Arviointiakvaario on laaja-alainen ihmislähtöinen arviointimalli, jonka on alun perin kehitetty Stakesissa (nyk. THL). VTT ja Työterveyslaitos ovat jatkokehittäneet mallia. Nykyinen malli sopii ensisijaisesti kehittämiskokeilujen arviointiin, mutta sitä on sovellettu myös hankkeiden arvioinnissa. Mallissa kokeiluja ja niiden vaikutuksia arvioidaan moninäkökulmaisesti kokeilujen kehittäjien ja toteuttajien sekä levittäjien vuorovaikutuksessa.
Hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävissä kokeiluissa vaikutukset jäävät helposti arvioimatta, koska niitä on vaikea mitata. Arviointiakvaariomallilla saadaan näkyviksi sellaisetkin merkitykselliset asiat, jotka ovat ei-materiaalisia tai vaikeasti määrällisesti mitattavissa.
Arviointiakvaariomallissa osallistujat tuovat aktiivisesti esille ajatuksiaan ja myös kuuntelevat, mitä muut sanovat. Näin menetellen kokemukset välittyvät moniäänisinä ja sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat olleet.
Kokeilun vaikutuksia arvioidaan kokeilua tuottaneiden ja toteuttaneiden työntekijöiden näkökulmasta.
Työelämän kokeiluilla on suuri riski jäädä kertaluontoisiksi ja painua unholaan kokeilun päätyttyä. Arviointiakvaario työskentelyssä ovat mukana sekä kokeilujen kehittäjät, toteuttajat että levittäjät. Yhteisen arvioinnin myötä saadaan näkymä kokeilun eteenpäin viemiseen ja levittämiseen, koska konkreettisista toimista sovitaan yhdessä.
Arvioinnin periaatteet
- moniarvoinen arviointi
- muutos ja sen merkitys näkyväksi
- vaikutukset ihmiseen keskiössä
- yhteinen arviointi levittämisen ja oppimisen tueksi
Käytännön toteutus
Kokeilun kehittäjät, käyttäjiä ja muita aiheeseen liittyviä henkilöitä sekä kokeilun potentiaalisia levittäjiä kutsutaan yhteiseen työpajaan. Arviointiakvaariotyöskentelyyn varataan aikaa 1–3 tuntia, riippuen kokeilun laajuudesta tai kokeiluiden määrästä. Osallistujia tulisi olla molempiin ryhmiin (kehittäjät/käyttäjät ja levittäjät) useita, yhteensä vähintään 10.
Yhteiseen arviointiin valmistaudutaan lähettämällä osallistujille kutsun yhteydessä tietoa työpajan toteutuksesta ja omasta roolista pajassa. Kokeiluiden kehittäjiä pyydetään valmistelemaan lyhyt esittely kokeilusta.
Arviointiakvaarion asetelma
Arviointiakvaariomallia käytettäessä, työskentelytilaan järjestetään tuolit kahteen puoliympyrän malliseen riviin. Sisäkehälle asettuvat kokeilun kehittäjät ja käyttäjät sekä muut aihetta tuntevat tai samassa tilanteessa olevat osallistujat.
Ulkokehälle asettuvat puolestaan potentiaaliset levittäjät, esimerkiksi johdon, rahoittajan tai sidosryhmien edustajat. Kummallakin kehällä on oma fasilitaattorinsa, joka jakaa puheenvuoroja sekä ohjaa ja aktivoi keskustelua. Kirjuri kirjaa keskustelua ja huolehtii aikataulusta.
Arvioinnin eteneminen
Arviointiakvaariotyöskentely etenee tiiviissä aikataulussa, joten se on tehokas tapa työstää kokeilua eteenpäin. Työskentely on aikataulutettu vaiheittain seuraavasti:
- kokeilun esittely (10–20 min, jos kokeiluja on useampi, aika on lyhyempi)
- sisäkehä arvioi (30–45 min)
- ulkokehä arvioi (30 min)
- tauko (10 min)
- ulkokehä tekee kehitysehdotukset (15 min)
- ehdotusten käsittely ja vastuutus (15 min)
Kokeilun vastuuhenkilö esittelee arvioitavan kokeilun joko läsnä, etänä tai tallenteena. Sisäkehä kuuntelee ja kirjaa asioita ylös. Esityksen jälkeen sisäkehäläiset tuovat esiin omia kokemuksiaan ja näkemyksiään arvioitavasta kokeilusta sekä pohtivat yhdessä kokeilun niin myönteisiä kuin kielteisiäkin vaikutuksia.
Ulkokehäläiset kuuntelevat sekä arvioitavan kokeilun esittelyn että sisäkehän keskustelun. Havainnot kirjataan ylös, mutta keskusteluun ei saa osallistua. Sisäkehän arvioinnin jälkeen ulkokehä ja sisäkehä vaihtavat paikkaa.
Ulkokehän tehtävänä on aiemmin kuullun perusteella tehdä kolme jatkokehittämisehdotusta. Fasilitaattori ohjaa keskustelua kysymysten pohjalta: mitä kokeilusta voi oppia, mitä sille tulisi tehdä seuraavaksi ja miten kokeilua voi levittää.
Tauon jälkeen sisäkehä kommentoi ulkokehäläisten kehittämisehdotuksia ja hyväksyy tai hylkää ne. Sisäkehä lisää yhden oman ehdotuksen. Yhdessä sovitaan ketkä vastaavat kehittämisehdotuksista ja millä aikataululla asioita viedään eteenpäin.
Kirjuri kirjaa kehittämisehdotukset ja niiden vastuuhenkilöt. Puhtaaksikirjoitettu arviointiakvaariotyöskentely lähetetään osallistujille ja ulkokehäläisten nimeämät vastuuhenkilöt huolehtivat, että sovitut ehdotukset ja konkreettiset toimet toteutuvat.
Arviointiakvaariomallia käytetään Työterveyslaitoksen hallinnoimassa Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto) hankkeessa, jossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on mukana partnerina.
Hankkeessa arvioidaan valmentavan johtamisen, eettisen organisaatiokulttuurin ja vertaismentoroinnin -kokeiluja, joita tehdään Essoten tehostetun palveluasumisen yksiköissä vuosina 2021–2022.