Kätilötiedettä Ateenassa

Entiset luokkatoverit ja Kymenlaakson keskussairaalan C-talon naapurukset sekä nykyiset väitöskirjatutkijat ja kätilöopettajat, Metropolia-ammattikorkeakoulun Sanna-Mari Manninen (vas.) ja Jussi Hänninen kuuluivat viimeiseen Xamkin edeltäjästä Kyamkista vuosituhannen vaihteessa Kotkasta valmistuneeseen kätilöryhmään. KUVAAJA: @EMA Education Conference Official

Euroopan kätilöliiton 7th EMA Education Conference kokosi Kreikan Vravronaan satoja kätilötyön opettajia, tutkijoita sekä äitiyshuollon organisaatioita lokakuun lopussa 2023.

Energinen tapahtuma tarjosi mahdollisuuksia kansainväliseen verkostoitumiseen sekä kätilötieteellisiin keskusteluihin alan ajankohtaisista koulutuksellisista ilmiöistä vaihtamalla toimijoiden näkemyksiä, kokemuksia ja innovaatioita. 

Keskeisenä tavoitteena oli Euroopan kansakuntien ja instituutioiden välisen äitiyshuollon yhteistyön vahvistaminen. Agendalla oli erityisesti koulutuksen digitalisaatio.  

Suomesta mukana yhdeksän asiantuntijaa

Suomesta mukaan pääsi yhdeksän asiantuntijaa. Xamkia edusti äitiyshuollon lehtori Jussi Hänninen, joka luennoi väitöstutkimukseensa liittyvistä suunnittelemattomista sairaalan ulkopuolisista synnytyksistä. 

Väitöskirjan toisen osatutkimuksen abstrakti hyväksyttiin julkaistavaksi konferenssin viralliseen European Journal of Midwifery -lehteen. Sekä Xamk että sen kuuluminen Eurooppa-yliopisto INGENIUMiin herätti kuulijoissa kiinnostusta.

”Henkilökohtaisesti konferenssin parasta antia oli kuitenkin sopivan vastaväittäjäkandidaatin löytyminen. Iltapäiväkahvin lomassa ajauduin puolivahingossa keskusteluun norjalaisen kollegani kanssa, joka osoittautui monesti viittaamakseni Eline Skirnisdottir Vikiksi. Sovimme palaavamme asiaan, kunnes väitöskirjani on valmistumassa. Myös suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä aiemmin tutkineen ruotsalaisen professori Kerstin Erlandssonin kanssa vaihdoimme käyntikortteja”, Hänninen kertoo.  

Kätilön ammattinimike herätti keskustelua

Kuva 2: Länsimaisen tieteen isä Aristoteles opiskeli Platonin opissa Ateenassa. Sen linnavuori, Akropolis, muistuttaa kätilötieteenfilosofisten pohdintojen merkityksestä. KUVAAJA: Heli Kondelin

Erityisen kiihkeää pyöreiden pöytien keskustelua eurooppalaisissa kätilöissä herätti tiettyjen tahojen tekemä aloite kätilön ammattinimikkeiden (midwife, jordemor tai barnmorska) sukupuolineutraloimiseksi.  

”Suomessa lienemme aikaamme edellä, sillä kätilöllä viitataan käsiin. Ne ovat kuitenkin tärkeimmät työvälineet. Konferenssissa oli nimittäin myös hands on -työpajoja, kuten synnytyslääkärin pitämä hartiadystokiasimulaatio, minkä jäljiltä ainakin omat kädet olivat pitkään hellinä”, Hänninen jatkaa.  

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ei tällä hetkellä tarjota kätilö (AMK) -perustutkinnon koulutusta, mutta jo työelämässä olevat kätilöt ovat löytäneet lisäkoulutuksena tarjotun Xamkin Säännöllisen synnytyksen jälkitarkastus -täydennyskoulutuksen. Naisen hoitotyö kuuluu kuitenkin vahvasti myös terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden opetussuunnitelmiin.  

”Mikäli tilanne joskus vaatisi, ovat valmiudet kätilökoulutuksen käynnistämiseksi mielestäni meillä Xamkissa olemassa, vaikka sitten hyvässä yhteistyössä yliopistopaikkakuntien kanssa”, Hänninen toteaa.  

Pin It on Pinterest