Kaakkois-Suomen avoimeen AMK:luun ja täydennyskoulutukseen tullaan opiskelemaan koko Suomesta. Suurin osa opiskelijoista tulee kuitenkin Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueelta. Opiskelun aloitetaan, kun halutaan päivittää tai lisätä omaa osaamista muuttunutta työelämää varten. Tässä artikkelissa esitellään asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia.
KYSELYN TULOKSET
Ketkä opiskelevat avoimessa AMK:ssa ja täydennyskoulutuksessa?
Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin huhtikuun 2018 aikana. Kysely lähetettiin Webropol-kyselynä heille, jotka olivat ilmoittautuneet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) avoimen ammattikorkeakoulun tai täydennyskoulutuksen koulutuksiin vuonna 2017 (N =3500).
Kyselyyn vastasi 398 henkilöä (11,4 %). Suurimmaksi osaksi (68 %) vastaajat olivat työikäisiä aikuisia, 31- 60 vuotiaita, seuraavaksi suurin (17,6 %) vastaajaryhmä olivat nuoret aikuiset, 30 – 21 vuotiaat, alle 20 -vuotiaita oli vastaajien joukossa noin 7 % ja yli 60-vuotiaita oli vajaa 8 %.
Kyselyyn osallistuneet olivat kotoisin ympäri Suomea, 17 maakunnan alueelta. Vastaajista suurin osa tuli Xamkin toiminta-alueelta Etelä-Savosta ja Kymenlaaksosta (67 %), vastaajista 10 % oli kotoisin Uudeltamaalta ja 4 % Päijät-Hämeestä.
Miksi halutaan opiskella?
Xamkin avoimesta ammattikorkeakoulusta haettiin omaan osaamiseen lisäosaamista tai päivitettiin omaa osaamista (59%). Opiskelijalla oli myös tavoitteena hakeutua Xamkin tutkinto-opiskelijaksi (22%).
”Työn edellyttämä koulutus.” ”Armeijan takia en päässyt osallistumaan pääsykokeisiin, joten hain polun kautta kouluun.”
Opiskelua motivoi mahdollisuus hyväksilukea avoimen AMK:n opintoja omiin opintoihin toisessa oppilaitoksessa. Pieni osa opiskeli opintoja harrastuksenaan. Kysyttäessä muita mahdollisia syitä opiskeluun, vastaajat kertoivat opiskelunsa syyksi esimerkiksi pääsykokeisiin valmistautumisen, työllistymisen edesauttamisen sekä kokeilunhalun,
”miltä tuntuisi opiskella pitkästä aikaa”.
Mistä avoimen AMK:n ja täydennyskoulutuksen asiakkaat saavat tietoa koulutuksista?
Koulutustiedon vastaajat saivat pääsääntöisesti (44 %) ”tietoa koulutuksista” Xamkin verkkosivuilta. Vastaajista 22 % sai tiedon työkaverilta tai tuttavalta sekä 10 % kotiin jaetusta lehtisestä. Vain 3 % vastaajista kertoi saaneensa tiedon avoimen AMK:n sähköisestä uutiskirjeestä, joka lähetetään kaksi kertaa vuodessa.
Avoimessa kommenttikentässä kerrottiin, että tiedon oli saanut työnantajalta tai esimieheltä (useita kommentteja), toiseksi eniten oman oppilaitoksen opolta sekä ”googlettamalla”. Koulutuksista tiedottamiseen vastaajien mielestä sopii parhaiten www-sivut (46 %) ja avoimen AMK:n oma koulutuskalenteri sekä sähköinen uutiskirje (32 %).
”Etsimällä kyseistä kurssia internetistä eri amkeista.” ” Käsiini osui Xamkin lehti ja luin siitä tästä polkumahdollisuudesta.”
Mitä mieltä vastaajat ovat koulutustarjonnastamme? Mitä toivotaan lisää?
Vastaajista suurin osa (75 %) oli sitä mieltä, että Xamkin avoimen AMK:n koulutustarjonnasta löytyy heille sopivia koulutuksia. Laajempaa tarjontaa kaipasi 25 % vastaajista. Koulutustoiveita esitettiin paljon ja osa toiveista oli hyvinkin yksityiskohtaisia. Osassa toiveista esitettiin vain koulutusala, josta opintojaksoja toivottiin.
Kieliopintoja toivottiin lisää (venäjän, saksa, ranska ja matkailuenglanti). Vastaajat toivoivat lisää tietojenkäsittelyn koulutuksia, esimerkiksi Excelin tehokäyttöä. Tarvetta koettiin olevan myös kansainvälisyysosaamiseen liittyvään koulutukseen, kuten monikulttuurisuuteen ja kulttuurihistoriaan sekä maahanmuuttoon liittyviä opintojaksoja. Liiketalouden alalta mainittiin laatujohtaminen, valmentavajohtaminen, neuvottelutaidot, viestintä, työnohjaus, markkinointi tai digitaalinen markkinointi sekä taloushallinto ja juridiikka (rikosoikeus).
Sosiaali- ja terveysalan opintoihin liittyviä toiveita tuli niin ikään paljon. Mielenterveys- ja päihdetyöhön, lasten- ja nuorten hoitotyöhön, ensihoitoon, sisätauteihin ja akuuttihoitotyöhön, vanhustyöhön ja geriatriseen kuntoutukseen liittyviä opintojaksoja toivottiin lisää. Erillisinä teemoina esiin tulivat haavahoidon opintoja lähiopetuksena, pistäminen, ”jotain urheiluun liittyviä”, varhaiskasvatus, toimintaterapia, puutarhaterapia, taideterapia, kehitysvammatyö, CAD sekä seksuaalisuus.
Tekniikan alalta toiveina esitettiin ”rakentamiseen liittyviä” ja logistiikan opintojaksoja sekä ympäristöalaan, metsäekologiaan ja ilmastonmuutokseen liittyviä opintoja.
”Olisi kiva käydä yksittäisiä kursseja esim. sisätautioppia, akuuttihoitoa jne. vahvistaakseen omaa osaamista ja ymmärrystä. Osallistuin ekg ”ajojortti”-koulutukseen joka oli todella hyvä!”
”Excelin tehokäyttökursseja tai jatkokursseja en ole sattunut huomaamaan, semmosia voisi olla jos ei ole jo valikoimassa.”
Suurin osa suorittaa koulutuksen loppuun, mutta miksi joku keskeyttää?
Vastaajista 76 % suoritti koulutuksen loppuun. Avoimen AMK:n kehittämisen kannalta on tärkeää tietää, miksi 24 % vastaajista keskeytti opintonsa. Keskeyttäneistä yli puolet ilmoitti keskeyttämisen syyksi oman ajan puutteen (58%). Koulutuksen sisältöön oli tyytymättömiä 13 % ja 18 % koki, että koulutus oli huonosti toteutettu.
Kyselyn avoimessa kommenttikentässä kerrottiin opintojen keskeyttämisen syyksi myös henkilökohtaiset syyt (esimerkiksi terveydelliset syyt) tai tutkinto-opiskelijaksi pääsy. Lisäksi useat kommentit liittyivät siihen, että verkkokoulutusten tunnusten kanssa oli paljon ongelmia ja verkkoympäristöön ei edes päässyt. Osa koki, ettei puheluihin tai sähköpostikyselyihin ei vastattu.
”Koulutuksesta luvattiin paljon enemmän, mitä se käytännössä antoi. Omaan pitkän työkokemuksen ja olisin kaivannut lisää tietoa. Koulutus käsitti kuitenkin ainoastaan itsenäistä tehtävien tekemistä netissä. En siis saanut koulutukselta mitään, koska osaan etsiä tietoa omatoimisesti ilman ammattikorkeakoulua. Sen vuoksi lopetin koulutuksen kesken.”
Millaiseksi asiakaspalvelu koetaan?
Kehittämisen kohteiksi nähtiin tunnuksiin liittyvän avun ja tuen saaminen ja kaivattiin selkeitä kirjautumisohjeita ja järjestelmätietoutta. Useat toivat esille, että polkuopinnoista tuli tiedottaa laajemmin. Lisäksi kaivattiin tukea opintojen suorittamisen ja ”sopivan” koulutusten etsintään. Ideana esitettiin myös opintojakso, jossa kehitetään opiskeluvalmiuksia. Koulutusten alkuun toivottiin ryhmäyttämistä.
Avoimen AMK:n ja täydennyskoulutuksen asiakaspalvelu koettiin pääsääntöisesti ystävälliseksi ja asiantuntevaksi. Puhelimessa saatua asiakaspalvelua kehuttiin, muutamissa avoimissa vastauksissa sähköpostin välityksellä asiakaspalvelun toivotiin olevan nopeampaa. Tosin osassa kommentteja myös kiiteltiin nopeaa sähköpostiin vastaamista.
”Ihanat ihmiset palvelemassa”, ”Olen aina saanut asiallisen, ystävällisen ja nopean vastauksen”, ”Kiitos, olen erittäin tyytyväinen”, ”Erittäin nopeat vastaukset”, ”Jatkaa samaan malliin, kaikin puolin hyvää palvelua”.
Asiakaspalvelun arviointiin liittyvässä avoimessa vastauksissa sekä vapaassa sanassa ongelmaksi koettiin tunnusten saaminen ja niiden toimimattomuus sekä se, että toimivia tunnuksia joutui odottamaan liian pitkään.
”Kun lopulta pääsin kirjautumaan kurssille, olin jo ihan uuvuksissa ja lopen kyllästynyt AMK:n touhuun. Maksoin kurssin pois.”
Kommentoitiin myös, että opettajia on vaikea saada kiinni ja heidän tulisi huomioida myös avoimen AMK:n opiskelijat. Se, että avoimen AMK opintojaksosta toimitetaan todistus vain pyydettäessä, ei ole asiakkailla tiedossa, kyselyssä oletettiin, että todistukset lähetetään automaattisesti ja niitä odoteltiin.
LOPUKSI
Kysely tuotti runsaasti sekä määrällistä että laadullista tietoa AMK:luun ja täydennyskoulutuksen asiakkaiden näkemyksistä ja toiminnan laadusta. Osaan kyselyssä esiin tulleisiin kehittämiskohteisiin on jo tartuttu. Kyselyn tuloksia käytetään asiakaspalvelun ja koulutustarjonnan laadun, sisällön ja menetelmien kehittämisessä.