Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimenpideohjelmassa 2022–2026 on yhtenä strategisena kärkenä kuvattu hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset, turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa, paranamme olemassa olevaa sekä vahvistamme ja luomme edellytyksiä kansalliselle ja alueelliselle turvallisuustyölle. Tavoitteena on kuvattu osallisuuden lisääminen, turvallisuusosaamisen varmistaminen, avoimella ja saatavilla olevalla tiedolla toiminnan ohjaaminen, lääkehoidon turvallisuuden lisääminen yhtenäisillä toimintatavoilla, laitteiden ja tietojärjestelmien käytön turvallisuudesta huolehtiminen sekä hyvien infektiotorjunnan käytänteiden yhtenäistäminen. Xamk koulutus- ja kehittämisorganisaationa kuuluu toimenpideohjelman linjaamiin sidosryhmiin.
Artikkelin tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajakoulutuksen yhden opetussuunnitelman opintojaksojen turvallisuutta sisältäviä osaamistavoitteita. Lisäksi on poimittu näyttöön perustuvia toimintakäytänteitä, joiden sisäistäminen edistää asiakas- ja potilasturvallisuutta.
Asiakas- ja potilasturvallisuutta kuvaavat tavoitteet sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa
Sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelman opintojaksojen tavoitteista etsittiin turvallisuussanoja. Niitä kuvaavia osaamistavoitteita teemoiteltiin, joita ovat:
- potilasturvallisuustieto
- vaaratapahtumien ehkäisy ja toiminta
- tietosuojaturvallisuus
- lääkehoitoturvallisuus
- aseptiikka ja infektioiden torjunta
- potilasturvallisuuden soveltaminen prekliinisissä (kampuksen hoitoluokassa tapahtuva) ja kliinisissä harjoitteluissa (sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas/potilashoitoympäristöissä)
- yhteistyötaito potilasturvallisuutta edistävänä.
Potilasturvallisuustietoperustaa käsitellään omalla opintojaksolla. Tietoturvallisuutta ja hoitotyön kirjaamisen turvallisuutta käsitellään usealla opintojaksolla. Lääkehoitoturvallisuuden tavoitteita ilmenee lääkelaskentana ja välineiden turvallisena käyttönä Lääkehoito -opintojaksolla, aseptiikan ja infektioiden torjunnan hallitsemisena sekä potilasturvallisuuden edistämisenä sisätautien-, gerontologisen- ja kirurgisen hoitotyön sekä prekliinisissä ja kliinisissä harjoitteluissa. Lisäksi erikoisalojen hoitotöissä mainitaan verensiirto, rokotusosaaminen ja iv-nestehoito. Aseptiikka ja infektioiden torjuntatavoitteet kuvataan kliinisen hoitotyön perusteissa, erikoisalojen hoitotöissä sekä prekliinisissä ja kliinisissä harjoitteluissa. Yhteistyötä potilasturvallisuutta edistävänä asiana kuvattiin tiimityön ja kollegiaalisuuden tavoitteina usealla opintojaksolla.
Opintojen loppuvaiheen opintokokonaisuuksissa turvallisuustavoitteita ilmeni sairaanhoitajana akuuttihoitotyössä ja vastaanottotyössä -opintokokonaisuuksien opintojaksoissa. Opiskelijan osaaminen kuvattiin asiakkaan lääkehoidon turvallisena toteuttamisena, erityisryhmien huomioimisena sekä perioperatiivisessa hoitotyössä potilasturvallisuutta varmentavien mallien soveltamisena. Täydentävässä harjoittelussa potilasturvallisuusosaaminen kuvattiin ammatillisen vastuun ja velvollisuuden ymmärtämisenä sekä kykenevyytenä varmistaa ja edistää potilasturvallisuutta.
Näyttöön perustuvien toimintatapojen tavoitteet
Sairaanhoitajaopiskelijan opiskelutaitoja ja niiden kehittämistä kuvataan opinto- ja urasuunnittelussa, joskaan hyvinvointi turvallisuuden edistäjänä ei ole selkeänä tavoitteena. Kliinisen hoitotyön perusteissa, sisätautien-, gerontologisen ja kirurgisen hoitotyön opintojaksojen sisältökuvauksissa mainitaan potilasturvallisuutta edistävinä asioina näyttöön perustuva toiminta, systemaattinen tilanarviointi, toimivan potilassuhteen luominen, rakenteinen kirjaaminen, raportoinnissa ISBAR-malli. Lisäksi teoriatieto anatomiasta ja fysiologiasta, terveyden edistämisestä, sairauksista ja niiden hoitokeinoista ovat tärkeä osa potilasturvallisuuden toteuttamista. Potilasturvallisuuden itsearviointityökaluja ei erikseen mainita sisällöissä.
Erilaiset harjoittelut potilasturvallisuutta edistävinä
Laboraatioita ja simulaatioita järjestetään prekliinisinä harjoitteluina kampuksella. Ne ovat opiskelijoille turvallisia tilanteita harjoitella asiakkaan/potilaan hoitamista, koska hoitonukke tai kollegaopiskelija toimii asiakkaan roolissa. Valmistautuessaan harjoitteluihin opiskelijaa kannustetaan etsimään ja kertaamaan näyttöön perustuvaa tietoa potilastapauksista, lääkehoidosta ja hoitotoimenpiteistä. Lisäksi hän voi hyödyntää erilaisia tarkistuslistoja.
Harjoittelujen aikana huomioidaan opiskelijoiden aseptiikan ja infektioiden torjunnan soveltamista pukeutumisen, hygienian sekä toimenpiteiden suorittamisjärjestyksen ja välineiden käytön arviointina. Lisäksi opiskelijat voivat harjoitella joidenkin laitteiden turvallista käyttöä. Simulaatiotekniikan hallitseva opettaja osaa johdatella luokkatilanteissa tapahtuvia haittatapahtumatilanteita rakentavana oppimisena.
Potilasturvallisuus harjoitteluihin valmistautumisessa
Kun opiskelija valmistautuu kliinisiin harjoitteluihin, harjoittelu oppimisalustalle on koottua materiaalia opiskelijan oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista potilasturvallisuuden toteuttamisessa ja turvallisuuskulttuuria edistävänä. Lisäksi lääkelasku -oppimisalustalla on lääkelaskentaosaamiseen liittyvää ohjeistuta. Hyväksytysti suoritetut lääkelaskut ja potilasturvallisuuden verkkokurssi ovat edellytys harjoittelulle vahvistaen potilasturvallisuutta. Lisäksi ryhmävastaava ja harjoittelua ohjaavat opettajat ohjaavat etukäteen opiskelijoita potilasturvallisuudesta sekä seuraavat opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista.
Hyväksytysti suoritetut lääkelaskut ja potilasturvallisuuden verkkokurssi ovat edellytys harjoittelulle vahvistaen potilasturvallisuutta.
Harjoittelua ohjaavat ammattilaiset perehdyttävät opiskelijoita ja antavat vastuuta opiskelijan osaamisen mukaan vahvistaen potilasturvallisuuden toteutumista. Harjoitteluissa yksittäisillä opiskelijoilla on ollut mahdollisuus osallistua potilasturvallisuuden havainnointeihin, joskin systemaattista potilasturvallisuuden havainnointitehtävää ei ole vielä käytössä harjoitteluissa. Harjoittelujen arviointikeskusteluissa arvioidaan yhtenä asiana opiskelijan potilasturvallisuusosaamista. Harjoitteluissa tapahtuvista opiskelijoiden potilasturvallisuuden haitta- ja vaaratapahtumista ei ole systemaattista tiedonkeruuta, millaisia potilasturvallisuuden haitta- ja vaaratapahtumia sairaanhoitajaopiskelijoille tapahtuu.
Turvallisuuskulttuurin ilmeneminen sairaanhoitajakoulutuksessa
Turvallisuuskulttuurissa on organisatorinen, psykologinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Xamkin opetussuunnitelman tavoitteissa on kuvattu sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollista ja taidollista asiakas- ja potilasturvallisuusosaamista hyvin. Asiakasta/potilasta osallistavat tavoitteet ja hänen aktiivisen roolinsa tukeminen voisivat selkeämmin esillä. Nämä sisältyvät organisatoriseen ulottuvuuteen. Psykologisessa ulottuvuudessa korostuu opiskelijan potilasturvallisuusymmärryksen syventäminen, vastuu ja motivaatio, jotka tulevat hyvin esiin kliinisen harjoittelun tavoitteissa. Tehtävissä, tenteissä, erilaisissa harjoitteluissa saadut onnistumisen kokemukset tukevat opiskelijan taitoa potilasturvallisuuden toteuttamisessa. Toisaalta valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tieto-osaamisen heikentyminen voi olla asiakas- ja potilasturvallisuusriski. Makkosen ym. (2023) kirjallisuuskatsauksen tuloksena havaittiin potilaslähtöisen hoidon varmistamisen vaativan laajaa ymmärrystä potilaan tarpeista ja hoidosta.
Sosiaalisessa ulottuvuudessa sisäistetään normeja, ammatillista roolia ja epäkohtien tunnistamista, joista asiakas- ja potilasturvallisuuden säädökset ja ammatillinen rooli tulevat hyvin esiin opintojaksojen tavoitteissa. Muutamassa opintojaksossa tuotiin hienosti esille tiimityön ja kollegiaalisuuden merkitystä yhteistyössä. Harjoittelussa kokeneen sairaanhoitajan malli turvallisuuskäytänteiden käytöstä vahvistaa sairaanhoitajaopiskelijan toimintatapoja ja rohkeutta hyödyntää näyttöön perustuvia käytänteitä. Moniammatillinen moduuliharjoittelu on yksi oivallinen keino edistää yhteistyötä ja se voi vahvistaa myös laajaa ymmärrystä potilaslähtöisen hoidosta.