”Haalit itsellesi rahaa, mainetta ja kunniaa minkä kynnelle kykenet, mutta viisaudesta, totuudesta ja sielusi paranemisesta sinä vähät välität etkä vaivaa sillä päätäsi ollenkaan”. Näin syytettiin Sokrateen puolustuspuheessa Ateenan kaupunkivaltion itsenäisiä kansalaisia. Käsitys siitä mikä elämässä on tärkeää ja mikä tekee siitä merkityksellistä on kaiketi aina ollut kiistojen kohteena. Tekoälyn läpimurron kynnyksellä Sokrateen näkemys tuntuu jälleen selvältä, jopa itsestäänselvältä.
Tekoälyn erilaiset sovellukset tekevät yhä enemmän puolestamme tai ainakin rinnallamme. Chat GPT tuottaa sujuvasti tekstejä ja niitä on julkaistu esimerkiksi sanomalehtien mielipide- ja pääkirjoitussivuilla. DALL-E 2 puolestaan luo taidetta kirjoitetun toiveen perusteella, ja teoksista on kuratoitu näyttelyitä.
Kyseiset sovellukset ovat tietokoneohjelmia, joita opetetaan jo julkaistuilla materiaaleilla. Tämä on tuottanut tekijänoikeudellisia kysymyksiä ja kiistoja. Tekoälyllä ei tässä mielessä ole älyä, vaan kyse on sisältöä tuottavista malleista. Esimerkiksi Chat GPT on hyvä arvaamaan aiemmin julkaistun perusteella, mikä sana tulee seuraavaksi virkkeessä.
Tekoäly voi tuottaa sujuvasti puutaheinää
Alkuinnostuksen huumassa kopioin ystävän Whatsapp-sovellukseen lähettämän yhden lauseen mittaisen perjantai-illan kuvauksen ja siirsin sen tekoälyn käsittelyyn. Ohjelma tulkitsi lauseen keskustelunavaukseksi ja loi muutamassa sekunnissa oman viestinsä.
”Voisin arvata, että tarkoitat juomisen kautta saatua kokemusta, jonka avulla olet laajentanut omaa tietämystäsi tai näkemystäsi jostain asiasta. Tämä voi johtaa parempaan ymmärrykseen ja tiedonkäsittelykyvyn parantumiseen, mutta on tärkeää muistaa, että alkoholin liikakäyttö voi aiheuttaa haittavaikutuksia terveydelle ja ajokyvylle. On tärkeää nauttia alkoholia vastuullisesti ja muistaa pitää huolta itsestäsi ja toisistasi”.
Tekoälyn luoma teksti on pintapuolisesti melko mielekästä mutta ytimeltään kaukana viisaudesta, totuudesta saati sielun parantamisesta.
Tekoälystä on silti jo tullut osa luovan tietotyön prosessia kuten tekstinkäsittelyohjelmista aikoinaan.
Ehkä näemme vielä ajan, jolloin opiskelija kirjoittaa tekstin yhtä tekoälyohjelmaa käyttäen ja opettaja tarkastaa tekstin toista tekoälyohjelmaa käyttäen. On luultavasti lukijasta kiinni, kokeeko hän tämän isoksi askeleeksi nykytilanteesta, jossa teksti on kirjoitettu nettihakuja hyödyntäen ja tarkastettu plagioinnintarkastusohjelmalla.
Opintojen tulevaisuustehtävä on kirkastettava
Elämme monimutkaistuvassa maailmassa, jossa kaivataan yksinkertaisia totuuksia. Yhden ilmiön muodostavat japanilaiset käsitteet, jotka brändätään mullistaviksi ajatuksiksi. Konmari tarkoittaa turhan tavaran hävittämistä, kakeibo talousasioiden kirjanpitoa, ikigai intohimoista tekemistä, shinrin-yoku metsäkävelyä ja wabi-sabi sallii sotkuisen kodin. Nämä voivat toimia liikkeellepanevana voimana jonkun pyrkimyksessä parempaan elämään.
Suomalainen filosofi Esa Saarinen (2022) esittelee Platonin puhuneen sellaisesta elämäntavasta, joka pystyy parhaiten kehittämään oppimiskykyä, muistia ja järkevän päättelyn taitoa. Saarinen toteaa: ”Harmillisesti aikana, jolloin paketointi on osa brändäystä, Platonin ’seitsemännellä kirjeellä’ on ei-myyvä, omituinen nimi. Mutta kaikelle tärkeälle ei välttämättä ole myyvää otsikkoa” (mt, 121).
Saarisen mukaan Platon kritisoi ihmistä, joka on hankkinut käsityksistä itselleen vain pintasilauksen, kuin rusketuksen. Haasteena on se, ettei kasvaneesta tiedon määrästä huolimatta ajattelua ja elettyä elämää voi ulkoistaa. Yhtäältä on toki syytä hankkia ammatti, opetella tieteen totuuksia ja ottaa haltuun arjen tekniikoita. Toisaalta sivistyskäsitys on tärkeää määritellä laaja-alaisesti uudelleen. Korkea-aste ei saa olla tehdas, jonka tehtävänä on ainoastaan tai edes ensisijaisesti tuottaa käsipareja työelämään. Korkea-asteen tehtävän tulee olla laajempi ja ylevämpi.
Ammattietiikka ja avoin dialogi korostuvat
Antti Merilehto (2018) kuvaa tekoälyn käyttöä esimerkillä jäätelökioskista. Kioskissa on kassakoneeseen, sääpalveluun ja tukkukauppaan kytketty yhteys. Tekoälyohjelma osaa yhteyksien perusteella tarkastella myynnin määrää ja suhteuttaa myyntiä säätilaan. Mikäli sääennuste lupaa hellepäivää, osaa tekoäly tilata tukusta automaattisesti tuplamäärän suosituimpia makuja. Esimerkki avaa erinomaisesti kuinka tekoälyä voi hyödyntää mielekkäästi. Sote-alalla tärkeää ammattieettistä pohdintaa ei esimerkissä tarvita lainkaan.
Sote-ala on organisaatiomuutosten ja resurssivajeiden myötä monenlaisessa paineessa. Ammattieettisten normien ei silti tule alistua taloudellisen kasvun utopioille. Sote-alan ammattilaiseksi valmistuvalta tarvitaan sosiaalista lahjakkuutta ja kykyä ymmärtää potilaan ja asiakkaan tunteita ja pelkoja. Nämä taidot saattavat olla pitkälti sisäsyntyisiä mutta niitä voi myös oppia ja vahvistaa.
Tämän toteaminen ei tarkoita teknologian tai taloudellisen kilpailukyvyn väheksymistä, vaan avoimen dialogin ja maalaisjärjen kunnioittamista. Kuten Saarinen toteaa: ”Luo ajattelun ja ajattelun ajattelun tilanteita, joissa ihmiset voivat ajatella, mitä oikeastaan ajattelevat todella tärkeistä asioista” (mt, 123).