Historiallisesta maisemasta inspiraatiota tulevaan syksyyn
Xamkin kulttuurin koulutusyksikkö on perinteisesti aloittanut sekä lopettanut lukukaudet johonkin kiinnostavaan kulttuurikohteeseen tutustumisella, mikä sopii luontevasti henkilökunnan työnkuvaan.
Alkukesällä 2023 vierailimme Mäntyharjulla Taidekeskus Salmelassa, jossa saimme kuulla opastetulla kierroksella tämän kesäkauden taitelijoista ja heidän teoksistaan.
Elokuisen töihin paluun yhteydessä teimme retken Malmgårdin kartanolinnaan, joka on myös luomiviljelytila ja jonka yhteydessä toimii olutpanimo ravintoloineen ja puoteineen.
Historiallisessa maisemassa vietetty kesäinen päivä suuntasi hienolla tavalla ajatukset tulevaan työsyksyyn.
Matkan aikana pitkäaikaiset kollegamme, muodin ja puvustuksen koulutuksen lehtorit, Seija Kiuru-Lavaste ja Esko Ahola saateltiin Malmgårdin viihtyisässä panimoravintolassa eläkkeelle sydämeenkäyvien puheiden säestyksellä.
Linnakierros johdattaa Creuz-suvun historiaan
Tutustuimme kartanolinnaan sen nykyisen omistajan, kreivi Henrik Creuzin opastuksella. Hän ei kuitenkaan koskaan esittele itseään kreivinä, eikä korosta aatelistaustaansa lainkaan. Ystävällisyys ja luonteva vaatimattomuus saavat vierailijat nopeasti rentoutumaan linnanherran johdattaessa vieraat linnan eteishalliin, josta kierros alkaa.
Henrik Creuz kertoi, että Creuz-suku on hallinnut Malmgårdia 1600-luvulta lähtien. Pernajan Sarvilahdesta kotoisin oleva Mårten Matsson sai Ruotsin kuninkaalta aatelisarvon vuonna 1569.
Maaomistuksilla ja läänityksillä suuren omaisuuden luonut Lorenz Creuz (1615–1676) kohotettiin puolestaan vapaaherraksi vuonna 1654. Turun hovioikeuden presidenttinä toiminut Johan Creuz ylennettiin lopulta kreiviksi vuonna 1719, jonka jälkeen suku on ollut kreivillinen. (Creuz 2023, Creuz s.a.)
Ritarihuoneella Creuz-suvun vaakuna on numero yksi, sillä Ruotsin kuningas on aateloinut Creuz-suvun ensimmäisenä aatelissukuna Suomen alueella.
Nykyinen päärakennus, vaikuttava, 52 huonetta käsittävä hollantilaistyylinen uusrenessanssilinna on valmistunut 1885. Linnaa rakennettiin vuosina 1881–1885. Linnan suunnitteli arkkitehti Frans Sjöström kreivi Carl Magnus Creuzin pyynnöstä.
Carl Magnus oli tullut siihen tulokseen, että kaksikerroksinen hirsinen uusklassismia edustava maalaiskartano, joka muistutti hyvinkin paljon Anjalan keltaokran väristä kartanoa, ei enää ollut riittävä aatelissuvun tilusten päärakennukseksi. Uusi linna rakennettiinkin punatiilestä.
Nykyinen kreivi on saanut vastikään valaistusta linnan rakentamisesta: Rakennuksilla töissä olleiden henkilöiden työvuorolistat sekä muita linnan rakentamiseen liittyviä asiakirjoja on Henrik Creuzin kertoman mukaan löytynyt varsin äskettäin linnan ullakolla olleesta arkusta. Niiden tarkempi tutkiminen avaa varmasti kiinnostavan näkymän linnan rakennusprosessiin. (Creuz 2023.)
Linnan sisustuksessa on nähtävissä eri aikakausien aistikas sekoittuminen ja limittyminen. Linnan rakennuttaja, kreivi Carl Magnus Creuz teki vaimonsa kanssa laajan ostosmatkan Italiaan ja Ranskaan 1850-luvulla. Kartanon salongit on paljolti sisutettu tällä matkalla ostetuilla kalustoilla, koriste-esineillä ja valaisimilla.
Esimerkiksi linnan suuressa juhlasalissa on sarja loisteliaita Muranon lasista valmistettuja kattokruunuja, jotka on kuljetettu Italiasta Suomeen osissa.
Henrik Creuz kertoi poikasena pelanneensa niiden alla tennistä, jolloin pallo tietysti osui yhteen kattokruunuun ja kruunu rikkoutui. Varaosia oli kuitenkin aikoinaan pakattu tarpeeksi kruunujen mukaan, joten valaisin saatiin korjattua entiselleen. Tenniksen peluu salissa loppui tähän. (Creuz 2023.)
Uudempaa valaisintyyliä edustaa yläkerran portaikon ylle sijoitettu Paavo Tynellin suunnittelma suuri kattokruunu.
Linnan sisutuksesta ja esineistöstä voisi kirjoittaa kirjan, useitakin. Tässä voi nostaa esiin yläkertaan nousevan portaikon pylväiden päihin asetetut vuodenaikoja viehättävien klassillisten allegoriaveistosten avulla kuvaavat italialaiset marmoripatsaat sekä vaikkapa alakerran suuren salongin flyygelin, joka on suunniteltu salongin empiretyyliseen kalustoon saumattomasti sopivaksi.
Erityisen mielenkiintoinen esine on kannettava kirjotuslipasto, jonka päällä Gustav Philip Creuz, joka toimi Ruotsin suurlähettiläänä Pariisissa, sekä hänen amerikkalainen virkaveljensä, Benjamin Franklin allekirjoittivat 3.4.1783 diplomaattisten suhteiden sopimuksen, joka koski laivaliikenteen turvallisuutta Pohjois-Atlantilla. Näin Ruotsi tunnusti suomen alueelta kotoisin olevan virkamiehen välityksellä ensimmäisenä maana maailmassa USA:n itsenäisyyden. (Pekonen 2019.)
Linnaa ympäröi viehättävä puisto ja kukoistava luomumaatalous
Linnaa ympäröivä puisto on englantilaistyylinen, vehmas ja tunnelmallinen. Linnan puistonpuoleisen sisäänkäynnin edessä hauskana yksityiskohtana on pienoisjäljennös Julius Caesarin valtaistuimesta, joka hankittiin samaisella Italiaan ja Ranskaan kohdistuneella ostosmatkalla 1880-luvulla.
Henrik Creuz hoitaa luomuviljatilaansa rakkaudella ja nauttii suuresti aivan konkreettisesta maataloustyöstä traktorin ratissa. Hän on koulutukseltaan sosiologi, jonka lisäksi hän on opiskellut maanviljelyä ja luomutuotantoa (Kokkola 2022).
Malmgårdin tilalla yhdistyvät kulttuurimatkailu, panimo- ja ravintolatoiminta ja luomutilan tuotteiden myynti.
Panimon yhteydessä on Puoti, jossa myydään tilan luomuviljatuotteita sekä tietysti Malmgårdin panimon palkittuja oluita sekä omenasiideriä. Panimo on ainoa panimo Suomessa, joka tekee luomuolutta emmer-muinaisviljasta (Kreivi tavattavissa… 2021).
Malmgårdin olutta on saanut jo kymmenisen vuotta varin laajasti myös vähittäiskaupoista ympäri Suomen. Puodissa asioidessani kysäisin henkilökuntaan kuuluvan oloiselta ystävälliseltä vanhemmalta rouvalta, millaista on marjaisa sour-olut. Hän paneutui kysymykseeni huolella, ja siinä keskustellessamme kävi ilmi, että hän on Henrikin äiti, kreivitär Creuz.
Hän myös kertoi, että Puodissa kassalla oleva mies on Henrikin isä, kreivi Johan Creuz. Yli 500 vuotta vanhaa sukutilaa pyöritetään nykyaikaisesti, pätevästi ja vaatimattoman ystävällisesti.
Malmgårdin ja Xamkin kulttuurin koulutusten yhteistyötä pohditaan
Vierailu tähän mitä kiinnostavimpaan kulttuurikohteeseen tuottanee myös yhteistyötä Malmgårdin kartanon ja Xamkin kulttuurin koulutusten välille. Suuri linna ja valtava esineistö vaativat säännöllistä restaurointia, johon voimme tarjota restauroinnin koulutuksen osaamista. Myös muiden kulttuurin koulutusten osaamista voidaan hyödyntää laajasti tilan palveluiden kehittämisessä. Yhteistyön verkot on heitetty vesille!