Biotuotteiden suunnittelussa merkitysanalyysin tekeminen tuntuu tärkeältä ja itsestään selvältäkin lähestymistavalta.
Olen avannut merkitysanalyysimenetelmän taustoja ja soveltumismahdollisuuksia muotoilun tutkimukseen Next-verkkolehden artikkelissa Merkitysanalyysimenetelmän mahdollisuudet muotoilun tutkimuksessa.
Tuossa artikkelissa esiteltiin seitsemän merkitysanalyysin kriteeriä, joiden valossa tarkastelen seuraavassa hypoteettista esimerkkiä, joka liittyy biotuotemuotoiluun.
Kokeellinen merkitysanalyysi puukuitumukista
Biotuotemuotoilun kohdalla merkitysanalyysin kohteeksi voidaan ottaa puukuidusta valmistettu kestomuki, joka korvaa muovimukin sekä kertakäyttöisen pahvimukin. Tällaisen tuotteen arvo sitoutuu paljolti materiaalin, sillä biotuotteen ostava kuluttaja tekee ostopäätöksen materiaalin perusteella.
Tuotteen edustavuutta voidaan miettiä esimerkiksi siitä näkökulmasta, että se vastaa nykyisen kestävän kehityksen trendiin ja siitä voidaan muodon annon avulla saada modernin muotokielen omaava esine, joka sopii vaikkapa skandinaavisen tyylin mukaiseen tilaan ja sisustukseen.
Tällöin myös kulttuuriin kuulumisen kysymykset ovat analyysin kohteena. Kulttuuriseen analyysiin kuuluu myös, globaalin markkinan ollessa kyseessä, sen pohtiminen, millainen muotokieli ja värimaailma miellyttävät niissä kulttuureissa, joihin tuotetta mahdollisesti tullaan markkinoimaan. Pohdintaan nousevat kysymykset:
Yhdenmukaistaako globalisoituminen esteettistä tajuntaa eli häviävätkö muotoilun kulttuuriset piirteet? Miten kulttuurillisia erityispiirteitä on mahdollista pitää yllä?
Tuotteen autenttisuutta mietittäessä esiin nousevat juuri puumateriaalin mahdollisuudet ja rajoitukset, sillä puukuidusta voidaan valmistaa tai siitä on järkevää valmistaa tietyn muotoisia esineitä, jolloin materiaali ja valmistustekniikka ohjaavat muodonantoa ja esineen estetiikkaa.
On myös tärkeää analysoida sitä, onko koko tuotantoketju ekologiseksi oletetun tuotteen kohdalla kestävän kehityksen mukainen. Pakataanko tuotteet ekologisesti? Kuljetetaanko tuotetta lentokoneella tai rahtilaivoilla kauas vai onko se lähituote? Kuinka suurista valmistusmääristä on kyse?
Biotuotteiden kohdalla materiaali ja valmistustekniikka ovat määräävässä roolissa, ei niinkään kustannuskysymykset: Jos kahvila satsaa taloudellisesti ja tilaa 10 000 puukuitumukia, on sillä kahvilalle valtava imagoarvo. Laadukas kahvi ekologisesta mukista voi maksaa hiukan enemmän. Ideaalitilassa tuote on sellainen, että se mahdollistaa käytettävyyden lisäarvoja. Yhteisöllistä merkitystä korostaa sekin, että on suotavaa kuulua sellaiseen asiakaskuntaan, joka kannattaa ympäristönsuojelun kannalta oikeita tapoja toimia.
Hyvä tuote, kuten puukuitumuki, myös inspiroi laajentamaan materiaalia muihin kahvilatuoteteisiin, vaikkapa tarjottimiin. Kun tuote tulee tiensä päähän, se voidaan hävittää pienipäästöisesti tai materiaali voidaan kierrättää edelleen.
Puukuitumukin elämä alkaa metsästä, ja metsät ovat maapallon tärkeimpiä hiilinieluja. Toisaalta ajatellaan, että metsiä ei saisi lainkaan kaataa, toisaalta on selvää, että hyvin hoidettu metsä tuottaa parhaiten ja toimii näin ollen erityisen tehokkaana hiilinieluna.
On parempi käyttää uusiutuvaa, ekologisesti hoidetun metsän puumateriaalia esimerkkituotteen valmistukseen kuin uusiutumatonta muovimateriaalia. Sama päättely pätee verrattaessa hirsirakennuksen hiilensitomiskykyä betonisen rakennuksen vastaavaan. Myös elinkaariajattelussa puumateriaali voittaa: 200-vuotiaita hirsitaloja on säilynyt paljon, betonirakenteiset talot harvoin saavuttavat sadan vuoden ikää. Hiilipäästöt ovat betonirakennuksen kohdalla huomattavia.
On helppoa huomata, että merkitysanalyysi avaa myös skenaarioita tulevaisuuteen: Millaisia tuotteita kannattaa suunnitella, mikä tulevaisuudessa on määräävää tuotteiden suunnittelussa, markkinoinnissa ja myyntiketjussa?
Merkitysanalyysi suunnittelun lähtökohtana
Teknologia- ja tuotekehitysvetoiset ja -kykyiset yhteiskunnat, kuten Suomi, pyrkivät halukkaasti kohti uusia innovaatioita, joiden avulla kestävää kehitystä saataisi aikaiseksi mahdollisimman monella teollisuuden alalla ja mahdollisimman nopeasti. Huolellisen merkitysanalyysin tekemiseen tulisi kuitenkin olla jokaisessa tapauksessa aikaa.
Esimerkeiksi voi nostaa sähköautojen valmistamisen, puuvillatuotteet tai meristä kerätystä muovista valmistetut bikinit. Sähköautojen valmistamisessa välttämättömän akkuteollisuuden sekä käytettyjen akkujen käsittelemisen on todettu olevan erittäin saastuttavaa. Tässä valossa biokaasuautojen arvo on suurempi merkitysanalyysia tehtäessä kuin sähköautojen. Puuvillan kasvatusprosessissa käytetään kasvimyrkkyjä ja lapsityövoimaa sekä käsittelyprosessissa valtavia määriä vettä, mutta toisaalta tekokuituiset vaatteet ovat osin öljypohjaisia. Kestävän kehityksen mukaisten tekstiilimateriaalien innovointi onkin globaalisti merkittävä asia. Merissä suurina pyörteinä kiertävä muoviroska on hyvä saada hyötykäyttöön, mutta ovatko lähtökohtaisesti muovista suunnitellut uima-asut ekologisia?
Merkitysanalyysin tuloksena olisi täydellisesti kierrätettävä ja biohajoava materiaali lopulta parempi.
Ensi-innostuksen vallassa ei välttämättä aina nähdä merkitysten ketjua, johon pitäisi aina sisältyä myös arvoanalyysi.
Jäsentyneen merkitysanalyysin tekeminen ennen jokaista suunnittelutehtävää auttaa välttämään suunnittelun sudenkuoppia. Merkitysanalyysillä olisi näin ollen runsaasti mahdollisuuksia toimia tutkimusmenetelmänä myös tekniikan aloilla. Merkitysanalyysi on aina sidoksissa tulevaisuudessa tapahtuviin ratkaisuihin, sen pohtimiseen, mihin suuntaan kuljetaan, joten sen voi nähdä myös tulevaisuuden tutkimuksen menetelmänä.