Kyllä. Kyllä pitäisi vaivautua. Ehkä siksi, että viestintä kuuluu asiantuntijan perustehtäviin. Siinä samalla oppii kuin vahingossa vähän itsekin, kun muotoilee tekstiään niin, että alan ulkopuolisetkin ymmärtäisivät. ”Kun asiantuntija haastaa itsensä ajattelemaan hänelle itsestään selviä asioita uusista näkökulmista, aiheen ymmärrys syvenee. Uudet ajattelutavat voivat synnyttää uusia käytäntöjä tai auttaa löytämään kehityskohteita yrityksen toimintamalleista.” (Hirvonen 2015.)
Kyllä pitäisi vaivautua. Ehkä siksi, että kun tuo asiantuntijana osaamisensa yleistajuisesti artikkelin tai blogitekstin muodossa yhteiskunnalliseen keskusteluun suuren yleisön, päättäjien ja verkostojen ulottuville, onpahan some-hälyssä kerrankin välillä jotain oikeaa, totuudenmukaista ja ajankohtaista tietoa.
Kyllä pitäisi vaivautua. Mitä haittaakaan siitä on, jos asiantuntija tuo tietonsa, osaamisensa, näkemyksensä ja kokeilunsa näkyväksi? Se brändää henkilöä ja kasvattaa tunnettuutta oman alan asiantuntijana, saattaa luoda osaamiselle kysyntää, tuoda yhteydenottoja ja uusia hankekumppaneita ja luoda jopa uusia työtehtäviä. Siis miksipä ei?
Asiaa on hyvä pohtia myös asiantuntijaorganisaation kannalta: organisaation tunnettuus saattaa lisääntyä, verkkosivut saattavat saada lisää seuraajia ja organisaation palvelujen kysyntä lisääntyä. Kun organisaation yhteydenpito yhteistyökumppaneihin lisääntyy, niin yhteistyökumppaneiden määräkin saattaa kasvaa heränneen kiinnostuksen vuoksi.
Vaikeistakin asioista pitää osata kirjoittaa helposti ja eri kohderyhmille ja eri konteksteissa. Usein luullaan, että pitkän kaavan määrämuotoinen oman alan tieteellinen julkaisu riittää, mutta riittääkö se. Esimerkiksi suurta osaa (31 %) Maailmanpankin PDF-raporteista ei ole avannut kukaan, ja vain noin 13 %:iin on joku joskus viitannut. (Doemeland & Trevino 2014.)
Tule mukaan tekemään Nextiä
Nyt Xamkiin on tullut uusi sidosryhmälehti Next, joka on jatkuvan uutisvirran lehti. Voit kirjoittaa asiantuntijana opetuskokeiluista, yhteistyöstä alan kumppaneiden ja muiden sidosryhmien ja verkostojen kanssa, innovaatioista ja kehittämisestä, alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Voit kirjoittaa yksin tai yhdessä työelämäkumppanin, opiskelijan, tutkijan tai sidosryhmän edustajan kanssa.
Hyvä artikkeliteksti on napakka, menee suoraan asiaan, houkuttaa lukemaan, kertoo konkreettisia esimerkkejä. Siinä on usein yksi tulokulma, eikä siinä kannata taustoittaa liian syvällisesti lähdekirjallisuuden kautta. Linkit, kuvat, taulukot ja muut infograafit havainnollistavat, houkuttavat lukemaan ja tiivistävät tekstiä.
Ja kun sen ensimmäisen artikkelin on saanut kirjoitettua, kannattaa ottaa kaikki näkyvyys irti. Artikkelia kannattaa jakaa eri yhteyksissä eri foorumeilla somessa härskisti ja epäsuomalaisesti. Tieto on nimittäin turhaa, jos sitä ei jaa.
Lähteitä ja lisätietoa:
Doemeland, Doerte & Trevino, James 2014. Which World Bank Reports Are Widely Read? Policy Research Working Paper 6851. Saatavissa: http://documents.worldbank.org/curated/en/387501468322733597/pdf/WPS6851.pdf [viitattu 7.5.2017].
Hirvonen, E. 2015. Innosta asiantuntija bloggaamaan, osa 1/3: Perustele, miksi bloggaaminen kannattaa. Saatavissa: http://www.powermarkkinointi.com/blogi/innosta-asiantuntija-bloggaamaan-osa-1/3-perustele-miksi-bloggaaminen-kannattaa [viitattu 26.4.2017].
Hyvin suunniteltu, puoliksi kirjoitettu. 2016. Apuneuvoja tekstintekijälle. Valtioneuvoston julkaisusarja. Saatavissa: http://verkkojulkaisut.vm.fi/zine/92/cover [viitattu 26.4.2017].