Kasvuhakkeroinnin taustaa ja perusprosessi
Kasvuhakkeroinnin isä on yhdysvaltalainen Sean Ellis. Hän kehitti termin vuonna 2010 käytettyään sitä Dropboxin kasvattamisessa. Ellis keksi, että nopean ja jatkuvan kasvun saavuttaminen edellyttää:
- laatikon ulkopuolista ajattelua (out-of-the-box thinking),
- yrityksen eri osastojen välistä yhteistyötä,
- reaaliaikaista markkinatestausta ja
- sitoutumista nopeaan reagointiin tuloksiin perustuen.
Päällimmäisenä tavoitteena kasvuhakkeroinnissa on tuottaa mahdollisimman paljon tuloksia mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kasvuhakkerille ominaista on eri ratkaisujen ja menetelmien testaaminen, niiden tuloksien mittaaminen ja luovuuden käyttäminen kehittäessään ainutlaatuisia menetelmiä kasvun mahdollistamiseksi.
Kasvuhakkerointi on aina sidottuna tavoitteisiin, minkä vuoksi aivan aluksi määritetään mitattava tavoiteluku (KPI eli key performance indicator). Tällaisia tavoitelukuja voivat olla muun muassa liikevaihto, asiakaselinkaarenarvo, asiakastyytyväisyys tai verkkosivuliikenne – oleellista on, että arvot ovat mitattavissa määräajoin.
Kun KPI:t on määritetty, kasvuhakkeroinnin perusprosessi on nelivaiheinen:
- Analyysi: Analysoidaan lähtötilanne tai mitä opittiin testaussyklin myötä.
- Hypoteesi: Muodostetaan 1–3 hypoteesia KPI-tavoiteluvun kehittämiseksi.
- Priorisointi: Priorisoidaan hypoteesit perustuen onnistumisen todennäköisyyteen, resurssitehokkuuteen ja skaalautuvuuteen.
- Testaus: Testataan valittu hypoteesi heti. Hypoteesin tulee olla testattavissa testaussyklin puitteissa.
Testaussykli on pituudeltaan tyypillisesti 1–2 viikkoa, minkä jälkeen prosessi lähtee taas alusta. Tiivistettynä kasvuhakkerointi on siis systemaattista testi-iteraatiota.
Olennaista kasvuhakkeroinnissa on siiloriippumattomuus eli useamman osaston yhteinen toiminta. Kasvuhakkerointi ei siis ole pelkästään erilaisten markkinointikokeilujen tekemistä ja niiden toimien optimointia. Toki markkinoinnilla on erittäin keskeinen rooli myynnin kasvattamisessa, mutta liiketoiminnan kasvua tulee hakea yrityksen joka osa-alueen toiminnoista. Kasvun tulee olla koko yrityksen läpileikkaava tavoite, minkä eteen etsitään yhdessä keinoja.
Soveltuuko kasvuhakkerointi sinun yrityksellesi?
Ilman muuta soveltuu! Kasvuhakkerointi soveltuu työkaluna minkä tahansa yhtiön toiminnon tehostamiseen, riippumatta yhtiön kokoluokasta tai elinkaaren vaiheesta. Tärkeää on, että toiminta on systemaattista ja pitkäjänteistä. Tuloksia nimittäin ei välttämättä synny nopeasti, mutta siitä huolimatta valitusta toimintatavasta tulisi pitää sitkeästi kiinni. Oleellista on myös muistaa, että mikään malli ei sovellu sellaisenaan kaikille yrityksille. Jokaisen kasvuhakkerin täytyy löytää omalle yritykselleen optimaalinen malli – ja se löytyy kokeilun ja erehdyksen kautta.