Ilman nuorten ääntä ei voida rakentaa kestävää tulevaisuutta – uusia menetelmiä nuorten kuulemiseksi päätöksenteossa tarvitaan

Nuorten osallisuus on aina ajankohtainen ilmiö. Vuoden 2023 alusta aloittaneet hyvinvointialueet alleviivaavat asukkaidensa kuulemista ja osallisuutta päätöksenteossa ja sitä varten tulisi kehittää sekä ottaa käyttöön erilaisia osallisuutta tukevia menetelmiä. Voisiko ratkaisu nuorten äänen esiin tuomiseen ja osallisuuden lisäämiseen päätöksenteossa löytyä yhteiskehittämisestä sekä podcasteista?

Nuorten osallisuus ja kuuleminen on otettu huomioon monissa yhteiskunnallisissa rakenteissa sekä niitä ohjaavissa laeissa. Suomessa toimii monia nuorten vaikuttamiselimiä kuten kuntien nuorisovaltuustot. Myös hyvinvointialueiden toimintaa ohjaavaan hyvinvointialuelakiin on kirjattu vaikuttamistoimielinten toiminta, joista yksi on nuorisovaltuusto. Kansainvälisellä tasolla nuorten osallisuus on linjattu myös EU:n nuorisostrategiaan sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

Siitä huolimatta, että lainsäädäntö painottaa lasten ja nuorten osallisuutta ja sen vahvistamista, on nuorten osallistuminen vähäistä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos s.a).

Etelä-Savossa ja tarkemmin Mikkelissä nuorten osallistuminen ja kokemus osallisuudesta on myös pientä. Esimerkiksi vuoden 2021 kouluterveyskyselyssä käy ilmi, että Mikkelin yläkoulun 8.-9.- luokkalaisista vain 11,2 prosenttia koki vaikuttamismahdollisuuksiensa olevan hyvät kouluympäristössä. Lukiolaisten 1.-2.- luokkalaisten vastaava prosentti oli vain 5,3 prosenttia. Ammattikoululaisten kokemus vaikuttamismahdollisuuksista koulussa oli peruskoulua ja lukiota parempi, sillä se oli 33,9 prosenttia, mutta silti vähemmän kuin puolet. (Kouluterveyskysely 2006-2021 s.a.)

Miksi nuoret eivät osallistu tai kokevat vaikuttamismahdollisuutensa heikoiksi ja kenet nykyiset nuorten osallisuutta vahvistamaan pyrkivät toiminnot tavoittavat?

Nuorten äänen ja näkemysten kuulemiseksi sekä osallisuuden lisäämiseksi tarvitaan erilaisia kanavia ja menetelmiä. Nuoret tarvitsevat myös tukea ja kannustusta ajatustensa ilmaisemiseen sekä vahvistusta sille, että heidän mielipiteensä otetaan aidosti kehittämisessä sekä päätöksenteossa huomioon.

Nuorisovaltuustot ovat oivallinen tapa ottaa nuoria mukaan kunnissa ja hyvinvointialueella tapahtuvaan demokraattiseen päätöksentekoon. Nuorisolähtöisiä osallisuuden ja kuulemisen menetelmiä kehitettäessä ja hyödynnettäessä on kuitenkin otettava huomioon myös nuoret, jotka eivät ole osa nuorten aktiivista vaikuttajaporukkaa.

On tärkeä huomioida myös nuorten vaikuttajaryhmien ulkopuolelle jäävä osallisuus ja vaikuttaminen sekä hyödyntää erilaisia ympäristöjä, joiden avulla voidaan luoda mahdollisuus kaikille löytää oma osallistumisen ja vaikuttamisen kanava (Kiilakoski & Gretschel 2012, 16).

Tarkoituksena lisätä nuorten osallisuutta Etelä-Savon hyvinvointialueen päätöksenteossa, järjestettiin keväällä 2023 osana yamk-yhteisöpedagogiopiskelija Janita Taivalantin opinnäytetyötä nuorille suunnattuja tulevaisuusajatteluun pohjautuvia yhteiskehittämistyöpajoja yhteistyössä Mikkelin Ohjaamo Olkkarin, Kulttuuripaja Kajon ja Nuorten työpajojen kanssa.

Työpajat toteutettiin Kulttuuripaja Kajon ja Ohjaamo Olkkarin tiloissa sekä Ohjaamon Discord-alustalla. Työpajoihin osallistuneet nuoret saivat kertoa mitkä Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat heidän mielestään toimivia, mitkä vaativat kehittämistä sekä mitä palveluita heidän mielestään puuttui kokonaan.

Jokaisen työpajan päätteeksi nuoret saivat äänestää heistä eniten kehittämistä vaativan ja tarvitsevan palvelun. Nuoret äänestivät enemmän resursseja ennaltaehkäisyyn, hyvinvointia lisääviä palveluita kaikille sekä haja-asutusalueille parempaa ensiapusaatavuutta. Näiden nuorten tuottamien teemojen pohjalta osana opinnäytetyötä rakennettiin podcastin käsikirjoitus yhteistyössä yhden työpajoihin osallistuneen nuoren kanssa.

Podcastiin nuorten esille nostamista sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden kehittämisestä keskustelemaan osallistui podcastin suunnitteluprosessissa mukana ollut nuori sekä Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu.

Podcastissa keskustelua käytiin monista nuoria askarruttavista ajankohtaisista aiheista kuten kiusaamisesta, ennaltaehkäisystä ja tarjolla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmalähtöisestä lähestymistavasta.

Aluevaltuutettu lupasi viedä podcastissa käydyn keskustelun antia ja nuorten esille nostamia hyviä ja kehitettäviä asioita eteenpäin päätöksentekoportaaseen. Aluevaltuutettu koki osallistumisensa tärkeäksi ja nuoren äänen sekä kokemusten esiintuomisen mielenkiintoa herättäväksi elementiksi. Nuori koki osallistumisensa merkitykselliseksi. Nuoren mielestä sekä hän, että muut nuoret tulivat kuulluiksi paitsi työpajoissa myös podcastissa.

Nuorten osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin linkittyvät ilmiöt ovat monimuotoisia ja nuorten sekä päättäjien välistä aitoa dialogia tarvitaan.

Yhteiskehittämistä hyödyntävät eri ympäristöissä, kuten vaikkapa verkossa, toimivat työpajat sekä nuorisolähtöiset menetelmät, kuten podcast ovat uudenlaisia menetelmiä tuoda ihmiset yhteen keskustelemaan heille merkityksellisistä asioista.

Erilaisten hankkeiden avulla voidaan tukea uusien kuulemisen ja osallisuuden menetelmien kokeilua sekä hyödyntää kokemusasiantuntijuutta. Nuorten kuuleminen ei kuitenkaan yksin riitä vaan tarvitaan myös sitoutumista päättäjien taholta. Se mitä tänään päätetään vaikuttaa nuorten sekä tulevien sukupolvien tulevaisuuteen vielä pitkään. Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan nuorten ääntä.

Mikä Mikkelin sotepalveluissa toimii ja mikä ei- podcastin pääset kuuntelemaan täältä: https://soundcloud.com/xamkpodcast/vaasi-podcast-mika-mikkelin-sote-palveluissa-toimii-ja-mika-ei.

Hankkeesta

VAASI on vaativan sijaishuollon osaamisen kehittämisen ESR-hanke. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa, vahvistaa sekä uudistaa osaamista vaativan sijaishuollon kentällä yhteistyössä sijaishuollon työntekijöiden sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Lisätietoa hankkeesta löydät täältä: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/vaasi-vaativan-sijaishuollon-osaamisen-kehittaminen-lastensuojelussa/

 

Lähteet

Kiilakoski, T. & Gretschel, A. 2012. Muistiinpanoja demokratiaoppitunnista. Millainen on lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla?. Nuorisotutkimusverkos-to/Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 57. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/muistiinpanoja_demokratiaoppitunnista.pdf [viitattu 30.10.2023].

Kouluterveyskysely 2006-2021. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. WWW-dokumentti. Päivitetty 4.10.2021. Saatavissa: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_trendi2?alue_0=236155&mittarit_0=200138&mittarit_1=200287&mittarit_2=199833&sukupuoli_0=143993# [viitattu 30.10.2022].

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. s.a. Lasten ja nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen. WWW-dokumentti. Päivitetty 10.3.2023. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/lapsen-oikeudet-lapsiperhepalveluiden-suunnittelussa/lasten-ja-nuorten-osallistuminen-ja-vaikuttaminen [viitattu 30.10.2023].

Pin It on Pinterest