Terveydenhuoltolaki (1326/2011, 8 §) määrittelee, että tuotetun terveydenhuollon palvelun on oltava näyttöön perustuvaa ja turvallista. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi tiedonkulun turvaamiseen on kiinnitettävä erityistä huolellisuutta (THL 2011).
ISBAR – raportointityökalu on johdonmukainen ja kaikille hyödyllinen apuväline sujuvaan ja johdonmukaiseen raportointiin sekä tiedonkulun varmistamiseen. ISBAR-työkalussa on ohjeellinen raportointirunko kiireelliseen ja kiireettömään raportointiin (kuva 1).
Tutkimusten mukaan etenkin raportointi ja potilasvastuun siirtyminen ovat tilanteita, joihin tarvitaan raportoinnin kehittämistä (Salminen-Tuomaala ym. 2018).
Kokko & Makara (2018) sekä Termonen (2019) tuovat esille, että ISBAR- mukainen raportointi kliinisessä toimintaympäristössä edelleen puutteellista.
Tutkimusnäyttö on antanut positiivisia tuloksia systemaattisen raportoinnin hyödyistä etenkin tiedonkulkuun liittyvien ongelmien ehkäisyssä (Hotus 2019).
Raportointilanteen simulaatioharjoittelu Teams-yhteydellä
Maaliskuun 2021 koronasulun ei annettu häiritä simulaatio-opetusta. Etäopetuksena toteutettu simulaatio mahdollisti uudenlaisen tavan harjoitella raportointia. Tammikuussa 2021 aloittanut sairaanhoitajaryhmä osallistui Tiedonhallinnan-opintojaksolla etänä pidettävään simulaatioon, jossa tavoitteena olivat:
- Opiskelija ymmärtää hyvän raportoinnin edellytykset
- Opiskelija tietää tiedonsiirron merkityksen potilasturvallisuudelle
Simulaatiotilanteessa oli kolme vapaaehtoista toimijaa, joista jokaisella oli oma roolinsa. Yksi toimi simulaatiossa aamuvuoron sairaanhoitajana vuodeosastolla, joka antoi raporttia iäkkäästä kotona kaatuneesta potilaasta iltavuoroon tulleille sairaanhoitajille.
Simulaatiossa iltavuoroon tulleilla hoitajilla oli omat roolinsa, toinen keskeytti koko ajan raportin pitäjän tarkentavilla kysymyksillään ja toisen sairaanhoitajan tehtävänä oli näyttää mahdollisimman tylsistyneeltä ja hän näpytteli puhelintaan raportilla.
Toimijat eivät etukäteen tienneet toistensa rooleja, joka antoi tilanteessa toimijoille mahdollisuuden luonnollisiin reaktioihin. Tilanne voisi olla aivan hyvin mahdollinen myös oikeassa työelämässä.
Opiskelijaryhmän loput opiskelijat havainnoivat simulaatiota omilta ruuduiltaan Teamsin välityksellä. Havainnoijille oli annettu tehtäväksi tarkkailla raportoinnin toteutumisen näkökulmasta:
- Mitä hyvää raportointitilanteessa oli?
- Miten raportointitilanteessa olisi voinut toimia toisin?
Simulaation debriefing
Debriefingissä purettiin simulaatiotilanteesta nousseet ajatukset ja huomiot sekä tilanteen herättämät tunteet. Debriefingin tarkoituksena on reflektoida opittua teoriatietoa ja yhdistää sitä simulaatiotilanteen tapahtumiin. Debriefing merkitys simulaatiotilanteen purussa on merkittävä, koska toiminnan ymmärtämistä syvennetään jälkipuinnissa (Wotton ym. 2010).
Raportointitilanteen jälkipuinnissa kiinnitettiin huomiota myös toimijoiden sanattomaan viestintään ja sen luomaan vaikutukseen vuorovaikutustilanteessa. Vaikka tilannetta seurattiin Teamsin välityksellä, opiskelijat tunnistivat sanatonta viestintää ja pohtivat sen merkitystä potilasturvallisuuden sekä raportoinnin näkökulmista.
Simulaatio-oppiminen harjoittaa opiskelijan vastavuoroista sanallista ja sanatonta viestintää ja dialogia (Kukko 2018; Salminen-Tuomaala ym. 2018). Hoitotyössä tarvitaan myös tunneälyä, sekä psykologista tilanteen arvioimistaitoa (Salminen – Tuomaala ym. 2018) ja ilman sosiaalisia vuorovaikutustilanteita tunneälyä on mahdoton kehittää ja harjoitella (Isokorpi 2004).
Opiskelijoiden antamissa palautteissa ilmeni, että etäsimulaatio on opettavainen oppimista tukeva opiskelumuoto.
” Simulaatio-harjoitus myös näin etäopetuksena oli opettavainen. Ilmi tuli monia asioita, mihin kiinnittää niin itse raportoijana kuin raportin kuuntelijana huomiota”
” Kyllä tuki oppimista; voi sitten oikeassa tilanteessa työelämässä kiinnittää huomioita omaan toimintaan”
” Toivoisin niitä lisää, hauskaa ja hyödyllistä oppimista”
Yhteenveto
Simulaatiot ovat turvallinen ja mielekäs oppimismenetelmä vuorovaikutustaitojen ja raportoinnin harjoitteluun myös etänä. Simulaatiomenetelmää etänä voisi hyvin toteuttaa myös potilasohjauksen tai puhelinkonsultaatioiden harjoittelussa, kuten kiireellisessä ISBAR-raportoinnissa akuuttitilanteessa.