Muotoilun tutkimuksessa käytettävien menetelmien kehittämiseen hyvää pohjaa tarjoavat useat lähitieteet, kuten historiallisia kulttuuriobjekteja; muotoilua, taidetta ja arkkitehtuuria tutkiva restaurointi/konservointi. Restauroinnin ja muotoilun koulutusta annetaan Xamkissa kulttuurin koulutusalalla, Kouvolan kampuksella.
Muotoilun tutkintoja on viisi:
- biotuotemuotoilu
- graafinen muotoilu
- muoti ja puvustus
- palvelumuotoilu sekä
- sisustusarkkitehtuuri ja kalustesuunnittelu.
Näiden lisäksi Game Design on oma koulutusalansa, josta valmistuu tutkintonimikkeellä Bachelor of Culture and Arts. Restauroinnin ja muotoilualojen tutkimusperinteet ovat toisistaan varsin erillään, mutta niillä voi tulevaisuudessa olla toisilleen enemmän annettavaa kuin tällä hetkellä osataan nähdä.
Artikkelin otsikossa mainittu merkitysanalyysimenetelmä on kehitetty museologian, konservoinnin ja restauroinnin menetelmäksi. Seuraavassa tarkastelen sen mahdollisuuksia muotoilun tutkimuksessa. Tämän tekstin keskiössä on erityisesti merkitysanalyysin kriteeristön tarkastelu muotoilun kontekstissa. Käytännön soveltamisesimerkkejä tuon esiin toisessa aihetta käsittelevässä artikkelissa Next-verkkojulkaisussa.
Merkitysanalyysin tausta lyhyesti
Suomen museoliiton verkkojulkaisuja esittelevillä Internet-sivuilla sanotaan, että merkitysanalyysimenetelmä ”on museo-objektien ja -kokoelmien museoarvon ja merkitysten määrittelyyn tarkoitettu menetelmä. Yhteisöllisyyttä, tutkimuksellisuutta ja tulkinnallisuutta korostavaa merkitysanalyysia voi kuitenkin soveltaa erilaisten kulttuurin ilmausten tarkasteluun myös museoiden ulkopuolella”. (Merkitysanalyysimenetelmä 2019.)
Menetelmä on kehitetty Metropolia ammattikorkeakoulun konservoinnin koulutuksen ja Suomen metsämuseo Luston yhteistyönä. Sitä on rahoitettu Museoviraston ammatillisten museoiden innovatiivisten hankkeiden avustusrahoista, hankkeessa nimeltä Merkitykselliset museokokoelmat. Museo-objektien ja kokoelmien merkitysanalyysimenetelmän kehittäminen (2014). Menetelmä pohjaa samankaltaisiin kansainvälisiin lähestymistapoihin, joita on käytetty lähinnä anglosaksisissa maissa. Tärkein näistä on Australiassa kehitetty Significance-menetelmä. (Häyhä et al. 2015, 5.)
Menetelmän soveltuvuus kulttuuriobjektien tarkasteluun ja myös suunnittelutyön taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin houkuttelee pohtimaan sen laajentamista muotoilun tutkimuksen työvälineeksi.
Seuraavassa tarkastelen Heikki Häyhän, Sari Jantusen ja Leena Paaskosken vuonna 2015 julkaistun teoksen Merkitysanalyysimenetelmä pohjalta menetelmän mahdollisuuksia laajentua muotoilun tutkimuksen kentälle.
Häyhän et al. (2015, 11 – 13) merkitysanalyysimenetelmä sisältää seuraavat osa-alueet: analyysikohteen ja -näkökulman valinta, analyysin tekijöiden nimeäminen ja paikantaminen ja analyysin tavoitteet.
Analyysin perustan ollessa selvillä kohteeseen perehdytään ja tehdään siitä mahdollisimman kattava tiedonhaku sekä kontekstualisoidaan kohde. Tämän jälkeen tehdään merkitysten arviointi kriteerien avulla, jonka jälkeen kirjoitetaan merkityslausunto ja annetaan suositukset ja ohjeet, jotka liittyvät kohteen säilyttämiseen, hoitoon ja esillepanoon museokontekstissa.
Muotoilun tutkimuksen näkökulmasta juuri merkitysarvio tiettyjen kriteerien avulla on kiinnostavaa, joskin esinetyylin laaja analyysi (käyttötarkoitus, muoto, rakenne, materiaali, väri ym.) sekä tiettyyn kontekstiin liittymisen analysointi (muotoilun tai tyylihistoriaan ja lajityyppiin liittyminen, muu ryhmittely ja luokittelu) ovat niin ikään oleellinen osa muotoiluprosessiin liittyvää tutkimusta.
Nykyään koko ajan kasvava merkitys on ympäristö- ja luonnonsuojeluideologiaan liittyvällä kontekstilla, joka ohjaa suunnitteluun liittyviä valintoja.
Merkitysarvio voidaan tiettyjen kriteerien avulla tehdä tarkasti ja jäsennellysti, ja juuri siinä näyttää piilevän niiden voima tutkimusvälineenä. Näitä kriteereitä on seitsemän. Suluissa on esitetty sisältöä muotoilun tutkimukseen muunnettuna:
- Edustavuus (suunniteltavan objektin tyyppi, luokka, idea, johon sen katsoo tiedonhaun ja esim. vertailuanalyysin pohjalta kuuluvan; aikaan, paikkaan, trendiin, aihepiiriin, toimintaan jne. kuuluminen)
- Autenttisuus (materiaali, muoto, ilmenemistapa, valmistus- ja syntytapaan, käyttöön, aikaan ja paikkaan sekä kohteeseen liittyvät toimijat, autenttisuus viittaa myös aitouteen, esim. juuri materiaalin aitouteen)
- Historiallinen ja kulttuurinen merkitys (liittyminen teollisen muotoilun, käsityön, graafisen muotoilun, arkkitehtuuri, palvelumuotoilun tai pelimaailman historiaan, eri genreihin ja konteksteihin, yhteisölliset ja yksilölliset merkitykset, kulttuuriarvot, kytkökset taide- ja kulttuurihistoriaan jne.)
- Elämyksellinen ja kokemuksellinen merkitys (tieto- ja tunnesisällöt, positiiviset ja negatiiviset kokemukset, nostalgian ja esteettisyyden kokemukset, muistot, identiteetin rakentamisen ainekset jne.)
- Yhteisöllinen merkitys (merkitys yhteisölle, ryhmälle, kansakunnalle, globaali merkitys, kulttuurinen, hengellinen, poliittinen, sosiaalinen jne. merkitys, symbolinen merkitys – perinteet, tavat, tarinat ym.)
- Ideaalitila (millainen suunniteltavasta kohteesta parhaimmillaan tulee, tähän kohtaan voi läheisimmin ajatella kuuluvan myös kohteen arvoanalyysin)
- Hyödynnettävyys ja käytettävyys (millainen on kohteen hyödynnettävyys ja käytettävyys parhaimmillaan, miten kohdetta voidaan jatkokehittää ja mahdollisesti muuntaa tulevaisuuden vaatimusten mukaan, inspiroiko se uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, miten kohde voidaan hävittää ekologisesti)
Suunnittelutyön kohdetta voidaan analysoida kaikki seitsemän kriteeriä huomioiden tai valita perustellusti kohteen kannalta merkittävät kriteerit. Analyysin tiivistäminen merkityslausunnoksi voisi muotoilun tutkimuksen kohdalla tarkoittaa merkitysanalyysia, joka esitellään esimerkiksi opinnäytetyön tutkimusasetelman avaamisen yhteydessä ja kirjoitetaan vaihe vaiheelta auki opinnäytetyön käsittelyosassa, suunnittelutyön kuvaamisen yhteydessä. Merkitysanalyysi on myös mahdollista esittää summauksena suunnittelutyön kuvauksen jälkeen.
Tarkastelen myöhemmin Next-verkkolehdessä esimerkkianalyysin avulla menetelmän toimivuutta.