
Haastavat liikenneolosuhteet edellyttävät merenkulkijoilta erityistä ammattitaitoa. Aaltonen toi esille huolen suomalaisten merenkulkijoiden hupenemisesta, johon muutkin puhujat yhtyivät.
Merenkulun asiantuntijoista on pulaa sekä varustamoissa, viranomaisorganisaatioissa että muissa merenkulun palveluissa. Merenkulkijoiden määrän väheneminen on kuitenkin maailmanlaajuinen ongelma, ei vain Suomen. Merenkulussa työmarkkina on konkreettisesti yhteinen, kuvasi työmarkkina- ja lakiasiainjohtaja Maija Mattila Suomen Varustamot ry:stä.
Merenkulkuammatteihin valmistuvien määrä ei vastaa eläköityvien määrää. Merenkulun koulutusta tarjoavilla organisaatioilla onkin merkittävä rooli erityisasiantuntijoiden tuottamisessa ja alan vetovoiman kasvattamisessa.
Keskusteluissa pohdittiin, miten alan houkuttelevuutta voitaisiin lisätä koulujen ja varustamoiden yhteistyöllä. Todettiin, ettei nuorille välttämättä edes tule mieleen, että tällainenkin uravaihtoehto on olemassa. Hieman tavallisuudesta poikkeavamman ammatinvalinnan tehneet kuitenkin kokevat sen erityisen merkitykselliseksi ja alan imu pitää otteessaan, vakuuttivat meriliikennepäivien osallistujat yksimielisesti.
”Päivääkään en ole katunut ammatinvalintaa.”
-Tapani Salmenhaara, Xamk-
Merenkulun opiskelijat toivat esille sujuvien opinto- ja urapolkujen merkityksen: harjoittelupaikkoja ja ensimmäisiä ”jobeja” tulisi olla saatavilla siten, että osaamistaan pääsee kerryttämään mielekkäässä tahdissa.
Automatisaationkin on toisinaan pelätty vievän meriliikenteen työpaikat. Asiantuntijat kuitenkin korostivat, että työtä kyllä riittää, mutta sen luonne voi muuttua. Olemmekin koulutuksellisen haasteen edessä: tiedämmekö, minkälaisia merenkulun ammattilaisia tarvitsemme tulevaisuudessa?
Varmuudella ainakin merenkulun kyberturvallisuusosaamiselle tulee olemaan yhä enenevässä määrin kysyntää, kuten erityisasiantuntija Ville Lahti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista havainnollisti: merenkulun kyberpoikkeamat ovat arkipäivää ja niiden kohdentumista ja yleisyyttä arvioitaessa on hyvä pitää mielessä, etteivät kaikki tapaukset tule julkisuuteen.
Varautuminen toimintaympäristön muutoksiin
Puheenvuoroissa kuvattiin, miten varautumisharjoituksia järjestetään ja vaihtoehtoisia toimintatapoja pohditaan alan verkostoissa; merenkulun huoltovarmuudessa, jos missä, keskinäisriippuvaisuus on vahvaa. Työtä huoltovarmuuden turvaamiseksi tehdäänkin laajassa yhteistoiminnassa.
Konkreettisia esimerkkejä tehdystä työstä kuultiin muun muassa satamilta. Valmiuspäällikkö Aili Lampilinna Suomen Satamaliitto ry:stä nosti esille toteutetut selvitykset satamien sähkön ja polttoainejakelun turvaamiseksi sekä uuden työkalun jatkuvuuden hallintaan.
Laivatuotannon päällikkö Mikko Juuti Finnsteve Oy Ab:lta kuvasi vuorostaan, miten poikkeamat näkyisivät sataman toiminnassa, mitä haasteita esimerkiksi lastivirtojen uudelleenreititys saattaisi tuoda ja miten kaikki heijastuisi päivittäistavaran jakeluketjuihin ja meille kuluttajille asti.
Turvallisuuspäällikkö Jorma Timonen Fintraffic Meriliikenteenohjaus Oy:stä kertoi muun muassa, miten merenkulun viranomaisten roolit jakautuvat mahdollisissa liikennerajoituksia edellyttävissä tilanteissa ja komentaja, sotilastoimiston päällikkö Vesa Nori Merivoimien esikunnasta raotti meriliikenteen turvaamisessa hyödynnettäviä vaihtoehtoja.
Vahingontorjuntapäällikkö Martti Simojoki Alandiasta avasi kuulijoille merivakuuttajan näkökulmaa käyttäen havainnollisia esimerkkejä Venäjään kohdistuvien pakotteiden ja turvallisuustilanteen vaikutuksista.
Yhteenvetona päivän puheenvuoroista ja vilkkaana käydystä keskustelusta voidaan todeta, että meriliikenteen toimivuus on niin normaalioloissa kuin mahdollisissa poikkeus- tai häiriötilanteissakin Suomelle elinehto. ”Suomi on saari” ei siis ole vain tyhjä hokema. Siksi on tärkeää vahvistaa edelleen hyvää yhteistyötä; tukea tiedonvaihtoa ja tilannekuvan rakentumista kaikilla tasoilla sekä varmistaa merenkulun erityisosaamisen säilyminen. Oppilaitoksen näkökulmasta tämä tarkoittaa ennen kaikkea opintosisältöjen ajantasaisuutta ja kiinteiden yhteyksien ylläpitämistä työelämän toimijoihin.