Koko totuutta yrityksen tai alueen innovatiivisuudesta ne eivät kerro, koska aineettomien oikeuksien suojauskeinoja on muitakin eikä innovaatioita yleensä edes suojata.
Patentointiaktiivisuus on laskenut Suomessa lähes vuosikymmenen, mutta koronavuonna 2020 aktiivisuus kasvoi. Tässä tilanteessa on mielenkiintoista vertailla maakuntia patenttidatan valossa.
Patenttimäärät ja patentoijat Kaakkois-Suomessa
Väkilukuun suhteutettuna Etelä-Savossa patentoidaan maan toiseksi ahkerimmin. Patenttien määrä on kuitenkin laskenut vuosikymmenessä lähes 80 vuotuisesta patentista 40:een ja viime vuonna 20:een.
Kymenlaaksossa patentteja on haettu vuosituhannen alussa parikymmentä per vuosi. Viime vuosina se on laskenut alle kymmeneen.
Etelä-Karjala on poikkeus sikäli, että 20 vuoden ajalta siellä näkyy nouseva patentointitrendi. Kasvu on tosin varovaista ja määrät pieniä, viimeisen viiden vuoden ajalla 10-20 patenttia per vuosi.
Etelä-Savon patenttiaktiivisuus jakautuu sangen tasaisesti usealle yritykselle. Alueella on kymmenen yritystä, joilla on 10-30 patenttia/yritys. Kärkikolmikon muodostaa Wetend Technologies, Pipe Modul ja Jeven. Environic ja Teknosavo ovat myös lähes 20 patentin haltijoita. Kaikkiaan patentinhaltijoita on yli 60.
Kymenlaakson ylivoimainen patenttikuningas on Halton. Muut yli kymmenen patentin firmat ovat Lumon, Lumon Invest, Ekovilla ja Granula. Muutaman patentin yrityksiä on kymmenkunta ja yhden patentin parikymmentä. Etelä-Savoon verrattuna Kymenlaaksossa on puolet vähemmän yrityksiä, joilla on patentteja.
Etelä-Karjassa Agromaster johtaa selvästi patenttien määrässä, 46 kpl. Mense Oy:llä on 14 ja Switch Drive Systemsillä seitsemän. Muilla yrityksillä on vähemmän kuin viisi patenttia per yritys. Patentinhaltijayrityksiä on noin 50.
Yhteenveto maakuntien patentointiaktiivisuudesta
Yhteenvetona maakuntien vertailusta voidaan sanoa, että Etelä-Savossa patentoidaan laajahkolla rintamalla mutta laskevalla trendillä.
Kymenlaakson innovaatiokulttuurissa patentoinnilla on ollut ja on pieni rooli varsinkin, kun huomioidaan Haltonin poistuminen alueelta Iitin siirryttyä Päijät-Hämeeseen.
Etelä-Karjalassa patentointi on myös melko vähäistä, mutta se osoittaa nousun merkkejä 20 vuoden aikavälillä.
Kestävyyttä ja kasvua aineettomalla pääomalla
Patentointiaktiivisuus on yksi tapa tarkastella innovaatiokulttuuria. Myös muiden aineettomien oikeuksien suojaamiskeinojen käytön laajuus kertoo innovaatiokulttuurista ja niitä voidaan tutkia data-analytiikan avulla.
Näiden lisäksi on paljon vaikeammin tutkittavia innovaatiokulttuurin ilmentymiä kuten sosiaaliset innovaatiot, jatkuva parantaminen ja käytäntölähtöinen innovointi.
Parhaimmillaan avoin tieto ja kattava ymmärrys innovaatiokulttuurin tilasta herättelee ja motivoi innovatiivisuuden kehittämiseen.
Mitä idearikkaampi ihminen, yritys ja alue on, niin sitä parempi menestys tulevaisuudessa. Innovatiivisuus auttaa kestämään paremmin myös erilaisia poikkeustiloja.
|
|
|
|
