Alueelliset valmiusharjoitukset ovat aluehallintovirastojen lakisääteisiä tehtäviä ja osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta edistävää varautumista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI) järjestää valmiusharjoituksia vuosittain ja harjoituksen kohteena ovat toimialueen maakunnat Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala vuorotellen kiertävällä järjestyksellä. (Aluehallintovirasto 2022; Lintunen 2022.)
Vuonna 2022 vuorossa oli Kaakkois-Suomi, jossa järjestetty valmiusharjoitus kokosi yhteen yli 40 organisaatiota harjoittelemaan yhteistyötä ja yhteistoimintaa vakavassa häiriötilanteessa ja poikkeusoloissa. (Aluehallintovirasto 2022; Lintunen 2022.)
Kaakko22-valmiusharjoitus
Kaakko22-harjoituksen aktiivivaihe toteutettiin 30.11.–1.12.2022 virtuaalisella alustalla ja harjoitusta johdettiin Kouvolasta. Harjoituksen teemoina olivat laaja-alainen vaikuttaminen, väestönsuojelu, ihmisten evakuointi ja vastaanotto eri tilanteissa, sähköpula sekä liikennelogistiikan häiriöt. Harjoitukseen oli kytketty myös kolmen vuoden välein järjestettävä Loviisa22-harjoitus, joka simuloi ydinvoimalaonnettomuutta tai voimalassa syntynyttä vaaratilannetta. (Aluehallintovirasto 2022.)
Kaakko22-harjoitukseen osallistuneet organisaatiot harjoittelivat tiloissa, joissa toimisivat oikeassakin kriisitilanteessa.
Näin harjoitus tarjosi kunnille ja viranomaisille mahdollisuuden testata omien valmiussuunnitelmiensa toimivuutta.
Harjoituksen tarkoituksena oli edistää yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten organisaatioiden kykyä hoitaa yhdessä teemojen mukaisia ongelmatilanteita. Teemat valikoituivat alueellisten riskiarviointien sekä suurimpien kuntien ja keskeisten turvallisuusviranomaisten toiveiden pohjalta. (Aluehallintovirasto 2022.)
Kaakko22-harjoituksen erityisenä tavoitteena oli yhteistyön ja tilannekuvaprosessin kehittäminen, sillä yhteinen, jaettu tilannekuva on edellytys häiriötilanteen hallitsemiselle (Lintunen 2022).
Xamkin rooli valmiusharjoituksessa
Xamkista harjoituksen tarkkailuun ja arviointiin osallistui kaksi TKI-toiminnan edustajaa, jotka työskentelevät turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvissä aluekehittämisen hankkeissa.
Tarkkailijoiden tehtävänä oli havainnoida virtuaalisella alustalla tapahtuvaa harjoitusta ESAVIn tiloissa harjoituksen johtokeskuksessa, sekä raportoida havainnot tutkimusryhmän johtajalle. Harjoituskokonaisuuden lisäksi tavoitteena oli arvioida alueellisen valmiusharjoituksen hyödynnettävyyttä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
Harjoituksen anti ammattikorkeakoululle
Xamkin TKI-toiminnan näkökulmasta tarkasteltuna Kaakko22-harjoituksen arviointiin osallistumisesta on monia hyötyjä. Laajat, usean turvallisuustoimijan yhteiset valmiusharjoitukset lisäävät ymmärrystä kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa toimimisesta sekä eri turvallisuustoimijoiden vastuista ja rooleista.
Kaakko22-harjoituksen valmistelu ja osallistuneiden organisaatioiden ohjeistaminen sekä harjoituskokonaisuuden toteutus ja hallinta toimivat hyvänä mallina esimerkiksi Kaakkois-Suomen Turvapuistossa järjestettävien turvallisuustapahtumien tai -harjoitusten toteutukselle.
Tulevaisuuden näkymiä
Valmiusharjoituksiin osallistumisen kautta ammattikorkeakoululle tarjoutuu, verkostoitumisen lisäksi, mahdollisuus alueellisten kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja siten TKI-toiminnan suuntaamiseen tarvelähtöisesti ja yhteistoiminnassa laajan turvallisuuskentän kanssa.
Harjoituskonseptille ja siinä hyödynnettävälle virtuaaliselle harjoitusalustalle on tunnistavissa myös muita sovelluskohteita sekä muun teemaisissa harjoituksissa että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Harjoituksen seuranta johtokeskuksesta käsin palveli hyvin kokonaisuuden arviointia.
Syvällisempään varautumisen ja valmiuden tason sekä tilannekuvan muodostamisen ja päätösanalyysien arviointiin voidaan toimijakohtaisen havainnoinnin arvioida toimivan tehokkaammin. Jatkossa alustalle kertyvä data mahdollistanee kuitenkin myös tiedon tutkimuksellisen käytön eri toiminnan tasoilla tarkasteltuna.