Verla – Maailmanperintökohteen monet merkitykset

Kuva: Oona Hurme

Kouvolan ylpeys, Unescon maailmanperintökohde Verla on myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tärkeä yhteistyökumppani. Erityisesti Xamkin kulttuurialan artenomiopiskelijoille Verla on jo vuosikaudet tarjonnut arvokkaan harjoittelu- ja opinnäytetyöympäristön.

Ainutlaatuinen tehdasmiljöö, jonka rakennuskanta on hyvin monipuolinen, vaatii jatkuvaa tarkastelua rakennussuojelun ja kohdedokumentoinnin näkökulmista.

Verlan merkitykset ovat moninaiset. Tässä artikkelissa tarkastelen Verlaa rakennus- ja kulttuurihistoriallisena kohteena merkitysanalyysin avulla.

Verlan nykyisyys kunnioittaa historiaa

Verlan Patruunan pytinki. Kuva: Oona Hurme

Verla on toimiva museo, jonka nykyinen hyvä maine kiinnostavana matkailukohteena perustuu pitkäjänteiselle ja analyyttiselle rakennussuojelulle sekä oivaltavan museokokemuksen rakentamiselle. Ruukkikylän kokonaisuus on arkkitehtonisesti arvokas ja siitä on pidetty hyvää huolta.

Viimeisen 10–15 vuoden aikana Xamkin ja edeltäjänsä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun artenomiopiskelijat ovat olleet tutkimassa, dokumentoimassa ja restauroimassa alueen historiallisia rakennuksia. Xamkin opiskelijat ovat tutkineet myös alueen liiketoimintaa sekä tehneet esimerkiksi nähtävyys- ja retkeilysanastot alueen yrittäjille.

Verla on ollut kiinnostuksen kohteena myös muissa Suomen ammattikorkeakouluissa. Verlan alueeseen liittyviä opinnäytetöitä löytyy hakusanalla Verla osoitteesta: https://www.theseus.fi/

Verlan näkyvimmat rakennukset, kartonkitehdas eri osineen sekä komea Patruunan pytinki, ovat museoalueen ydintä. Alueella on myös tehtaan työntekijöiden asuntoja, joita on kunnostettu vuokrattaviksi mökeiksi alueella vieraileville. Kunnostustyöt on tehty tarkan dokumentoinnin jälkeen eettisesti kestävällä tavalla, historiallisia rakennuksia kunnioittaen.

Keittiöt ja saniteettitilat vastaavat nykyajan vaatimuksia, mutta muutoin huoneet ovat niiltä aikakausilta kuin mihin ne on haluttu palauttaa, usein viimeisimmän asukkaan aikaan. Mökkien nimet ovat saaneet inspiraatiota niissä eläneistä ihmisistä. Tarinallistettu mökkivuokraus personoi asumiskokemusta ja houkuttelee kokemaan tilat omakohtaisesti. (Majoitus 2018.)

Verlan kalliomaalaus.
Author: Pöllö
Creative Commons
Attribution 3.0 Unported

Verlassa on rakennetun kulttuuriympäristön ja vanhan kulttuurimaiseman lisäksi myös nähtävillä muinaisen kulttuurin merkkejä kalliomaalausten muodossa. Verlankosken kalliomaalaukset ovat noin 7000 vuoden takaa, joten Verlan seudulla on todistetusti asuttu ja luotu kulttuuria hyvin kauan (Esihistoriallinen kalliomaalaus 2018). KUVA KALLIOMAALAUKSESTA?

Verlan erityisyys

Merkitysanalyysissa tarkastellaan kohteen, tässä tapauksessa Verlan tehdaskylän, edustavuutta, autenttisuutta, historiallista ja kulttuurista merkitystä, elämyksellistä ja kokemuksellista merkitystä, yhteisöllistä merkitystä, ideaalitilaa sekä hyödynnettävyyttä ja käytettävyyttä (Häyhä et al. 2015: 12–13).

Merkitysanalyysin valossa Verla on Suomen ja myös maailman mittakaavassa erityinen kokonaisuus, joka edustaa eheää ja hyvin säilynyttä alkuperäistä tehdasmiljöötä juuri sellaisena kuin se on toimintahistoriansa aikana ollut. Verlan tehdasmuseon perustamisen isähahmo ja historian kirjoittaja, Kymiyhtiön tiedotus- ja suhdetoimintapäällikkö, historioitsija Veikko Talvi, oli jo 1950-luvulla nähnyt Verlan miljöön ainutlaatuisuuden ja alkuperäisyyden. Verlan museossa esitettävä hieno dokumentti Verlan historiasta on niin ikään hänen käsialaansa. (Verlan vaiheet 2018.)

Verla on autenttisuudessaan edustava historiallinen miljöö, jonka kulttuurihistoriallinen arvo on suuri. Maailmanperintökohteeksi valittavan kohteen on luonnollisestikin oltavakin tällainen. Erityisen suuri merkitys Verlalla ja sen ympäristöllä on elämyksellisyyden ja kokemuksellisuuden kannalta.

Tehdaskylä sekä laajemmin koko Verlan kylä on kaunis ja hyvin hoidettu kokonaisuus. Tehdaskylän kokonaisuus on suunniteltu hyvin; vierailija kokee pääsevänsä menneeseen aikaan museoidussa Patruunan pytingissä, tehdasalueella sekä puistoalueella kierrellessään. Asuminen on järjestetty autenttisuuden kokemusta ajatellen.

Verla kertoo tarinaansa sanoin ja kuvin, mikä vahvistaa vierailijan kokemusta paikasta ja ajasta. Verlassa toimivien yritysten liikeidea sekä Verlassa järjestettävien tapahtumien toiminta-ajatus tukevat niin ikään autenttisen elämyksen ajatusta. Myös yhteisöllisyys on Verlassa vahvasti läsnä, niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti – kuuluhan Verla globaaliin maailmanperintöyhteisöön.

Verlassa riittää tekemistä ja tutkimista tulevaisuudessakin

Repoveden kansallispuisto.
Author: Tero Laakso
Creative Commons CC BY-NC 2.0

Erityistä lisäarvoa tuova sekä kulttuurimatkailijan viihtyvyyttä lisäävä on myös lähellä sijaitseva, ainutlaatuinen Repoveden alue. Verlassa voidaan katsoa saavutetun monessa mielessä hyvin suunnitellun matkailu- ja kulttuurikohteen ideaalitila.

Tulevaisuudessa Verlan alueen kehittämiseen liittyy alueen historiallisten rakennuksien ja miljöön hyvän kunnon ylläpito, mutta myös tietoisuuden lisääminen tästä ainutlaatuisesta matkailukohteesta. Xamkissa on paljon osaamista, jonka avulla Verlan kaltaiset kulttuurikohteet säilyvät jälkipolville ja tarjoavat kiinnostavan, ekologisen ja eettisen toimintaympäristön tulevaisuuden matkailuliiketoiminnalle. Vanha Verla on inspiroiva paikka tulevaisuuteen kurkottamiselle!

Lähteet

Esihistoriallinen kalliomaalaus. 2018. Saatavissa: https://www.verla.fi/tulekaymaan/esihistoriallinenkalliomaalaus [viitattu 10.9.2020].

Häyhä, Heikki, Jantunen, Sari & Paaskoski, Leena. 2015: Merkitysanalyysimenetelmä. Suomen museoliiton julkaisuja 64. Saatavissa: https://www.museoliitto.fi/doc/Merkitysanalyysimenetelma1.pdf [viitattu 3.9.2020].

Majoitus. 2018. Saatavissa: https://www.verla.fi/fi/majoitus [viitattu 11.9.2020].

Verlan vaiheet. 2018. Saatavissa: https://www.verla.fi/fi/historia/verlanvaiheet [viitattu 3.9.2020].

Pin It on Pinterest