Tulevaisuuskolmio on myös mainio työkalu eri toimialanäkemysten yhteen saattamiseen. ”Ristiinpölytystä” harjoiteltiin tällä kertaa Future Proof -ennakointikoulutuksessa. Saman kolmion ääreen asettuivat Kouvolan Poikilo-museoiden ja kotkalaisen Maretarium-yleisöakvaarion edustajat. Keskustelua täydensivät ja haastoivat Xamkin projektityöntekijät.
Teknologiasta ja luonnonkantokyvystä kohti digivihreää siirtymää
Tulevaisuutta kohti työntäviä trendejä valittiin jo aiemmin koulutuksen aikana rakennetusta muutosilmiöiden listasta sekä Sitran megatrendeistä. Museossa erityisesti teknologian kehitykseen ja hyödyntämiseen liittyvät trendit puhututtivat. Näyttelyiltä toivotaan yhä enemmissä määrin elämyksellisyyttä ja pelillisyyttä. Toisaalta myös taide itsessään sisältää aina vain enemmän digitaalisia sisältöjä. Museoissa eletään teknologian suhteen varsinaista murroskautta.
Maretariumin toiminnan perusta on kotimaisiin kaloihin liittyvän osaamisen lisääminen. Onkin varsin luonnollista, että nykyhetkessä eteenpäin työntävät trendit valikoituivat luonnon kantokykyyn liittyvän megatrendin puitteista. Luonnon monimuotoisuus ja tietoisuus vesistöjen tilasta liittyvät olennaisesti luonnonkalojen elinympäristöihin.
Valitut kaksi megatrendiä ja niiden sisältämät pienemmät muutosilmiöt koettiin toisiinsa linkittyvinä. Digitaalisuutta edistettäessä voidaan samalla löytää hyötyjä ekologisten muutosten suuntaan – ja päinvastoin. Voidaan siis puhua laajemmin digivihreän siirtymän trendistä.
Molemmissa megatrendeissä on myös havaittavissa muutos kuluttajien valmiudessa hyväksyä uusia ajatus- ja toimintamalleja: sekä teknologian kehityksestä että luonnon kantokyvystä on puhuttu jo pitkään, mutta vasta nyt aletaan olla sen ajanjakson kynnyksellä, että puhe johtaa myös muutoksiin käytännön tasolla. Ajattelumallit kehittyvät siis parhaillaan trendeille edulliseen suuntaan: työntävät kohti muutosta.
Painolastina historiaa ja arvoja
Museoalalla yksi uudistumisen este on itse museo-sanan negatiivinen vivahde. Kun puhutaan jostain vanhanaikaisesta tai paikalleen pysähtyneestä, kommentoidaan helposti, että asia ”joutaisi museoon”. Säilyttämistehtävän ohessa museoiden tulisi kuitenkin välittää tietoa ja elämyksiä yleisölle, mikä museo-sanan käyttäjiltä saattaa jäädä huomiotta.
Eettistä keskustelua museoiden näyttelyjen ja niihin liittyvien valintojen läpinäkyvyydestä olisi myös hyvä lisätä. Tutkitusti suomalaiset luottavat museoihinsa (Kantar TNS 2020), mutta erityisesti maailmalla näyttelyiden taustalla voi olla mitä erilaisimpia vaikuttimia. Mistä siis tunnistaa luotettavan museon?
”Saako kaloja pitää akvaariossa?” on kysymys, jota puolestaan pohdittiin Maretariumin yhteydessä. Yleisöakvaariotoiminta nojaa Luonnonsuojelulakiin. Luontotuntemuksen lisääminen kaloja akvaarioissa pitäen on tämän lain puitteissa perusteltua, mutta arvokeskustelua elävien olentojen – kalojen – vangittuna esittämisestä on silti hyvä käydä. Isossa kuvassa yleisöakvaarioita ja kotimaisia kaloja ajankohtaisempi haaste on eksoottisten kalalajien kuljettaminen pois kotiseuduiltaan ja akvaarioharrastus ahtaissa kotioloissa.
Tiedon lisääminen elämysten avulla – imua kohti hyvinvoivaa tulevaisuutta
Sekä Poikilo-museoilla että Maretarium-yleisöakvaariolla on ihmisten elinympäristöön – kulttuuri, luonto, perinteet, tulevaisuus – liittyvä missio: elämyksien avulla pyritään lisäämään tietoisuutta, mikä vaikuttaa edelleen ihmisten hyvinvointiin.
Poikilossa museokulttuuriin kasvatetaan kutsumalla peruskoululaisia museoon – pelillisyys ja elämykset korostuvat tällöin erityisesti. Paikallisuus nähdään jatkossakin kantavana voimana. Myös Maretarium houkuttelee lapsiperheitä vierailuille ja kannustaa tutustumaan kotimaiseen luontoon. Jotta oppimisen ilo ei jäisi vain lasten oikeudeksi, suuremmassa kuvassa tulevaisuudelta toivotaan yhä vahvemmin elinikäisen oppimisen asennetta.
Molemmat kohteet sopisivat hyvin osaksi maakunnallista (markkinointi, viestintä, matkailu) yhteistyötä palveluntarjoajien osalta. Jotta ihmisillä on mahdollisuus päästä oppimaan ja kokemaan elämyksiä, on ensin löydettävä kiinnostavat kohteet, ja lisäksi osallistumisen kynnyksen oltava matala. Yhteistyössä syntyvä elämyksellinen Kymenlaakso imee sekä palveluntarjoajat että vierailijat kohti hyvinvoivaa tulevaisuutta.
Kuvituskuvat artikkelissa on tuotettu Canvan text to image – tekoälyn avustamana. (Viljakainen/Canva 2023)