Tarkastelen tässä artikkelissa Ylitornion kunnassa sijaitsevan Aavasaksanvaaran laella olevaa keisarinmajaa, joka on rakennushistoriallisesti tärkeä kohde, sillä se on todennäköisesti ensimmäinen matkailukäyttöön valmistunut rakennus Lapissa.
Rakennus on valmistunut 1880-luvun alussa. Keisarinmajaksi rakennusta kutsutaan siksi, että Suomen suuriruhtinaan, venäjän keisari Aleksanteri III:n piti vierailla suunnitellulla Lapin matkallaan Aavasaksalla, ja korkea-arvoiselle vieraalle rakennettiin tyylikkäät vastaanotto- ja oleskelutilat. Keisarin matka Lappiin kuitenkin peruuntui epävakaiden poliittisten olojen vuoksi, eikä majaa näin ollen käytetty koskaan alkueräiseen tarkoitukseensa. Sitäkin suurempi ilo majasta oli muille Aavasaksalla vieraileville, joita riittikin erityisesti juhannuksen aikaan seudulle sankoin joukoin. (Keisarinmaja 2021; Heikinmatti 2020.)
Aavasaksalla ensimmäinen varsinaisesti vieraillut historiankirjoihin jäänyt henkilö oli kuitenkin jo vuonna 1681 paikallisia tapoja ja esimerkiksi saunakulttuuria tutkinut ranskalainen kirjailija Jean-Francois Regnard. Vuonna 1737 paikalla käynyt ranskalainen tähtitieteilijä Pierre Louis Moreau de Maupertuis oli retkikuntineen tutkimassa sitä, onko maapallo navoiltaan litistynyt. Hän sai tälle olettamukselle vahvistuksen Aavasaksalla. Kaiken kaikkiaan matka Lappiin oli myös Maupertuis´lle melkoinen elämys.
Keisarinmajassa säilytettävästä Aavasaksan historiaa käsittelevästä kirjallisesta aineistosta voi lukea niin Regnardin ja Maupertuis´n elämyksistä kuin italialaisen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbin poikkeamisesta Aavasaksalla Nordkappin matkallaan vuonna 1798. Myös Acerbi hämmästelee matkakertomuksessaan suuresti suomalaisten outoa saunomista, jonka aikana hakataan vitsoilla iho aivan vereslihalle, kuten hän näkemäänsä kuvailee. (Helin s.a.)
Yöttömän yön eteläisin piste
Tornionjokilaaksoon näkymän antavalle Aavasaksanvaaralle matkustettiin Etelä-Suomesta ja myös muualta maailmasta sankoin joukoin jo 1800-luvun loppupuolella ihailemaan yöttömän yön aurinkoa. Aavasaksa on eteläisin kohta, jossa aurinko näkyy kokonaan horisontin yläpuolella läpi juhannusyön.
Edelleen juhannuksen juhlinta Aavasaksalla on suosittua ja todellinen kansanjuhla, vaikka meno onkin 1900-luvun huippuvuosista hiipunut.
Jyrkkä vaara on muodoltaan erottuva ja sieltä avautuvat maisemat ovat huikean kauniit. Vaaran laella on nykyään hyvä ravintola ja esiintymislava katsomoineen, joten puitteet juhannuksen viettoon ja muulloinkin tapahtuvalle vierailulle ovat hyvät. Autolla pääsee myös huipun tuntumaan, joten enää viimeistä jyrkkää nousua ei tarvitse taivaltaa jalan, kuten vielä 1900-luvun alun vuosikymmeninä. (Ks. Helin s.a.)
Keisarinmajan erityisyys restaurointikohteena
Suomessa on säilynyt useita Venäjän keisarin vierailuihin liittyviä rakennuksia. Venäjän keisarit vierailivat etenkin Kaakkois-Suomessa varsin usein ja erityisesti tällä alueella keisarivierailuihin liittyvä rakennuskanta on runsasta.
Keisarien vierailut liittyivät esimerkiksi sotilaskatselmuksiin, suuriruhtinaskuntaan tutustumiseen ja tietysti lomailuun. (Ks. Pihlaja 2015.)
Lappeenrannan vuonna 2013 palossa tuhoutunut Keisarinasema sekä Langinkosken keisarillinen kalastusmaja ovat kuuluisia esimerkkejä keisarillisista residensseistä alueella.
Aavasaksan keisarinmaja on sijainniltaan kaukaisin keisarin vierailuun tarkoitettu rakennus silloisen Suomen suuriruhtinaskunnan alueella. Tässäkin mielessä rakennus on erityinen.
Myös tyyliltään keisarinmaja on Suomessa harvinainen. Suuren salin, pienemmän huoneen ja keittiötilan sekä avaran kuistin käsittävä rakennus on ulkoasultaan hyvin koristeellinen ja tyyliltään romanttista sekatyyliä, jossa on nähtävissä vaikutteita muun muassa uusklassismista, itäkarjalaisesta puuarkkitehtuurista, bysanttilaisesta värikkyydestä ja runsaudesta, ja jopa viikinkityylistä, joka näkyy kalusteissa ja tietyissä koristeornamenteissa. Rakennuksen sisätilat ovat varsin hyvässä kunnossa, sillä vesikatto on hyväkuntoinen. Sen uusimiseen Ylitornion kunta osallistui muutama vuosi sitten (Heikinmatti 2020).
Keisarinmajan omistaa Metsähallituksen kiinteistökehitys ja Ylitornion kunta on pakalla vuokralaisena, joten restauroinnista päättää ja sen maksaa pääasiassa valtio. Keisarinmajasta on tehty 2020-luvun vaihteessa 40-sivuinen maalikartoitus, ja myös osaavia restauroijia on kartoitettu.
Xamkin restauroinnin opiskelijoille kohde olisi vaikkapa jo ensi kesänä erittäin kiinnostava ja opettavainen kohde, jos rahoitus järjestyy ja yhteistyösopimus saadaan aikaan.
Aavasaksalla on paljon nähtävää
Keisarin majan ohella Aavasaksalla on muitakin kiinnostavia matkailukohteita. Vaaran huipulla on jo 1800-luvun lopulta ollut jonkinlainen näköalatorni. Nykyinen on rakennettu 1980-luvulla ja sen huipulta aukenee huikaiseva maisema.
Mielenkiintoinen nähtävyys on myös tärkeän lappilaisen kirjailijan, Annikki Karinimen patsas. Kariniemi tunnetaan aistivoimaisena Lapin luonnon ja ihmisten kuvaajana.
Alueella on niin ikään yksi niistä kuudesta Struven kolmiomittausketjun eli maapallon mittanauhan mittauspisteestä, jotka Suomessa on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi (Maailmanperintökohde Struven ketju… s.a.). Aavasaksalle kannattaakin lähteä katsomaan paitsi keskiyön aurinkoa, niin myös tieteen, taiteen ja historian ihmeitä.