Yksi näistä Kouvolan kauniista rakennuksista on huomiota herättävän tyylikäs Osuusliike Kymenmaan entinen pääkonttori Hallituskadulla. Tässä artikkelissa tarkastellaan rakennuksen historiaa ja arkkitehtuurisia piirteitä sekä rakennuksen liittymistä kirjoittajan henkilöhistoriaan.
Hallituskatu 13 muistoissani
Lukemattomat lapsuuteni ja nuoruuteni muistot sitoutuvat Osuusliike Kymenmaan entisen pääkonttorin kiinteistöön, Hallituskatu 13:ssa sijaitsevaan uljaaseen rakennukseen, jonka yläkerran suuri huoneisto oli lapsuudenkotini isäni, Isto Mäkelän toimiessa Kouvolan E-osuusliikkeen kiinteistöjen huoltomiehenä eli tuttavallisemmin talkkarina. Oli todellinen onnenpotku saada kasvaa tässä arvoympäristössä.
- Yhdessä varhaisimmista muistoistani noin viiden vanha tyttö kantaa korissa kissanpentuja ja käy näyttämässä niitä kotinsa alakerroksissa työskenteleville konttoristeille ja parille mukavalle johtajasedällekin. Kaikki ovat varauksettoman ihastuneita tyttöön ja pentuihin.
- Mieleen nousee myös muisto unesta, jossa kompastun kotini portaikossa ja putoan kolmannen kerroksen ikkunasta. Juuri ennen maahan iskeytymistä osaankin lentää ja liitelen alhaalla odottavan isäni käsivarsille.
- Muisto kaukaisesta syksystä: Leikin nurmikolla kodin sisäänkäynnin edessä olevien suurten vaahteroiden maahan pudonneilla keltaisen ja punaisen sävyisillä lehdillä. On vuosi 1973 ja olen juuri aloittanut koulun.
- Muisto nuoruuden keväästä, kun juoksen alas Kymenmaan talon portaita tukka ja takki auki alhaalla odottavan poikaystävän luo ja kohti kesän seikkailuja.
- Muisto siitä, kun laskeudun samoja portaita juuri valkolakin saaneena ylioppilaana kohti sitä, mitä elämä tarjoaa.
- Ja lopulta muisto yliopisto-opintojen alkuajoilta, kun olen tullut auttamaan vanhempiani muutossa ja laskeudun nuo kotiportaat viimeisen kerran muuttokuorman ollessa valmis.
Konttorirakennuksen historiaa ja arkkitehtuurin erityispiirteitä
Osuusliike Kymenmaa perustettiin Kouvolassa vuonna 1903 (Osuusliike Kymenmaa s.a.). Kun Kymintehtaalaisten Osuukauppa ja Voikkaan Osuukauppa yhdistyivät vuonna 1922 Kuusankosken Osuusliikkeeksi, päätettiin Kouvolaan rakentaa Kymenmaan liike- ja konttorirakennus.
Rakennuksen suunnittelijaksi valittiin vuonna 1929 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton arkkitehti Georg Jägerroos.
Rakennus edustaa tyylikästä ja hienostuneen vivahteikasta 1920-luvun uusklassismia. Etenkin yksityiskohdissa, kuten porraskaiteessa ja fasadin pystyikkunanauhaston välien kuparilaattakoristelun ristimuodoissa on nähtävissä uusklassistista tyylittelyä. Rakennuksen linjat henkivät kohotettua tunnelmaa, esimerkiksi pääoven linjaa on pystysuunnassa jatkettu oven koristeikkuna-aihelmalla, jonka päällä on uusklassismille tyypillinen, kuparinen markiisikatos. (Wasastjerna 2011.)
Samaa vaikutelmaa löytyy lännen puoleisella seinällä, jossa pystylinjaiset tiilipilasterit luovat korkeuden vaikutelmaa sekä ylhäällä oleva ympyrämuoto on kuin aurinko pystylinjojen yllä.
Rakennuksen fasadissa erityinen katseenvangitsija on kivijalassa sijaitseva kaarenmuotoinen suuri oviaukko, jonka takana ennen 1990-luvun muutoksia sijaitsi niin kutsuttu kaaritalli, ja jossa oli komeat ja todella raskaat puolikaarenmuotoiset paneeliovet. Nyt kaariaukossa on lasiset ikkunat ja niiden keskellä ovi liiketiloihin.
Lapsuudessani kaaritallissa sijaitsi Osuusliike Kymenmaan puusepänverstas, jossa istuin puuseppien kanssa turisemassa lukemattomat kerrat, ja siellä sain myös kokeilla veistämistä ja muita puutöitä.
Alkuperäiseen rakennuskokonaisuuteen kuului punatiilinen kolmikerroksinen pitkänomainen osa, joka purettiin, kun toimistotiloja laajennettiin (Wasastjerna 2011). Siinä sijaitsi 1970–80-luvuilla yläkerrosten toimistotilojen ja alakerran varastotilojen lisäksi Renlund-rautakauppa. Lisärakennuksen edessä, koko sen pituudelta kulki lastauslaituri, jota pitkin lapsena juostiin ja jonka alle rakennettiin majoja.
Myös rakennuksen piha on täysin muuttunut alkuperäisestä, ja myös lapsuuteni aikaisesta, asustaan. Aikoinaan ovelle johti suora pihakäytävä, jonka kummallakin puolella oli nurmikko. Vasemmanpuoleisella nurmikolla kasvoi kaksi kaunista vaahteraa, joista toinen on edelleen olemassa.
Oikeanpuoleista kaksiosaista nurmikkoa reunusti kukkapenkki ja nurmikon keskellä oli lipputanko. Vinosti nurmikentän poikki laskeutuivat luonnonkiviset laatta-askelmat kaaritallin pihaan. Nyt alkuperäinen linjakkuus on poissa, sillä pääportaikko on käännetty alkamaan lännen suunnasta ja siihen on asennettu metallikaide. Nurmikot ja kukkapenkit on hävitetty asfaltoinnin alle.
Uusklassistinen tyylikkyys jatkuu edelleen rakennuksen sisäportaikossa, jossa on upea, rakennusajankohtana aikaansa edellä oleva art deko -tyylinen porraskaide, jonka mustaksi maalattu kaarevalinjainen käsijohde on tyylikkään sulava. Konttoreiden ovet olivat kaunista tiikkiä ja niiden takaa avautuivat arvokkaat tummasävyiset vanhanajan konttorimiljööt.
Lapsuudenkotini sijaitessa ylimmässä kerroksessa oli huoneiden sisäkaton kulma pari metriä ennen ikkunoita taittuva. Asuntomme etelään antavien ikkunoiden edessä oli levät ikkunapenkit, joihin mahtui vielä aikuisenakin vaivattomasti istumaan.
Todella lumoava paikka oli hyvää säilytystilaa tarjonnut suuri vintti, jonne pääsi huoneeseeni johtavan käytävän varrella olevasta, noin metrin korkeudella sijaitsevasta ovesta. Siellä oli talvisin raikasta ja kesällä kuumaa, ja tuoksu toi mieleen menneisyyden salaisuudet.
Vintti pelotti kavereitani, mutta minulle se oli mielikuvitusta kiihottava aarreaitta! Lapsuudenkodissani oli kaiken kaikkiaan vanhan arvorakennuksen ainutlaatuinen tunnelma, joka sai minut aina ihmettelemään uusien kerrostalojen latteaa kliinisyyttä, kun kävin ystävilläni kylässä. Ystäväni vastaavasti ihmettelivät, miten uskallan asua sellaisessa kummituslinnassa!
Nykyään lapsuudenkotini tiloissa sijaitsee hammaslääkärin vastaanotto. Olen käynyt oven takana, mutta sisään en astu. Säilyköön tila minulle sellaisena kuin se muistoissani on.
Kymenmaan jälkeen
Osuusliike Kymenmaa sulautettiin keskusliike OTK:hon vuonna 1983 E-osuuskunta EKAn perustamisen yhteydessä (Osuusliike Kymenmaa s.a.). Tällöin konttoritilat siirtyivät muualle ja tiloihin tarvittiin uutta toimintaa.
1980-luvun puolivälin tienoilla toisen kerroksen tiloissa toimi muun muassa tanssikoulu, jossa kävin ballerina Soile Heinosen tunneilla. Tuntui oudolta treenata balettia tilassa, jossa aiemmin oli ollut tummasävyinen, arvokkailla mahonkihuonekaluilla kalustettu toimisto, jonka seinillä oli jäyheitä muotokuvamaalauksia Osuusliike Kymenmaan johtajistosta. Nyt tilaa hallitsivat suuret peilit ja ikkunaseinällä treenitanko.
1980-luvun lopussa Tradeka myi rakennuksen ja nykyään sen omistaa Kiinteistö Oy Kouvolan Hallituskatu 13. Vanha konttoriosa on saanut 1990-luvulla jatkeekseen ulkonäöllisesti varsin hyvin vanhaan sulautuvan punatiilisen liikerakennuksen. Kymenmaan arvokkaan, hyvällä paikalla ydinkeskustassa sijaitsevan konttorirakennuksen säilyttäminen on Kouvolan kaupungilta kiitettävä kulttuuriteko. Kouvolan vanhaa rakennuskantaa ei voi suojella liikaa.
Osuusliike Kymenmaan entisen pääkonttorin läheisyydessä on muitakin vanhasta Kouvolasta muistuttavia tärkeitä rakennuksia.
Tärkein niistä on 1890-luvun alkupuolella rakennettu Kouvolan vanha kaupungintalo, jota nykyään kutsutaan Tuulensuojaksi ja jossa on vuokrattavat juhlatilat, sekä Kouvolan vanha paloasema eli Brankkari, jossa on ollut jo 1970-luvulta lähtien nuorisotilat
Vuonna 2014 Kouvolan Asunnot julkaisi Kouvolan vanhan Brankkarin alueen suppean arkkitehtuurikilpailun, jonka tuloksena olisi Tuulensuojan ja Kymenmaan pääkonttorirakennuksen väliin rakennettava puukerrostalo. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Häkli Oy / työyhteenliittymä 4M Helsingistä ehdotuksellaan ”Käpy” (Valli 2014). Ainakaan toistaiseksi rakennushanketta ei ole toteutettu.
Lopuksi
Lapsuuteni itsenäisyyspäivinä kävin äitini kanssa sytyttämässä klo 18.00 jokaisen konttorihuoneen ikkunalle kaksi kynttilää. Vahdimme niitä tarkasti kahden tunnin ajan vain kynttilöiden ja katulamppujen valaisemissa huoneissa, joissa tuoksui nahka, puupintojen kiillotusvaha ja vieno sikarintuoksu.
Hetkiseksi juoksin katsomaan Hallituskadun toiselta puolelta tätä tunnelmallista näkyä, joka edelleen nousee mieleeni jokaisena itsenäisyyspäivänä; luminen puisto ja piha, katulamppujen lempeä keltainen valo sekä majesteettisen rakennuksen jokaisessa ikkunassa kaksi kynttilää kunnioittamassa isänmaan itsenäisyyttä ja kodin turvaa. Kaunista vanhaa Kouvolaa on onneksi säästetty sillaksi menneisyyden ja tulevaisuuden välille.