Erityisesti sairaanhoitajista, lähihoitajista ja lääkäreistä on koko maassa tällä hetkellä pula. Tilanteesta ei kuitenkaan pidä masentua, vaan suunnata katseet keinoihin, joilla ongelmia voidaan ratkaista.
Hoitajapulaa ja sotealan vetovoimatekijöitä puitiin Saimaa Stadiumilla järjestetyssä ennakointifoorumissa 28. toukokuuta. Veto- ja pitovoimaa sotealalle osaamisen ennakoinnilla ja kehittämisellä -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa tärkeiden kysymysten äärelle kokoontui noin 60 osallistujaa mm. eri koulutusorganisaatioista, TE-palveluista ja sote-alan organisaatioista.
”On hienoa asia, että väki vanhenee ja elämme pidempään. Meidän nykytoimijoiden tehtävä on keksiä ratkaisut siihen, miten tämän asian kanssa pärjätään”, sanoi projektipäällikkö Marjo Pulliainen.
Etelä-Savossa on jo tehty paljon työtä sotehenkilöstön riittävän määrän ja riittävän osaamisen eteen. Nyt on kuitenkin tullut aika laittaa isompaa vaihdetta silmään. Maakunnassa on ryhdytty usean toimijan voimin kehittämään työntekijöiden osaamistarpeita paremmin palvelevaa koulutusta hankerahoituksella.
Miten saada hoitajat pysymään Etelä-Savossa?
Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY:n ennakoinnin asiantuntijat Hanna Kautiainen ja Merja Toijonen ovat tehneet ennakointityötä jo pitkään, ja tuntevat Etelä-Savon edut ja haasteet. Nuorten alalle tulevien määrä on laskeva, ja ala on nykyisellään hyvin naisvaltainen.
”Nämä ovat asioita, joihin pitää pyrkiä vaikuttamaan”, Kautiainen ja Toijonen toteavat.
Yksi suuri haaste on alan pitovoima.
”Ei riitä, että hoitajat valmistuvat koulutuksesta – heidät olisi myös saatava kentälle töihin. Meidän täytyy selvittää, mihin ja miksi suuret määrät sotealan ammattilaisia alueelta häviää, ja sijoittuvatko he tehtäviin, joihin heitä on ajateltu”, huomautti Marjo Pulliainen.
On siis kiinnitettävä huomio myös alueen vetovoimatekijöihin. Xamkin terveys- ja hyvinvointialan amk-tutkinnon suorittaneista työllistyy Kymenlaaksoon 27 prosenttia, ja Etelä-Savoon vain 22 prosenttia. Heille on siis runsaasti kysyntää myös muualla Suomessa.
Palvelutarve kasvaa prosentin vuosivauhdilla
Ennakointifoorumissa kuultiin puheenvuoro myös THL:n tutkimuspäällikkö Juha Honkatukialta. Mikkeliläislähtöinen Honkatukia vastaa alan palvelutarpeen kehitysarvioimisesta kansallisella tasolla.
”Väestö ikääntyy hurjaa vauhtia, palvelutarve kasvaa noin prosentin vuosivauhtia”, hän totesi.
Soteammattihenkilöistä työskentelee jo nykyisellään 37 prosenttia ikääntyneiden laitos- ja asumispalveluissa. Ikärakenteen muutos muuttaa palvelurakennetta yhä jyrkemmin tähän suuntaan, kun ammattilaisten kysyntä kasvaa eniten työvoimaintensiivisimmän hoivan osalta.
Ennustetaan, että vuonna 2030 koko alalla on 12 000 henkilön työntekijävaje tarpeeseen nähden. Vuonna 2040 vaje on ennusteen mukaan jo 23 000 työntekijää. Nopeimmin lisääntyy lähihoitajien kysyntä.
”Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa”, kiteytti Juha Honkatukia.
Digi vetää hakijoita puoleensa
Osa alan tehtävistä vetää edelleen hakijoita runsaasti puoleensa. Asiantuntijatehtävien lisäksi myös hoitoalan digitaaliset palvelut ovat työnhakijoiden keskuudessa suosittuja. Digitaalisuus on moderni tapa tehdä sairaanhoitoa, ja digihoitajat, -ohjaajat ja -lääkärit ovat tulleet alalle jäädäkseen.
Etelä-Savon osalta Juha Honkatukia esitti myös mielenkiintoisen huomion:
”Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta, mutta ikääntyneen väestön määrä kasvaa täällä vain vuoteen 2030 asti, sen jälkeen kasvu taittuu.”
Eloisassa sotealan ammattilaisten arvo tiedostetaan hyvin.
”Työyhteisöissä on harjoitettava jatkuvaa ja arvostavaa dialogia”, sanoi Eloisan johtajaylihoitaja Pirjo Syväoja.
Eloisassa kovin pula on ollut sairaanhoitajista. Tilanteen myötä on jouduttu tilanteeseen, jossa hoitajien tehtävänkuvia on ryhdytty monipuolistamaan innovatiivisella tavalla. Esimerkiksi ikäpalveluissa on ryhdytty miettimään kulttuurituottajan koulutuksen saaneiden potentiaalia työskennellä alalla.
”Ajattelu muuttuu nopeasti. Mitä enemmän henkilöstöllä on osaamista, sitä parempaa, kustannustehokkaampaa ja vaikuttavampaa palvelu on.”