Oman seutukunnan arkkitehtoniset helmet yleensä tunnistetaan melko hyvin, mutta muissa maakunnissa sijaitsevat, kansallisen uutiskynnyksen alittavat kohteet jäävät helposti tietoisuuden siimekseen.
Kesällä 2022 Lounais-Suomen rannikkopaikkakuntia kierrellessä kokemusvarasto karttui kahdella erittäin mielenkiintoisella rakennuslöydöllä, joista kumpikin olivat minulle aiemmin tuntemattomia. Toinen niistä sijaitsee Kemiönsaaren Taalintehtaalla ja toinen Eurajoella. Esittelen tässä artikkelissa näiden rakennusten historiaa ja nykypäivää.
Wärtsilän edustushuvilan uusi elämä vanhaa tunnelmaa kunnioittaen
Nykyään Ullman’s Villan nimeä kantava, vuosina 1873–1874 rakennettu huvila liittyy kiinteästi Wärtsilän terästehtaan historiaan, joka juontaa Taalintehtaalla (Dalsbruk) juurensa vuoteen 1686. Ruukki on lopetettu vuonna 2012. Entinen Taalintehtaan Direktörsvillan sijaitsee osoitteessa Huvilatie 1, ja tätä nykyä rakennuksessa toimii viehättävä boutiquehotelli Ullman’s Villa.
Rakennusta on muutettu vuosien varrella paljonkin, sillä ensi silmäyksellä rakennus näyttää 30-luvun funkkishuvilalta. Jokin kuitenkin häiritsee tätä havaintoa rakennuksen mittasuhteissa ja yksityiskohdissa, joissa on säilynyt sveitsiläisarkkitehti A. Brunnerin suunnittelemaa kertaustyylisen huvilan rakennetta ja henkeä. 1930-luvulla huvilaan on tehty funktionalistisen tyylin mukaista muokkausta ulkoasua yksinkertaistamalla, ikkunoita uusimalla, terassien sekä siipirakennuksen lisäyksellä. (Mannila 2022.)
Puurakenteinen huvila oli 1870-luvulta vuoteen 1983 lautavuorauksella, mutta tuolloin julkisivut on muutettu rapatuiksi ja rakennus on saanut nykyisen ulkoasunsa. Kaiken kaikkiaan rakennuksen ulkomuodon muutoshistoria on mielenkiintoinen, ja huvilan ulkoasu on säilyttänyt rajuista muutoksistakin huolimatta tunnelmallisen kauneutensa. (Mannila 2022.)
Viimeisen omistajanvaihdoksen jälkeen kunnostustoimet ovat kohdistuneet sisätiloihin, mutta niissä henkii edelleen 1800-luvun lopun interiöörin tunnelma. Hotellin portaikon kaide näyttää olevan alkuperäinen ja huonekorkeus on niin ikään alkuperäisen mukainen. Kattorosetit ovat selvästi 1800-luvun lopulta. Huoneiden kalustuksessa on myös tietoisesti haettu 1800-luvun lopun tunnelmaa. (Mannila 2022)
Kun luulee astuvansa 1930-luvun huvilan eteishalliin, hämmentyykin siitä, että löytää itsensä 1800-luvun lopun avarasta ja korkeakattoisesta vestibuulista. Kokemus nostaa hymyn huulille kauniissa ja harmonisessa interiöörissä.
Tiedusteltuani rakennuksen historiaa Museovirastolta, intendentti Maarit Mannila kertoi, että Museovirasto ei ole ohjannut kyseisen kohteen kunnostushankkeita, joten he voivat kertoa vain alkuperäisen rakennuksen historiasta (Mannila 2022).
Vuojoen kartano – Suomen kartanoiden aatelia
Kesäistä rauhaa huokuvassa iltapäivässä voi kokea täydellisen yllätyksen Eurajoen Auvintietä ajaessa. Maisemia katsellessa silmiin saattaa hyvällä onnella osua menneisyyden kuvajaisena puistokuja, jonka päässä häämöttää jotakin sellaista, että tekee mieli hieraista silmiään ja tehdä äkkijarrutus. (Vuojoen kartano 1836, Historia s.a.)
Puistokujan päässä seisoo kaikessa majesteettisuudessaan kolmikerroksinen kullanhohtoinen empirelinna, jollaisia ei ole tottunut näkemään Suomen maaseudulla. Kyseessä on 1500-luvulta historiansa aloittaneen Vuojoen kartanon nykyinen päärakennus, jonka on suunnitellut C. L. Engel ja joka on valmistunut vuonna 1836. (Vuojoen kartano 1836, Historia s.a.)
Vuojoen kartano toimii nykyään tasokkaana hotellina ja konferenssitiloina. Kartanon kahta suurta sivurakennusta kutsutaan flyygeleiksi, ja hotellimajoitus on sijoitettu läntiseen flyygeliin. Maamme upeimpiin kuuluva empirerakennus toimi kartanohistoriansa jälkeen vuodesta 1933 vuoteen 2003 vanhainkotina, jona aikana sisätilat kokivat luonnollisestikin suuren muutoksen. (Vuojoen kartano 1836, Restaurointi s.a.)
Vuonna 1999 ydinjätehuollon asiantuntijayhtiö Posiva Oy vuokrasi kartanon toimitiloikseen tutkimus-, opetus- ja kulttuurikäyttöön, mikä mahdollisti mittavan restaurointihankkeen. Restauroinnin rahoittajatahoina toimivat Eurajoen kunta, Posiva Oy sekä Länsi-Suomen lääninhallitus osarahoitteisella EU-tuella. Kartano palautettiin ulkoisesti hyvin lähelle alkuperäistä asua, ja sisätilojenkin osalta palautettiin Engelin alkuperäinen huonejärjestys sekä alkuperäisiä mukailevat värit. (Vuojoen kartano 1836, Restaurointi s.a.)
Vuojoen kartano tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja harrastaa elämysmatkailua. Aktiviteetteja löytyy eräretkeilystä ja vaikkapa purjehduksesta villiyrttien poimintaan. Kartanon sivurakennuksessa sijaitsee tunnelmallinen Galleria Gylish, jossa on vaihtuvia taidenäyttelyitä. Huomion arvoinen paikka on myöskin Orangeria, Engelin suunnittelema kasvihuone, jossa jo 1800-luvulla kasvatettiin eksoottisia kasveja ja hedelmäpuita. Orangeriasta löytyy niin ikään kokoustiloja ja sauna. (Vuojoen kartano 1836, Restaurointi s.a.)
Suuressa kasvihuoneessa vallitsee ikiaikaisen rauhan ja kauneuden tunnelma – aivan empiretyylin antiikin ajoilta kumpuavien arkadiaanisten ihanteiden mukaan.
Kokemisen arvoista
Tässä esitellyt kaksi kohdetta kannattaa käydä itse kokemassa paikan päällä, sillä lyhyessä esittelyssä voi kertoa vain perusasiat sekä korostaa rakennusten luonnetta ja tunnelmaa.
Vuojoen kartanon historia on monivaiheinen ja erittäin kiinnostava, ja siitä löytyy kartanolla selkeä ja perusteellinen näyttely. Taalintehtaalla taas Ullman’s Villan lisäksi taajaman erikoiseen ruukkihistoriaan tutustuessa tekee aikamatkan pitkälle menneisyyteen, jossa ihmisten elämää ovat säädelleet meri ja masuunit. Rakennushelmien kautta avautuu näkymä ihmiskohtaloihin, elämäntapaan ja kulttuuriin.