Vertaispurku esihenkilötyössä

Kuva: Teemu Heikkilä.

Vertaispurku on samaa työtä tekevien, usein vertaisten, luottamuksellista keskustelua, kuuntelua ja kuulluksi tulemista. Vertaispurkua voidaan hyödyntää kaikissa työntekijän työskentelyyn vaikuttavien asioiden käsittelyssä.

Esihenkilöt hyödyntävät vuorovaikutusosaamistaan työntekijöiden kanssa jokaisessa työvuorossa. He kohtaavat moninaisia haastavia vuorovaikutustilanteita työyhteisöissä ja joutuvat ratkomaan erilaisia konfliktitilanteita. Esihenkilöiden tapa ja kyky kohdata työyhteisön jäseniä vaikuttaa koko työyhteisöön. On tilannekohtaista, minkälaiset lähestymistavat sopivat mihinkin tilanteeseen. Koko työyhteisön näkökulmasta esihenkilöiden osaaminen ja onnistunut tilanteiden ratkominen, ennen niiden kärjistymistä, tukevat organisaation ydintoiminnan tuloksellisuutta. Läsnäoleva ja kuunteleva esihenkilö luo ympärilleen positiivisen vireen. 

Mitä vertaispurku on ja missä sitä käytetään? 

Vertaispurku on samaa työtä tekevien, usein vertaisten, luottamuksellista keskustelua, kuuntelua ja kuulluksi tulemista. Vertaispurkua voidaan hyödyntää kaikissa työntekijän työskentelyyn vaikuttavien asioiden käsittelyssä. Kuormittavia asioita voi olla henkisesti kuormittavat työtilanteet, stressi, työn haasteet ja ristiriidat työyhteisössä. Myös työntekijän siviilielämän kriisit voivat uhata työntekijän työssä jaksamista ja työkykyisyyttä.  

Vertaispurku on käytössä usealla pelastuslaitoksella ja sairaanhoitopiirin yksiköissä osana jälkipurkutoimia. Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksilla sitä hyödynnetään perehdytyksessä ja Kanta-Hämeen ensihoidossa vertaispurkua on kokeiltu myös simulaatiokoulutustilaisuuksissa. Vertaispurku soveltuu myös työhön paluun ja eläkkeelle siirtymisen yhteyteen. Suomen Palopäällystöliiton (SPPL) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) yhteishanke MentalFireFit kouluttaa jälkipurkuohjaajia ja vertaispurkuhenkilöitä ympäri Suomea. 

Vertaispurun hyödynnettävyys esihenkilötyössä 

Vertaispurkukoulutus vahvistaa kuuntelemisen taitoja ja luottamuksen rakentamista vuorovaikutustilanteissa. Koulutuksessa opitaan hyödyntämään vuorovaikutuksen työkalupakin välineitä eli läsnäolon taitoa, kykyä yhteiseen reflektointiin ja osaamista tuen antamiseen.

Tavoitteena on tukea työntekijää kirkastamaan haastavan tilanteen juurisyy ja oivaltamaan ratkaisun avaimia haasteisiin. 

Tavoitteena on tukea työntekijää kirkastamaan haastavan tilanteen juurisyy ja oivaltamaan ratkaisun avaimia haasteisiin. Usein tämä on ratkaisukeskeistä toimintaa tai vaihtoehtoisesti voimavarojen vahvistamista. Kuulluksi ja huomioiduksi tuleminen tukee yhteistyötä ja lisää työyhteisössä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Menetelmää ja työkalupakkia voi hyödyntää missä ja milloin tahansa. 

Vertaispurun tavoitteet 

Vertaispurun tavoitteina on omien vahvuuksien ja voimavarojen löytyminen ja samalla ammatillisen osaamisen vahvistaminen. Vertaispurussa saadaan purkaa tuntemuksia ja pelkkä asioiden ääneen sanominen voi helpottaa. Tämä on alku itsereflektointiin. Samalla työntekijän oma stressitietoisuus lisääntyy. Työyhteisössä vertaispurku luo positiivista keskusteluyhteyttä, parantaa ilmapiiriä ja lisää psykologisen turvallisuuden tunnetta. Esihenkilön myönteinen kokemus valmentavasta johtajuudesta ja tuen antamisesta auttaa häntä kehittymään omassa työnkuvassaan. 

Miksi esihenkilöt tarvitsevat tukea ja jatkuvaa koulutusta työnsä tukena? 

Esihenkilötyö on usein yksinäistä työtä, joten koulutus tulee tarpeeseen. Esihenkilötyö tulee muuttumaan entistä vaativammaksi. Tukea voidaan tarjota esihenkilövalmiuksia kehittämällä ja antamalla työkaluja vuorovaikutustilanteisiin. 

Henkilöstö usein toivoo palautetta ja tukea esihenkilöiltä. Tämän takia esihenkilötyötä pitäisi työhyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta kehittää valmentavaan suuntaan. Tämä on vertaispurun ydin: henkilöstön tukeminen ja heidän omien voimavarojen ja ratkaisuehdotusten löytäminen itsestään. Tätä kautta vertaispurun tarjoamat keinot tukevat esihenkilötyötä ja vähentävät kaikilta osapuolilta työn kuormitusta.  

Lähteet

Lehto, K. Viitala, R. 2016. ”Enemmän tulosta vähemmällä väellä?”: työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden väliset haasteet kuntasektorilla esimiesten, henkilöstöammattilaisten ja henkilöstön kokemana. Hallinnon tutkimus 35(2), 117–131. 

Salmi, I. Perttula, J. Syväjärvi, A. 2014. Positiivinen näkökulma konfliktijohtamiseen – esimiesten onnistumiset ristiriitatilanteiden ratkaisussa. Hallinnon Tutkimus 33 (1), 21–38, 2014. 

Pin It on Pinterest