Usein ennen jännittävää esiintymistä tai tärkeää tilaisuutta koetaan tarvetta keskittyä hiljaisuudessa, ilman häiriöhälinää. Kaikenlaisen äänimaailman vastapainona hiljaisuus on tarpeellista.
Ääni tuo kuormitusta
Hiljaisuutta voisi kutsua ihmisten taitolajiksi. Sen avulla me voimme viestiä välittämistä, mutta hiljaisuudella voidaan myös pienentää, tai jättää huomiotta toinen ihminen.
Hiljaisuuden kestäminen vaatii joskus sinnikkyyttä ja hermoja. Jokainen tunnistaa vaivaantuneen tai kiusallisen hiljaisuuden, ja on varmasti kokenut sellaisia hetkiä. Hiljaisen tilan tai keskustelun hiljaisen hetken täyttäminen äänellä voi tuntua tarpeelliselle, jos sietää huonosti hiljaisuutta. Hiljaiset tauot ovat kuitenkin tärkeitä. Ne antavat mahdollisuuden miettiä ennen vastaamista tai tuovat painoarvoa sanoille.
Elämme maailmassa, joka on täynnä ääniä. Vaikka ihmisten välillä vallitsisi hiljaisuus, ympärillä on edelleen hälinää. Työympäristöt saattavat olla täynnä puhelimen pirinää, puheensorinaa ja näppäimistön nakutusta.
Kuuloliiton mukaan noin 55 desibeliä on tavallisen toimiston melutasoa. Kun se ylittyy, melu alkaa ärsyttämään. Ei pelkästään korvia ja mieltä, vaan myös tahdosta riippumatonta hermostoa. Verenpaine kohoaa ja stressi lisääntyy. Melu väsyttää, heikentää keskittymistä, oppimista ja työntekoa, sekä vaikuttaa muistiin ja uneen.
Päivän aikana aivot vastaanottavat tuhansia erilaisia ärsykkeitä, ja samaan aikaan pitäisi aikatauluttaa, keskittyä, hallita työtään ja olla jatkuvasti saavutettavissa. Tapahtuu aistiylikuormitusta. Aivot tarvitsevat myös rauhaa, hiljaisuutta.
Vähemmän ääntä, vähemmän stressiä
Meillä jokaisella on hyviä ääniä. Kuten nauru. Tai luonnon äänet. Hiljaisuus ei tarkoita äänettömyyttä, vaan mahdollisuutta kuulla ääniä, joihin muuten emme kiinnittäisi huomiota. Pienet äänet rauhoittavat kiireistä arkea: sadepisaroiden ropina ikkunaan, tuulen humina tai linnunlaulu äänimaisemassa voi rentouttaa.
Kun ei tarvitse reagoida ulkoisiin ärsykkeisiin, elimistö rentoutuu. Syke hidastuu ja verenpaine laskee. Alkaa aivojen joutokäynti. Hiljaisuuden tarve korostuu erityisesti niillä, jotka tekevät töitä ihmisten kanssa.
Luonto on jokaisen saavutettavissa, ja metsä on oivallinen paikka hiljentymiseen. Professori Liisa Tyrväisen tutkimusryhmän tekemät testit osoittivat, että mielen elpyminen viheralueella ilmenee jo vartin oleskelun jälkeen. Parasympaattinen hermosto aktivoituu ja pulssi laskee. Hiljainen metsä on rauhallinen, stressaavia ääniä on vähemmän ja aivot pääsevät rauhoittumaan. Jos metsään ei pääse, jopa viheralueet työtilassa vähentävät stressiä ja tukevat aivojen palautumista.
Hiljaisuus rentouttaa
Pitäisikö hiljaisuutta lisätä päiviin? Ulkoisen hiljaisuuden voi saada kuriin, mutta saako oman päänsä hiljenemään? Täydellinen hiljaisuus voi olla pelottavaa ja omien ajatusten kohtaaminen ahdistavaa. Ajatukset usein lähtevät laukkaamaan, kun hetkeksi pysähtyy. Korviin tuleva musiikki tai televisio kodin taustaäänenä pitää murehtivat ajatukset kurissa.
Kirjassa Hiljaisuus melun ja kiireen keskellä (2017) Erling Kagge kirjoittaa, että kaaos on ihmisaivojen normaali olotila. Hiljaisuudessa ja joutilaisuudessa ajatusten kaoottisuuden kokemus pääsee lähelle, ja siksi hiljainen ääniympäristö voi olla ahdistavaa.
Ajatusten vilistessä voi myös musiikin tai muun tutun äänen lisäksi kokeilla kohinaa. Luit oikein, kohinaa. Musiikin suoratoistopalvelut tarjoavat hakusanalla white noise uskomattoman määrän kappaleita, jotka kuulostavat samalta: veden pauhulta.
Kohinaa luokitellaan väreissä, ja sitä on muutakin väriä kuin valkoista. Punaista, sinistä, violettia ja pinkkiä. THL:n tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan kohinat eroavat toisistaan matalien ja korkeiden äänitaajuuksien määrässä.
Valkoinen kohina sisältää tasaisesti kaikkia äänentaajuuksia ja sen rentouttava vaikutus perustuu taustaäänien häivyttämiseen. Punainen ja pinkki ovat matalia taajuuksia ja sininen ja violetti korkeita. Kaikkien kohinoiden vaikutus perustuu taustaäänien häivyttämiseen. Jos rentoutusääntä ei ole löytänyt, kannattaa kohinaa kokeilla. 15 minuuttia kohinan kuuntelua kesken työpäivän voi olla hyvä keino katkaista kiire. Valkoinen kohina saattaa auttaa nukahtamaan iltasin.
Hiljentyminen hyödyttää ihmisiä eri tavoin. Se voi olla palautumisen keino tai psyykkinen voimavara. Hiljaisuus auttaa myönteisten ajatusten syntymisessä. Se tuo levollisuutta olemukseen ja antaa mielenrauhaa.
Kokeile vaikka jaksottaa päivää pienillä, lyhyillä hiljaisilla hetkillä, jos se on mahdollista. Lähde illalla kävelylle ja sulje puhelin, päätä, että keskityt ääniin, joita kuuluu lenkkisi varrella. Jos olet järven rannalla, pysähdy hetkeksi ja keskity veden ääneen. Kotona ennen nukkumaanmenoa anna ajatusten rauhoittua. Hiljaisuutta voisi ajatella hyvinvointikeinona, johon kannattaa silloin tällöin panostaa.