Xamkin jalkaterapeuttikoulutuksen syventävissä opinnoissa on parin vuoden ajan ollut tarjolla Urheilujalkaterapia -opintojakso (5 op), joka on ollut opiskelijoiden keskuudessa varsin suosittu.
Kansainvälisesti Sport Podiatry on kehittynyt ja tunnettu ala. Esimerkiksi American Academy of Podiatric Sports Medicine on organisaatio, joka tekee tutkimusta urheiluun sekä jalkaterveyteen liittyen.
Myös alalla arvostetulla Yhdysvaltalaisella Podiatry Now – lehdellä on oma urheilulääketieteen osasto. Euroopassa esimerkiksi Saksassa ja Iso-Britanniassa urheilujalkaterapian koulutus, tutkimus ja palvelut ovat pitkälle kehittyneitä. Myös Australiasta löytyy urheilujalkaterapiaan erikoistuneita ammattilaisia.
Urheilijoiden alaraajaongelmat
Urheiluvammoista suurin osa kohdistuu alaraajoihin. Näissä kohteena ovat niin ammattiurheilijat kuin harrasteliikkujatkin.
Joskus urheilussa sattuneita vammoja tunnetaan muiden kuin urheiluun erikoistuneiden lääketieteenalojen keskuudessa huonosti. Toisinaan vastaus voi olla ”Kannattaisi vaihtaa lajia”, kun terveydenhuollossa kertoo esimerkiksi koripallokentällä kipeytyvästä polvesta.
Toivottavaa kuitenkin olisi, ettei kukaan joutuisi luopumaan urheilusta ja itselle tärkeästä lajista turhaan, vaan pohdittaisiin mahdollisia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lihastasapainon parantaminen tai juoksutekniikan korjaaminen.
Alaraajojen rakenteen ja biomekaniikan tutkiminen tuo arvokasta tietoa alaraajojen toiminnasta liikkeen ja liikunnan aikana. Tärkeää olisi päästä tekemään liikeanalyysia myös urheilijan oman lajin parissa.
Toisinaan vaaratekijöinä esimerkiksi rasitusvammoille ovat väärin opitut liikemallit. Tähän liittyy usein lihasepätasapainoa, joka voi olla syy tai seuraus väärästä liikemallista. Tutkimisen tärkeyttä ei siis liiaksi voi korostaa, kun puhutaan urheilijan jalkaterveydestä ja alaraajojen ihanteellisista linjauksista.
Toimintakykylabran mahdollisuuksia urheilijan testaamisessa
Xamkin Savonlinnan kampukselle on valmistunut toimintakykylaboratorio, jossa on mahdollisuus monenlaiseen testaamiseen ja toimintakyvyn arviointiin. Laitteisto pystyy vastaamaan niin urheilijan testaukseen, kuin myös aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kuntoutumisen arviointiin.
Urheilujalkaterapiassa hyödynnettävät laitteet ovat Gyko-liikeanalyysi, jolla saadaan tietoa liikkeen kiihtyvyydestä, suorituskulmasta sekä voimantuotosta. Gyko-mittaus voidaan yhdistää Optogait-analyysijärjestelmään.
Optogaitilla voidaan tehdä hyppy- ja reaktiotestejä. Kävelymattoon yhdistettynä se antaa tarkkaa dataa kävelystä sekä juoksusta, kuten kontaktiajasta alustaan sekä askelpituudesta.
Lihastasapainon arvioinnissa voidaan hyödyntää kehokoostumusmittausta, joka antaa tarkkaa tietoa lihasmassasta sekä sen jakautumisesta raajoissa suhteessa toisiinsa.
Urheilijalla on usein hyvin lihasmassaa ja lihasvoima on hyvä. Vahvassakin kehossa ongelmia kuitenkin tulee, jos jokin lihasryhmä on huomattavasti vahvempi kuin toinen, tai on selkeitä puolieroja.
Etenkin toispuoleisissa lajeissa, kuten pallopelit, lihasepätasapaino on hyvin yleistä. Tämä voi johtaa vääränlaiseen ja epätasaiseen alaraajojen kuormittumiseen.
Jotkut lajit altistavat myös alaraajojen välisen tasapainon poikkeamiin. Esimerkiksi jalkapalloilijalla on usein tukijalan tasapaino parempi. Lihasvoima taas voi olla suurempi potkaisevassa jalassa. Tymo-terapia-alustalla voidaan arvioida alaraajojen välistä kuormittumista esimerkiksi kyykyn aikana, sekä harjoittaa tasapainoa. Tymolla tehtäviin harjoitteisiin voidaan liittää virtuaalitodellisuutta.
Terveydenhuollossa urheiluvammojen ja kroonisten rasitustilojen arvioinnissa käytetään yhtenä tutkimusmenetelmänä kuvantamista. Röntgen-, magneetti- ja vastaavat kuvaukset kuuluvat ehdottomasti vain valvotun terveydenhuollon ja lääkärien työhön ja avastuulle.
Suuntaa antavina ja turvallisina menetelminä voidaan käyttää myös muita kuvantamismenetelmiä. Toimintakykylaboratoriossa on käytössä ultraäänikuvantamislaite sekä Thermidas-lämpökamera.
Jalkaterapeutti ei missään tilanteessa tee kuvien perustella diagnooseja, mutta voi arvioida esimerkiksi turvotusta tai alaraajojen lämpöeroja kipeän ja terveen alaraajan välillä.
Esimerkkejä ultraäänen hyödyntämisestä urheilujalkaterapiassa voisi olla akillesjänteen eheys tai turvotus polvessa. Löydösten perusteella ammattitaitoinen jalkaterapeutti osaa tarvittaessa ohjata tutkittavan eteenpäin tarkempiin tutkimuksiin.
Erittäin tärkeä ohje urheilijalle voi myös tässä kohtaa olla harjoittelusta pidättäytyminen, kunnes tarkempi diagnoosi on selvinnyt.
Mittaustulokset tuloksiksi myös kentällä
Kaikella mittauksella ja tutkimisella tulee olla jokin tavoite. Se voi olla kuntoutumisen tai kehittymisen seuranta, tai sillä voidaan tehdä tarkentavia mittauksia, kun etsitään ongelmaan syytä. Toisinaan mittaustulos tuo esiin esimerkiksi kiputilan aiheuttajan. Joskus se voi antaa myös syyn sulkea terapeutin tekemä epäily pois.
Kaiken mittaamisen keskellä ei saa unohtaa tutkittavan omia tuntemuksia. Tämä saattaa välillä kaikkien hyvinvointiteknologian tuomien mahdollisuuksien keskellä unohtua. Kuitenkin tavoitteellinen urheilu tarvitsee mittausta ja tulosten analysointia, jotta kehittyminen olisi mahdollisimman tehokasta. Oman kehityksen seuraaminen motivoi urheilijaa. Kehitys voi olla vammasta kuntoutumista tai vaikka hyppykorkeuden paranemista.