Jos et ole lukenut artikkelisarjan johdantoa, lue se tästä. Ensimmäisen osan pääset lukemaan tästä.
Miten toimia, kun haluaa tehdä kaikkea ja aika on rajallista? Olen innostuva luonne ja tartun helposti kaikkeen uuteen ja kiinnostavaan. Minusta huonoja ideoita ei oikeastaan ole, koska kaikkeahan voi kokeilla (pienin rajoituksin). Usein kuitenkin samaan aikaan minulla on halu tehdä hyvin ne asiat, joihin ryhdyn.
Hoksaatkin jo varmaan, että tämä yhdistelmä on aivan mahdoton.
Se johtaa toisinaan siihen, että minun on aivan väistämätöntä opetella rajaamaan. Työtä ja harrastuksia tai mitä tahansa mukavaa puuhaa voisi tehdä kellon ympäri, koska innostuja keksii itselleen lähes tyhjästä tekemistä. Innostuja minussa turhautuu, kun mikään, esimerkiksi vessassa käynti, keskeyttää mielekkään toiminnan.
Koska kellon ympäri ei kuitenkaan voi vain touhuta, nukkuakin pitää, olen opetellut rajaamista lähes koko aikuiselämäni. Uskon opettelevani sitä koko aikuiselämäni. Tässä en ole koskaan valmis.
Työn ja vapaa-ajan rajaamisessa minua auttaa selkeä työaika. Mutta vaikka työn ja vapaa-ajan välille saa vedettyä rajan, eihän se innostuva luonne siinä välissä mihinkään katoa. Innostuja innostuu myös vapaa-ajalla.
Minulla on monia liikuntaharrastuksia, opiskelen avoimessa amk:ssa huvin vuoksi, luen ja katson mielenkiintoisia sarjoja. Haluaisin, että aikaa olisi enemmän lukemiselle. Tämä harrastus kun tuppaa jäämään arjessa muiden asioiden jalkoihin. Lisäksi Areenan ja Netflixin listani ovat täynnä dokumenttisarjoja, joita en ole ehtinyt vielä katsoa ja ajattelen, että lomalla sitten…
Pahimmillaan nuo lukemattomien kirjojen pinot ja katsomattomien dokumenttien listat aiheuttavat minulle suorituspainetta ja ahdistusta. Silloin minulle paras ratkaisu on tyhjentää pinot ja listat. Pois kokonaan, ja fiiliksen mukaan eteenpäin!
Myös kesken jättäminen on taito.
Maailma on täynnä mahdollisuuksia, joihin emme vain oikeasti voi tarttua, vaikka kuinka haluaisimme. Varsinkin innostujalle tämä voi olla vaikea hyväksyä. Rajallinen elämämme ei riitä kaikkeen siihen, johon meille annetaan mahdollisuus.
Teen työtäni tieteellisen tutkitun tiedon pohjalta. Ajattelen kuitenkin, että on jokseenkin hassua suositella opiskelijoille esimerkiksi ajankäytön suunnittelun menetelmiä, joita ei ole itse ollenkaan kokeillut. Psykologi ei ole kokemusasiantuntija, mutta on mielenkiintoista testata, toimiiko jokin tekniikka juuri minun tyyppisellä ihmisellä. Kalenteri muuten toimii. Se auttaa rajaamaan.