Anteeksi, sanoisitko ymmärrettävämmin

Artikkelin kirjoittaja Tuomas Heikkinen on melkein valmis kyberturvallisuuden insinööri. Hän on lähtenyt kansantajuistamaan kyberturvallisuutta, jotta kansalaisten ei tarvitsisi kokea itseään tyhmäksi kyberin monimutkaisuuden takia.

Kyberturvallisuus koskettaa jokaista meistä. Se on esimerkiksi tunnistettu kansalaistaidoksi Cyber Citizen -kyberkansalaistaitohankkeessa ja Sitra näkee, että tulevaisuudessa teknologian ymmärtäminen korostuu. Suomen kyberturvallisuusstrategiassa sanotaan myös seuraavasti: kansallisesti on varmistettava, että jokaisella on riittävät valmiudet toimia turvallisesti digitaalisessa toimintaympäristössä.

Kyberturvallisuus koskettaa siis jokaista meistä, ja sen takia sen pitäisi olla myös ymmärrettävää jokaiselle meistä. Alaa on kuitenkin pitkään vaivannut ikävä ongelma: ammattijargoni. Asiantuntijat puhuvat kummallisilla termeillä ja kansalaiset tuntevat jäävänsä ulkopuolelle, koska eivät ymmärrä asiasta käytävää keskustelua. Ammattijargonin käyttöä selittää osittain ainakin se, että kyberturvallisuus on erikoiskieli.

Tieteen termipankin määritelmän mukaan erikoiskieli eroaa arjessa käyttämästämme yleiskielestä erityisesti sanastonsa takia. Erikoiskielenä kyberturvallisuus on sellaista, ettei sitä voi ymmärtämään automaattisesti. Tämän takia asiantuntijat eivät voi olettaa, että kansalainen ymmärtäisi heidän puhetta ilman, että sitä mukautetaan kansalaisille sopivaksi.

 

Mieti vastaanottajaa, älä itseäsi

Tässä tulee henkilökohtainen mielipide: asiantuntijalla ei ole mitään perusteltua syytä puhua epäselvästi silloin, kun tilanne vaatisi ymmärrettävää viestintää. Tilanne on tietenkin eri silloin kun vastaanottaja on esimerkiksi samalla allalla, tällöin yhteinen kieli (jargoni) tekee tekemisestä sujuvampaa. Keskeistä on kuitenkin juuri tämä yhteinen kieli – asiantuntijan tulee ymmärtää, mikä se yhteinen kieli kussakin tilanteessa on.

Asiantuntijoilta vaaditaan käytännössä kykyä astua vastapuolen saappaisiin. Kykyä ajatella niin kuin se, jolle ollaan puhumassa. Kykyä ajatella vähemmän itseään ja miettiä, miten vastaanottaja ymmärtää asian, jos sanon sen tällä tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viesti pitää räätälöidä vastaanottajalle sopivaksi. Asia tulee räätälöidä sellaiseksi, että vastaanottaja ymmärtää sen riippumatta omista lähtökohdistaan.

Kyberturvallisuusalalla tulisi paremmin ymmärtää ymmärrettävän viestinnän merkitys. Epäselvä viestintä voi aiheuttaa hämmennystä, jonka seurauksena ihmiset eivät välitä tarpeeksi kyberturvallisuudesta. Ymmärrettävä viestintä voi taas auttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin, miksi kyberturvallisuus on tärkeää ja miten he voivat suojata itseään digitaalisessa maailmassa.

 

Kyberturvallisuuden yleistajuistaminen

Sillä on siis merkitystä, millä tavalla kyberturvallisuudesta viestitään. Uunituoreen opinnäytetyön nimi on Kyberturvallisuuden yleistajuistaminen ja se haluaa auttaa tässä asiassa. Tutkimuksessa selvitetään, miten monimutkaisesta kyberturvallisuudesta voidaan tehdä ymmärrettävämpää kansalaisille. Se tarjoaa asiantuntijoille konkreettisia keinoja, joiden avulla he voivat edistää ymmärrettävyyttä.

Opinnäytetyössä tutkitaan,

  • miten kyberturvallisuudesta voidaan tehdä ymmärrettävämpää ja kiinnostavampaa kansalaisille
  • kenen vastuulla on, että kansalaiset ymmärtävät kyberturvallisuutta
  • millainen tarve kyberturvallisuuden yleistajuistamiselle on?

Opinnäytetyö haluaa korostaa, että asiantuntijoilla on mahdollisuus auttaa kansalaisia ymmärtämään kyberturvallisuutta. Sitä kautta asiantuntijoilla on myös mahdollisuus auttaa kansalaisia suojelemaan itseään. Keskitytään me asiantuntijoina siis viestimään ymmärrettävästi kyberistä ja vältetään seuraavaa lausetta: anteeksi, sanoisitko ymmärrettävämmin.

Tuomas Heikkinen: Kyberturvallisuuden yleistajuistaminen – Theseus

Pin It on Pinterest