Tuuletus digipedagogiikalle

Digiopen pelaajakortti. Yhden valmennettavan kuvaus siitä mikä innostaa, mikä on suhde digivälineisiin ja millainen on oma tapa olla verkko-opettaja.

Xamkin Digi.peda -seminaarissa esitellään vuosittain digiopetuksen hyviä käytäntöjä ja kokeiluja. Tällä kertaa seminaari toteutettiin maaliskuun puolivälissä jo osittain etänä, koska kevään 2020 Covid19-pandemia teki verkko- ja etäopetuksesta yllättäen arkipäivää kaikille opettajille.

Seminaarissa nähtiin esimerkkejä opiskelijoiden onnistuneeksi arvioimista verkkototeutuksista. Niitä toteuttaneet informaatioteknologian, liiketalouden, sosiaalialan ja viestinnän opettajat selviytyivät todennäköisesti kevään etäopetushaasteesta hyvin.

Kevään aikana kävi kuitenkin selväksi, että valmiudet etäopetukseen olivat eri opettajilla ja eri koulutusyksiköissä hyvin erilaisia. Tämä on ymmärrettävää siksi, että verkko-opetuksen määrä vaihtelee eri aloilla. Esimerkiksi rakennus- ja energiatekniikan koulutusyksikön opetuksesta keväällä 2020 oli suunniteltu verkko-opetukseksi alle 9%, kun vastaavasti liiketaloudessa yli 46% opinnoista on lähtökohtaisesti verkko-opetusta. Lähiopetuksen tarve on myös erilainen eri aloilla ja eri aiheissa.

Kokemuksia etäopiskelusta

Kevään 2020 aikana kartoitettiin eri tavoin opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta. SAMOKin kansallisessa opiskelijakyselyssä (Etäopiskelun laatukysely keväällä 2020) aktiivisesti vastasivat opiskelijat, jotka ennen etäopetuksen alkamista olivat opiskelleet pääasiassa kampuksilla lähiopetuksessa. Heitä oli vastaajista 49% eli lähes puolet.

Aineiston perusteella heidän opiskelumotivaatioonsa tilanne vaikutti merkittävästi. 60% vastanneista ilmoitti motivaationsa olevan huonompi tai erittäin paljon huonompi kuin ennen poikkeustilannetta. Stressaavana tilanteen koki lähes 70% pääasiassa lähiopetukseen osallistuneista, toisin kuin verkko-opetuksessa jo olleet opiskelijat.  Yli 50% kaikista vastanneista opiskelijoista koki etäopiskeluun siirtymisen Xamkissa onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin (ks. Kuva 1).

Kuva 1. Miten koet etäopiskeluun siirtymisen onnistuneen korkeakoulussasi? (Xamkin vastaajat n=691). Etäopiskelun laatukysely keväällä 2020. Voit klikata kuvan suuremmaksi.

Vuorovaikutuksen merkitys etäopiskelussa korostui

Opettajien kasvanut työmäärä, joka johtui opetuksen ja oppimateriaalien muuntamisesta etäopetukseen sopivaksi, heijastui opiskelijoiden kokemukseen.

Osa opiskeltavista asioista edellyttäisi erikoiskoneiden ja -laitteiden käyttöä tai käytännön taitojen harjoittelua. Sen mahdollistaminen etäopetuksessa ei ole opettajan taidoista kiinni.

Sen sijaan on asioita, joihin opettaja voi vaikuttaa ja joissa opettajan osaaminen vaikuttaa opiskelijan opiskelukokemukseen merkittävästi.

Kyselyistä (Etäopiskelun laatukysely keväällä 2020, Kokemukset etäopetuksesta poikkeustilanteessa, Learn-käyttäjäkysely) kerättyjen aineistojen perusteella sekä opiskelijat että opettajat ovat sitä mieltä, että vuorovaikutuksessa ja opiskelijoiden aktivoinnissa olisi kehittämisen varaa, muun muassa vuorovaikutteisten menetelmien käyttöä arvostettiin.

Opiskelijapalautteessa korostuu, että opiskelijat olisivat toivoneet saavansa enemmän opetusta ja ohjausta, reaaliaikaisia kohtaamisia verkossa opettajan ja toisten opiskelijoiden kanssa, joissa käydään läpi ja selvennetään oppimisen kohteena olevia asioita. Niitä opettajia, jotka näkivät vaivaa opetuksen toteuttamisen ja opittavien asioiden havainnollistamisen suhteen, kiiteltiin kovasti.

Opiskelijat nostivat kyselyissä esiin myös opettajien väliset erot taidoissa ja tavassa käyttää, ja hyödyntää Learn-oppimisympäristöä. Opiskelijoilla on ymmärrys siitä, että opettajien käytössä olevat välineet (Learn, Adobe Connect, Teams) mahdollistavat monenlaisia ja monipuolisia oppimiskokemuksia myös etä- ja verkko-opetuksessa, jos opettajalla on valmiudet käyttää niitä.

Opiskelijat arvostavat opettajan luovuutta poikkeustilanteessa

Etäopiskelun laatukyselyn yhteydessä opiskelijoiden oli myös mahdollista nostaa esille jokaisesta koulutusyksiköstä palkitsemisen arvoisia verkkototeutuksia. Ehdotuksia tehtiin yhteensä 126 ja niissä mainittiin 86 eri opintojaksototeutusta tai opettajaa.

“Todella ymmärrettävästi rakennettu toteutus hankalasti ymmärrettävistä aiheesta. Kärsivällisin ja perusteellisen opettaja ikinä. Malttaa antaa opiskelijan itse oivaltaa ja tukee taitavasti monenlaista tapaa oppia.”

“Tunnit järjestetään edelleen täsmällisesti ajallaan ja opettaja on käyttänyt aikaa tutustuakseen tekniikkaan. Tunnit sujuvat loistavasti osaavissa käsissä. Opettaja pitää jatkuvasti huolta, ettei kukaan tipu kyydistä. Vaihto verkko-opetukseen sujui vaivattomasti, ja kurssin sisältö muuttui etäopetukseen sopivaksi välittömästi. Iso hatun nosto kurssi toteutuksesta, ehdottomasti onnistuneimmin toteutettu kurssi!”

“Kurssin suunnittelussa onnistuttu hyvin muuttamaan nopealla aikataululla lähiopetusta sisältävä kurssi verkkokurssiksi. Kurssilla on Teamsissä verkkoluentoja, kirjallisia tehtäviä sekä liunkin takaa löytyviä luentoja, joista on lopuksi Learn ”tentti”. Näin opetus on monipuolista.”

“Opettaja on pitänyt meille Teamsissa lähitunteja kaikesta huolimatta. Hän tunneillaan osallistaa meitä lähes samalla tavalla kotona harjoituksiin, kuin lähiopetuksessa. Opintojakso on tuntunut konkreettisesti edelleen, eikä siirtynyt vain verkkoon, kuten kaikki muut. Tehtävät eivät ole pelkästään vain esseitä, vaan esim. kuusiosainen tehtävä luonnossa liikkumisesta, johon sisältyy kuvien ottamista ja mielipaikkaharjoitusta. Mun mielestä tää on todella ollut luovuuden ja soveltamisen näyte opettajalta näinä vaikeina aikoina.”

Monet näistä edellä mainituista palautteista ovat sellaisia, jotka tulevat esiin ns. normaaleina aikoinakin esiin opiskelijoiden Digiope- ehdotuksien perusteluissa. Kyselyn yhteydessä esiin nostetut opettajat ja toteutukset huomioidaan vuoden 2020 Digiope –palkittavia valittaessa. Lisätietoja Digiope-palkinnosta.

Uusia tapoja hyödyntää vanhoja tuttuja työkaluja

Onnistuneen etä- ja verkko-opetuksen toteuttaminen edellyttää opettajan pedagogisen osaamisen lisäksi sekä teknisiä taitoja että ymmärrystä verkkoympäristön ja teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen toiminnasta ja lainalaisuuksista. Täytyy osata käyttää sovelluksia, joilla saadaan muodostettua reaaliaikainen yhteys opiskelijoihin ja täytyy osata organisoida ja ohjata vuorovaikutusta.

Näitä voi oppia Digipedavalmennuksessa – Digipedavalmennuksen osallistujat pääsevät testaamaan totutusta verkko-opettajan roolistaan poiketen myös opiskelijan roolia. Erilaiset kokemukset voivat auttaa näkemään uudenlaisia mahdollisuuksia vuorovaikutuksen organisointiin ja sen toteuttamiseen. Ohessa otteita Digipedavalmennuksien palautteista.

“…Se että valmennuksessa käytetään eri työkaluja kontakteissa toimii. Itse kun selvitellään ja kokeillaan ei oikein toimi, teemme sitä jatkuvasti ja joka päivä, se ei tuo lisää sisältöä. Kun te esittelette eli käytätte työkaluja, on tehokasta!”

“Sain murrettua oman ennakkokäsitykseni, johon perustin ajatukseni aiemmin, mutta nyt tiedän kokemuksesta: Verkossa voi toteuttaa myös osin vuorovaikutukseen perustuvia opintojaksoja.“

Omien kokeilujen ja yhteisen ideoinnin ja jakamisen kautta valmennukseen osallistuneet opettajat ovat löytäneen uusia tapoja hyödyntää vanhoja tuttuja työkaluja. Tiedostojen jakamisesta ja esseetehtävien palautuksesta on edetty kohti opiskelijoita monipuolisemmin aktivoivia toteutuksia.

“Oma osaamiseni on kehittynyt vuoden aikana suhteessa lähtötasoon. Valmennuksen hyödyllisin asia, mitä opin, oli Moodlen H5P -työkalujen käyttö.”

“Digivälineitä on hyvin runsaasti ja vain pieneen osaan niistä ehtii tutustumaan perusteellisemmin. Mutta tällä kurssilla repertuaari on taas jonkin verran laajentunut.”

Yksittäisen työkalun, Teamsin käytön osaaminen kasvoi lähes nollasta sataan. Se oli syksyn työstettävää opintojaksoa ajatellen juuri oikea työkalu.”

“Otin omissa toteutuksissani käyttöön mm. teoriakirjan, suoritusten seurannan, opin tekemään parempia Moodle-tenttejä, pisteytyksen, josta saan vähemmällä työllä arvosanat jne.”

Yhdessä kokeillen ja kehittäen eteenpäin

Xamkin opettajilleen jo vuodesta 2018 tarjoama Digipedavalmennus (Parkkonen & Pilli-Sihvola 2020, 10-17) mahdollistaa verkko-opetuksessa ja -oppimisessa tarvittavien tietojen ja taitojen harjoittelun. Valmennuksen ydinajatuksena onkin, että opittavat asiat laitetaan heti käyttöön omassa työssä, eikä opiskella asioita “varastoon”.

Valmennuksen alussa opettaja valitsee omasta opetustyöstään kehittämiskohteen. Kokeneen verkko-opettajan eli digimentorin avulla opettaja rajaa valitsemastaan kehittämiskohteesta jonkin konkreettisen kokeilun tai toimenpiteen toteutettavaksi valmennuksen aikana.

Olennainen osa valmennusta on kokemusten, ideoiden ja vinkkien jakaminen osallistujien kesken. Kollegiaalisen vertaistuen lisäksi valmennuksessa on tarjolla digimentorien sekä E-kampuksen suunnittelijoiden tuki, ohjaus ja asiantuntemus. Valmennuksen toteutusmuotoja ovat henkilökohtainen ohjaus, valmennusryhmän tapaamiset sekä erilaiset webinaarit ja työpajat. Keväällä 2020 nämä kaikki toteutettiin etänä verkon yli ja osallistuminen oli aktiivista.

Valmennukseen osallistuneet opettajat kokivat hyödyllisenä sen, että pääsivät itse osallistujan roolissa kokeilemaan ohjattua verkkotyöskentelyä ja tutustumaan erilaisiin menetelmiin ja välineisiin. Se, mikä on arkipäivää yhdellä koulutusalalla, voi olla täysin uusi tapa toimia toisella. Vaikka poikkeustilanteen työkuorma heikensi opettajien mahdollisuuksia panostaa valmennukseen ja opetuksen kehittämiseen, valmennuksen opit menivät heti käyttöön.

Video Digipedavalmennuksen äänimaisemamatka. Valmennuksen osallistujat ovat päässeet kokeilemaan äänitiedostojen käyttöä tutustumisen tukena. Videolla äänityöskentelyä ohjanneen digimentori Laura Hokkasen tekemä kooste yhden valmennuskerran osallistujien valitsemista, itselleen tärkeistä äänimaisemista.

Digipedavalmennus jatkuu syksyllä 2020

Digipedavalmennuksen uusi valmennusryhmä käynnistyy syyskuussa ja kevään hyvien kokemuksen perusteella myös syksyn 2020 valmennus toteutetaan kokonaan verkossa. Haku vuoden 2020 valmennukseen toteutettiin jo tammikuussa. Syksyn ryhmään on kuitenkin vielä muutamia paikkoja vapaana.

Valmennukseen hakeudutaan esimiesten kautta niin, että tarvittava tuntiresurssi osallistumiselle saadaan varmistettua. Esimiehen on myös tärkeää hyväksyä suunniteltu kehittämishanke. Hakijan kannalta olennaista on, että hänellä on mielessään jokin konkreettinen kehittämiskohde tai oppimistarve.  Valmennus on Xamkin sisäistä henkilöstökoulutusta ja suunnattu erityisesti opetushenkilöstölle. Valmennus soveltuu osaksi oman osaamisen kehittämistä.

Valmennuksen osana ja lisäksi E-kampus toteuttaa syksyn aikana erilaisia webinaareja ja verkkotyöpajoja, joihin myös muut kuin valmennettavat voivat osallistua. Koulutustilaisuuksista tiedotetaan Koulutuskalenterissa.

”Yhdessä kokeillen ja omaa verkko-opettajaidentiteettiä vahvistaen rakennamme laadukkaita oppimisympäristöjä tulevaisuuden oppijoille”

 

Lähteet

Parkkonen, T. & Pilli-Sihvola, M. 2020. Yhdessä kokeillen ja yhteisöllisesti oppien. Teoksessa Pilli-Sihvola, M. (toim.) Laatua oppimiseen digiympäristössä. Xamk kehittää 108. Kotka: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 10-17.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-240-5

Pin It on Pinterest