Hiljaisen tiedon siirtäminen – case hyvinvointi

Hyvinvoinnin koulutusalan johdon katselmuksessa 2021 yhdeksi kehittämiskohteeksi asetettiin hiljaisen tiedon siirtämisen mallintaminen yhdessä henkilöstöpalveluiden kanssa.

Hyvinvoinnin koulutusala toimii pilottina laadittaessa Xamkin työuran johtamisen mallia. Henkilöstön näkemysten selvittämiseksi ja tausta-aineiston kokoamiseksi hyvinvoinnin koulutusalan henkilöstö vastasi lokakuussa 2021 kyselyyn, jonka tuloksia tämä artikkeli kuvaa.

Taustatiedot

Kyselyyn vastasi hyvinvoinnin koulutusalan henkilöstöstä 31 vastaajaa. Vaikka vastaajajoukko jäi pieneksi, avoimista vastauksista avautuva aineisto osoittautui monipuoliseksi ja rikkaaksi.

  • Vastaajia 31
  • Ikä
    • Ikävaihtelu 26-66 vuotta
    • Keskiarvo 53 vuotta
    • Mediaani 57 vuotta
  • Työura
    • Työuran pituus 6-45 vuotta
    • Keskiarvo 30 vuotta
    • Mediaani 31 vuotta
  • Työura Xamkissa
    • Vaihtelu 0-41 vuotta
    • Keskiarvo 12 vuotta
    • Mediaani 8 vuotta
Infolaatikko 1.

Vastaajien ikä vaihteli 26-66 vuoteen. Vastaajien työurat Xamkissa vaihtelivat paljon, vaihteluväli oli 0-40 vuotta. (Infolaatikko 1).

Kyselyn aineisto ohjasi analyysin tekemistä. Aineistosta ryhmiteltiin samaan asiaan liittyviä ilmauksia alaluokiksi ja sen jälkeen pääluokiksi.

Mitä tietoa on tärkeintä siirtää?

Tärkeimmäksi siirrettäväksi tiedoksi vastaajat nimesivät opetuksen prosessit ja toimintatavat (47 % vastauksista). Tällä tarkoitettiin opetuksen sisältöä, toteutusta ja ohjausta, opiskelijan roolia sekä yhteistyötä ja verkostoja.

Kollegalle haluttiin välittää sekä verkostojen merkitystä ja rakentamisen taitoja että toimivia monialaisia ja ammatillisia verkostoja. Tähän liittyvinä tärkeinä sisältöinä nähtiin niin ikään työelämäyhteydet, omien kampusten ja ammattikorkeakoulukentän kontaktit, alueellisen kehittämisen yhteistyö, lähi- ja laajemmat yhteisöt sekä niihin liittyvä tieto.

Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi, opetussuunnitelmien soveltaminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen kuuluivat välitettävään tietoon. Myös erilaiset opetuksen käytännöt eli ohjauskäytännöt ja opetusmenetelmät, pedagogisten ratkaisujen kokeilu, prosessien (esim. opinnäytetyö) ja arvioinnin käytänteet, automaattista arviointia koskeva kriittisyys nähtiin tärkeinä kollegalle siirrettävinä tietoina.

Samoin opiskelijan rooliin liittyviä asioita haluttiin siirtää opettajakollegalle. Vastaajat nimesivät merkityksellisinä muun muassa opiskelijalähtöisyyden, kypsän ja ymmärtäväisen suhteen opiskelijaan, kannustamisen ja rohkaisun sekä pystyvyyden tuen. Kollegalle tahdottiin välittää myös opiskelijoiden haastamista itsenäiseen ajatteluun.

Seuraavaksi tärkeimpänä siirrettävänä asiana vastaajat näkivät itsensä johtamisen (17 %). Vastaajat korostivat sekä ajattelutapaan liittyviä asioita että itsensä johtamisen käytännön taitoja. Olisi tunnistettava omia työn johtamisen tapoja ja suhteutettava työ ja muu elämä keskenään, ennakoitava ja priorisoitava, sovitettava pedagogista kehittämistä ja työssä jaksamista yhteen sekä oivallettava tutkintosääntö niin opiskelijan kuin opettajankin oikeusturvan kannalta.

Lähes yhtä tärkeänä siirrettävänä tietona pidettiin ammatti-identiteettiä ja -roolia (15 %), joka käsitti työn tarkoituksen, tavoitteet ja keskeiset sisällöt ja vastuut sekä oman ammatti-identiteetin ja omien toimintatapojen löytämisen merkityksen. Vastaajat alleviivasivat myös ymmärrystä jatkuvan kouluttautumisen tärkeydestä.

Lisäksi kollegalle haluttiin siirtää lähityöyhteisöön ja koko ammattikorkeakouluun liittyviä tietoja (10 %), teknisiä hyvän arjen vinkkejä (7 %) sekä alakohtaisia asioita, teorioita ja viitekehyksiä (4 %).

Mitä siirtyy jo nyt? Entä minkä katoaminen harmittaisi?

Jo nyt opettajat siirtävät toisilleen laaja-alaisesti ja monipuolisesti opettajan työn ja opetuksen käytäntöjä (67 % vastauksista). Vastaukset kattoivat lähes kaiken opetukseen ja pedagogiikkaan liittyvän sisällön aina opintojaksokohtaista tiedon rajaamista, tieteellistä ajattelua siirtämällä syntyvän laadun ja TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistämistä sekä Xamkin periaatteellisia ja teknisiä käytäntöjä myöten. Myös materiaaleja siirrettiin toinen toiselle (19 %). Mainintansa saivat niin tutkimustiedon vinkit kuin kokonaiset opintosisällötkin. Verkostotkin mainittiin siirrettävissä asioissa (9 %).

Työn kannalta haitallista olisi opetuksen ja ohjauksen osataitoja koskevan tiedon (33 % vastauksista) katoaminen. Tähän sisältyvät ohjauksen kokonaisuus (opiskelijaohjaus, opinnäytetyön ohjaus, ohjauksen hyvät käytännöt), opiskelijalähtöisyys, erikoisvastuualueiden sisällöt ja verkkopedagogiikan osaaminen. Opettajan työssä aloittavaa harmittaisi erityisesti ongelmatilanteiden ja poikkeuksien ratkaisutapoja koskevan tiedon häviäminen.

Hiljaista, kokemusperäistä tietoa ei haluttu menettää (21 %). Tällaiseksi nimettiin alakohtainen ja opiskelijatilanteisiin liittyvä hiljainen tieto, hyväksi koetut toimintatavat sekä myös historiatieto uudistumisen perustana. Oleellisiksi kysymyksiksi nousivat, miten me tunnistamme ja taltioimme sen hiljaisen tiedon, joka on helpointa siirtää saattaen työntekijältä toiselle. Millä tavalla tiedostamme, dokumentoimme ja jaamme tiedon, joka useimmiten tunnistetaan vasta, kun joku kyselee ja ihmettelee sen puuttumista?

Myös perusteiden ja laajemman kokonaisuuden ymmärrys sekä oman osuuden hahmottaminen yksikön ja Xamkin kokonaisuudessa olivat asioita (20,5 %), joiden katoaminen katsottiin haitalliseksi. Yhteyksien (13 %) eli sekä sisäisten että ulkoisten verkostojen niiden kautta tulleiden materiaalien katoamista pidettiin riskinä.

Toimivan tiedonsiirron tavat ja tilanteet

Eniten tietoa siirtyi eri tavoin kasvokkain (47 %). Tärkeää oli keskustella tavatessa, Teams-puheluissa, epävirallisissa yhteyksissä, palavereissa ja työn lomassa. Monikanavaisuus (26 %) näkyi tiedonsiirrossa: keskustelujen ohella on hyödynnettävissä sähköpostin käyttö, liitetiedostojen ja kuvakaappauksien lähettäminen, Learn-alustan jakaminen ja yhteisopettajuus. Toimivan tiedon siirtämisessä yhteinen työskentely tarkoitti myös (13 %) yhteisopettajuutta, kollegan ottamista mukaan Learnin opintojaksolle ja opintojaksojen suunnitelman jakamista. Ensisijaisesti teknisiin välineisiin luotti 13 % vastaajista.

Entä missä tilanteissa kollegalta kysyttiin ja kaivattiin neuvoja? Lähes puolet (47 %) vastauksista kuvasi kollegiaalisen vertaistuen tilanteita. Työkaverin puoleen käännyttiin, kun oma pää ei riittänyt eikä itsenäisesti vastauksia löytynyt (esim. Lux). Päätöksenteossa vertaistuki ja vaihtoehtojen testaus olivat tarpeen. Tulkintaa voi punnita ja toimintoja kehittää porukalla. Faktojen tarkistuksessa tai oman osaamisen ulkopuolella olevien asioiden tarkistamisessa kollegiaalinen apu koettiin arvokkaaksi.

Toinen keskeinen (32 % vastauksista) kokonaisuus, jossa kollegan neuvot olivat arvokkaita, liittyi opetuksen ja opintojen käytänteisiin ja toimintatapoihin. Vertaiskeskusteluja käytiin opintojaksojen sisällöstä, toteutuksista, verkko-opetustavoista, toteutuksien integroinnista, arvioinnista, opinnäytetöiden ohjauksesta, opiskelijan opintovaikeuksista ja haastavista tilanteista.

Uuden opettajan helpompi aloitus

Vastaajat nostivat tärkeäksi toimivan työn aloituksen osatekijöiksi toimintakulttuurin, järjestelmät ja käytännöt (31 % vastauksista). Käytännön arjen, välineiden ja ohjelmien hallinta, tilojen tunteminen ja opintojaksojen aiemmat toteutustavat auttoivat aloittamaan työssä. Lista tarvikkeista ja niiden hankinnasta sekä avainihmisistä yhteystietoineen helpottivat. Myös tieto Xamkin toimintakulttuurista, strategiasta ja tavoitteista sekä oheispalveluista edistivät asettumista työhön.

Liki yhtä keskeiseksi summattiin opettajan identiteetin, kasvun ammattilaisena ja itsensä johtajana (29 %). Opettajan työn ydin tarkoitti vastaajille työn tarkoituksen ja tavoitteiden sekä odotuksien ja tehtäväkuvan selkeyttä. Tärkeimpien steppien tuli olla kirkkaana. Myös opetussuunnitelmien, vastuiden, velvoitteiden ja oikeuksien tuli olla tiedossa. Paikallaan olisi myös kuvata kunkin tehtävän keskeinen verkosto. Entä mistä löytyy apua ongelmatilanteissa ja tukea hyvinvoinnille?  Informaatiota on runsaasti, mutta kuinka se vasta-alkajalle jäsentyy käytännön käsikirjaksi arjen työskentelyssä?

Kolmantena kokonaisuutena vastauksista hahmottuvat opetukseen liittyvät asiat (19 %). Vastaajat listasivat näihin opetussisällöt, tiedon toimintasuunnitelmista ja taulukoista, opetusohjelman kokonaisuuden tavoitteineen, opintojakson toteutuksen eli läpileikkauksen laatutavoitteineen, pedagogiset ratkaisut, opetuksen määrän ja muun työskentelyn suhteen sekä pedagogisen kehittämisohjelman ymmärtämisen. Tieto kollegoiden vastuualueista oli tarpeen. Myös opiskelijan epätasa-arvoiseen asemaan asettavien todennäköisimpien virhelähteiden ymmärrystä kaivattiin.

Paremman perehdytyksen ainekset

Lähes puolet (46 %) vastaajista katsoo suunnitelmallisuuden tekevän perehdytyksestä parempaa.

Tarpeelliseksi arvioitiin systemaattinen, ihmislähtöinen perehdytysohjelma, joka huomioi sekä pedagogisen että hallinnollisen perehdyttämisen. ”Hyvän perehdytysohjelman tulee sisältää toteuttajat, aikataulut, jaksotuksen ja arviointikohdat”, kiteytti yksi vastaajista. Perehdytyksen jatkuvuutta ainakin vuoden mittaiseksi kyselytunteineen kaivattiin, samoin perehdytyksen jakoa muillekin kuin esimiehelle, joka ei välttämättä tunne kaikkia työn tekemisen sisältöjä. Muita vastaajien ehdottamia perehdytysideoita olivat saattaen vaihtaminen, virtuaalinen ennakkoperehdytys, Teamsin perehdytyskansio, Learnin perehdytyskurssi, kuunneltavat tietoiskut ja Luxin ajantasaiset ohjeet. Xamkin perehdytysohjeen uudistamisessa tulee ottaa huomioon, että se palvelisi talon eri henkilöstöryhmiä.

Toisena (42 %) paremman perehdytyksen tekijänä nähtiin riittävä aika ja resurssi. Perehdytystä toivottiin näkyväksi työksi TAS:iin ja samalla kaivattiin siirtymistä lyhyestä ja suppeasta perehdytyksestä pitkäkestoisempaan perehdytyksen, jonka etenemistä myös seurataan.

Lähes joka kymmenes (12 % vastauksista) kertoi perehdytyksen toimivan ja onnistuvan nykyisellään. Joissakin tapauksissa käytössä oli tarkistuslistoja ja avoimessa ilmapiirissä uskalsi kysyä.

Päätelmät

Hiljaisen tiedon siirtäminen koulutusorganisaatiossa kollegojen ja koko työyhteisön kesken on tuloksellisen toiminnan perusta. Tämän kyselyn perusteella työn tekemisen yleiset edellytykset olivat vastaajien mielestä melko hyvässä kunnossa: tietoa jaetaan ja työn tekemisen välineet olivat yhteisessä käytössä. Tiedon siirron käytänteissä on kuitenkin eroja ja etätyöskentelyn vaikutukset näkyivät vastauksissa. Kasvokkain oli paras siirtää tietoja, mutta verkkoneuvotteluin ja yhteisin tietoalustoin asioiden hoitaminen onnistui myös hyvin.

Esihenkilöiden tuesta tietojen välittämisen merkityksestä, työssä kehittymiseen ja jaksamiseen tai kannustamiseen verkostoyhteistyöhön ei tällä kysymysasettelulla kerätty tietoa. Hiljaisen tiedon siirtäminen organisoidusti uudelle opettajalle on merkittävä ja iso toiminnan tuloksellisuuteen ja työyhteisön hyvinvointiinkin vaikuttava asia.

Uuden opettajan aloittaminen osana hyvinvointialan koulutustiimiä onnistuu parhaimmin silloin kun hän tuntee oman työsisältönsä ja toimipaikkojen lisäksi myös talon kirjoittamattomat säännöt, tavat ja tottumukset. Hiljaisen tiedon siirtäminen eläköityessä on myös tärkeää, jotta arvokas komeustieto siirtyy ja jää työyhteisön käyttöön.

Perehdyttämisen suhteen vastaajilla oli useita kehittämisehdotuksia, joiden selvittäminen olisi hyödyllistä koko Xamkin kannalta. Tämän kyselyn tuloksia hyödynnetään muodostettaessa Xamkin koko työuran johtamisen mallia.

Pin It on Pinterest