Laadukkaan potilasohjauksen tarpeet ja mahdollisuudet päivystysolosuhteissa

Kuvaaja: Pavel Danilyuk: https://www.pexels.com

Potilasohjaus on olennainen osa päivystysympäristön hoitotyötä ja sen laatua. Potilasohjauksella on vahvat sidokset terveyden edistämiseen. Laadukkaasti toteutettu potilasohjaus on erittäin tärkeää myös tarpeettomien uusintakäyntien välttämiseksi. Tuulia Suihkonen tutki terveyden edistämisen YAMK-opinnäytetyössään laadukasta potilasohjausta päivystyksessä sairaanhoitajien näkökulmasta.

Laadukkaan potilasohjauksen merkitys

Päivystysten ensisijainen tarkoitus on huolehtia äkillisesti sairastuneista potilaista, joilla on riski sairauden pahenemiseen ilman välitöntä hoitoa. Potilasmäärät päivystyksissä ovat nousussa, mutta suuri osa päivystykseen hakeutuvista potilaista ei tarvitse kiireellistä hoitoa (Uscher-Pines ym. 2013, Reissel ym. 2021). Esimerkiksi Kymenlaaksossa käyntimäärät perusterveydenhuollon päivystyksissä ovat koko Suomeen verrattuna paljon jyrkemmässä kasvussa ja ovat yli tuplaantuneet vuosina 2015–2021. Vuonna 2021 Kouvolassa oli käyntejä perusterveydenhuollon päivystyksessä 100 000 asukasta kohden lähes puolet (862kpl) koko Suomea (449 kpl) enemmän. Lisäksi vuonna 2021 Kouvolassa päivystyksestä kotiutetuista yli 18-vuotiaista potilaista jopa 20 % palasi päivystykseen 48 tunnin sisällä. Koko maassa vastaava luku oli 10 %. (Sotkanet 2022.)

Suuret määrät potilaita aiheuttavat päivystyksiin pitkiä jonoja ja hoidon laadun heikentymistä (Richardson 2006). Päivystykseen hakeutuneet kiireettömätkin potilaat tarvitsevat hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia sekä potilasohjausta. Niukoista resursseista huolimatta päivystyksessä vietetty aika voitaisiin nähdä myös mahdollisuutena laadukkaaseen potilasohjaukseen. Tätä puoltaa myös se, että päivystykseen hakeutuvat myös sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat henkilöt, jotka eivät välttämättä hakeudu ennaltaehkäiseviin terveydenhuoltopalveluihin. Erityisesti he hyötyisivät potilasohjauksesta. (Pétré ym. 2019.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan toimivat potilasprosessit ovat yksi päivystysten kehittämistarve. Tähän lukeutui myös toimiva potilasohjaus, jonka todettiin tukevan myös henkilöstön työhyvinvointia. (Tiirinki ym. 2021.)

Päivystyksessä tapahtuvaa potilasohjausta on tutkittu vasta niukasti. Varsinkin kotimaisia tai pohjoismaisia tutkimuksia on vähän. Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella laadukkaalla potilasohjauksella voidaan mahdollisesti välttää potilaan uudelleen hakeutuminen päivystykseen, sairaalaan joutuminen tai jopa kuolema (Boonyasai ym. 2014). Laadukas potilasohjaus myös parantaa potilaiden tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon (Hodges ym. 2021, Dermody ym. 2021, Morrison ym. 2020). Erityisesti kirjallinen potilasohje auttaa potilasta muistamaan saamansa ohjeet ja vähentämään kokemiensa oireiden kestoa (Bergman ym. 2016).

Laadukas potilasohjaus päivystyksessä sairaanhoitajien näkökulmasta

Kuvio 1. Laadukas potilasohjaus päivystyksessä sairaanhoitajien näkökulmasta (Suihkonen 2023). Voit klikata kuvan suuremmaksi.

Tuulia Suihkonen tutki terveyden edistämisen YAMK-opinnäytetyössään laadukasta potilasohjausta päivystyksessä. Suihkosen (2023) tutkimuksen kohderyhmänä olivat Kouvolan perusterveydenhuoltoon lukeutuvan yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen päivystyksessä työskentelevät sairaanhoitajat. Tutkimuksen aineisto kerättiin laadullisella kyselytutkimuksella ja 42/57 kohderyhmään kuuluvaa antoi vastauksensa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Suihkosen (2023) tutkimuksen mukaan laadukas potilasohjaus päivystyksessä on yksilöllistä, potilaslähtöistä ja hoidon jatkuvuuden huomioivaa (Kuvio 1). Potilaan ohjaustilanteeseen tulisi ottaa tarvittaessa mukaan myös omaiset ja muut yhteistyötahot. Potilasohjauksen laatuun vaikuttaa myös ohjaustilanteen rauha, joka varmistetaan riittävillä resursseilla. Laadukkaassa potilasohjauksessa annetaan sekä suullista että kirjallista ohjeistusta. Laadukas potilasohjaus on myös potilasta osallistavaa ja potilaan voimavaroja kerryttävää.

Laadukkaan potilasohjauksen toteuttamista estää Suihkosen (2023) opinnäytetyön mukaan moni asia, kenties suurimpina resurssipula ja kiire (Kuvio 1). Estäviksi tekijöiksi koettiin myös työn organisointiin liittyvät asiat, kuten tiedonkulun, perehdytyksen ja koulutuksen puutteet. Sairaanhoitajien näkökulmasta potilasohjausta antavan henkilön ammattitaitoon liittyvät potilasohjausta estävät tekijät olivat kokemattomuus, väsymys ja motivaatioon liittyvät haasteet. Potilaisiin liittyviksi, laadukasta potilasohjausta estäviksi tekijöiksi koettiin potilaiden suuri määrä, potilaiden ohjautuminen virheellisesti päivystykseen sekä potilaan henkilökohtaisista asioista johtuvat tekijät, kuten potilaan muistisairaus tai sekavuus.

Laadukkaan potilasohjauksen antamista edistävinä tekijöinä nähtiin resurssien lisääminen sekä henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin panostaminen (Kuvio 1). Näiden lisäksi laadukasta potilasohjausta edistäviksi tekijöiksi koettiin ohjaukseen ja ohjausmateriaaliin panostaminen sekä ohjaustilanteen hallintaan liittyvien asioiden kehittäminen. Sairaanhoitajien mielestä ohjaamisen tärkeyttä tulisi korostaa ja potilasohjauksen kirjaamiseen tulisi myös panostaa.

Laadukkaan potilasohjauksen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet

Suihkosen (2023) tutkimustulosten mukaan laadukas potilasohjaus päivystyksessä vaatii kehittämistä. Sairaanhoitajien työn resursseihin, koulutukseen, perehdytykseen ja työhyvinvointiin tulisi panostaa aiempaa enemmän. Laadukas potilasohjaus vaatii ammattilaisilta selkeää keskinäistä kommunikaatiota ja ennalta sovittua työnjakoa. Kirjallisia ohjeita tulisi lisätä ja niiden saatavuutta parantaa. Laadukas potilasohjaus vaatisi myös standardoimista, moniammatillisuuden hyödyntämistä ja kirjaamisen kehittämistä.

Potilasohjausta on mahdollista tehostaa myös teknologian avulla, tosin esimerkiksi päivystysympäristö voisi muodostaa tähän rajoitteita. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet on kuitenkin hyvä tiedostaa, etenkin kun resurssit ovat nykyisin kovin rajalliset. Esimerkiksi erilaiset älypuhelinsovellukset mahdollistavat jo nyt potilaiden ja hoitavien henkilöiden välisen vuorovaikutuksen ja tiedonkulun, mutta tällaisista ratkaisuista ei vielä nykyisin oteta kaikkia tehoja irti. Myös erilaisista virtuaalivastaanotoista on nykyisin käytössä vasta rajallinen potentiaali, mutta etävastaanotot ja erilaiset virtuaalihoitajat, jotka tarjoavat potilaille välitöntä apua ja tukea, lienevät koko ajan yleistyvä ilmiö. Teknologian hyödyntämismahdollisuudet laadukkaan potilasohjauksen tukena päivystysympäristössä olisivatkin mainio jatkotutkimusaihe.

Kansanterveydellisestä näkökulmasta ajateltuna terveydenhuollon palveluihin hakeutuneita ihmisiä kohdatessa olisi myös hyödyksi pyrkiä rakentamaan siltoja tiedontarpeen ja olemassa olevien hyvien tietolähteiden välille. Näyttöön perustuvan tiedon saaminen ja ymmärtäminen on yksi keskeinen tapa ennaltaehkäistä tarpeettomia palvelukäyntejä. Yleisesti ajateltuna olisi siis tärkeää, että yhä useampi henkilö löytäisi esimerkiksi Terveyskylän verkkopalveluihin, turvallisesti ja oikea-aikaisesti.

Myös koulutusorganisaatioilla on suuri rooli laadukkaan potilasohjauksen kehittämisessä. Asenteet ja taidot laadukkaan potilasohjauksen antamiseen rakennetaan jo terveydenhuoltoalan koulutuksen aikana. Työpaikkakoulutuksiin, erilaisiin laajempiin täydennyskoulutuksiin sekä jatkuvan oppimisen tarjontaan osallistumalla on mahdollista erikoistua ja yhä syventää potilasohjauksen taitoja ja laatua.

Lähteet

Bergman, K. & Louis, S. Discharge Instructions for Concussion: Are We Meeting the Patient Needs? 2016. Journal of Trauma Nursing, 6, 327–333. Verkkolehti. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 20.10.2022].

Boonyasai, R., Ijagbemi, O., Pham, J., Wu, A., Dogget, D., Fawole, O., Bayram, J., Levin, S. & Connor, C. Improving the Emergency Department Discharge Process: Environmental Scan Report. 2014. Johns Hopkins University, Armstrong Institute for Patient Safety and Quality. AHRQ Publication. Verkkolehti. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 19.10.2022].

Dermody, S., Hughes, M. & Smith, V. The Effectiveness of Pictorial Discharge Advice Versus Standard Advice Following Discharge From the Emergency Department: A Systematic Review and Meta-Analysis. 2021. Journal of Emergency Nursing 1, 66–75. Verkkolehti. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 19.10.2022].

Hodges, R., Stepien, S. & Kim, L-Y. 2021. Quality Improvement: Using Teach-Back to Improve Patient Satisfaction during Discharge in the Emergency Department. Journal of Emergency nursing 6, 839–842. Verkkolehti. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 19.10.2022].

Morrison, A., Nimmer, M. & Ferguson, C. Leveraging the Elec-tronic Medical Record to Increase Distribution of Low Literacy Asthma Education in the Emergency Department. 2020. Academic Pediatrics 5, 868–876. Verkkolehti. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 19.10.2022].

Pétré, B., Margat, A., Servotte, J.-C., Guillaume, M., Gagnayre, M. an Ghuysen, A. 2019. Patient education in the emergency department: take advantage of the teachable moment. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 21.6.2022].

Reissell E., Tiirinki H. & Nuorteva L. 2021b. Sairaalapäivystysten nykytila – keskeiset haasteet toiminnassa ja arvioinnissa. Tutkimuksesta tiiviisti 50/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143121/URN_ISBN_978-952-343-730-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 17.11.2022].

Richardson, D.B. 2006. Increase in patient mortality at 10 days associated with emergency department overcrowding. The Medical Journal of Australia 184, 213–216. Verkkolehti. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 1.11.2022].

Sotkanet. 2022. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku [viitattu 4.11.2022].

Suihkonen, T. 2023. Laadukas potilasohjaus päivystyksessä sairaanhoitajien näkökulmasta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Terveyden edistämisen koulutus. Ylempi amk -opinnäyte. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302011890 [viitattu 30.1.2023].

Tiirinki H., Reissell E. & Nuorteva L. 2021. Sairaalapäivystysten nykytila – kuormittuminen, työhyvinvointi, asiakaspalautteet sekä toiminnan kehittäminen. Tutkimuksesta tiiviisti 30/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142608/URN_ISBN_978-952-343-667-1.pdf?sequence=1 [viitattu 22.1.2023]

Uscher-Pines, L., Pines, J., Kellermann, A., Gillen, E. & Mehrotra, A. 2013. Emergency department visits for nonurgent conditions: systematic literature review. American Journal of Managed Care 1, 47–59. Verkkolehti. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 28.9.2022].

Pin It on Pinterest