Yksityinen turvallisuusala koostuu hyvin erilaisista palveluista ja tuotteista. Kaikki ovat varmasti törmänneet vartijoihin, järjestyksenvalvojiin ja turvatarkastajiin, jotka kuuluvat yksityisen turvallisuusalan palveluihin. Myös vahvassa kasvussa olevien erilaisten turvallisuusteknologian ja -järjestelmien tuottajat ovat olennainen osa yksityistä turvallisuusalaa, samoin erilaiset asiantuntija- ja koulutuspalvelut.
Finnsecurityn (2020) mukaan alan kasvu on ollut 2000-luvulla ainutlaatuista; esimerkiksi vartiointi- ja turvallisuusalalla liikevaihdon määrä on yli kolminkertaistunut. Alan keskeiset yritykset ovat myös kasvuhakuisempia kuin mitä Suomen yritykset keskimäärin.
Finnsecurityn (2020) mukaan yksityinen turvallisuusala työllisti vuonna 2018 kokovuosityöllisyys-mittarin mukaan hieman alle 18 500 henkilöä, mikä oli 1,13 prosenttia kaikkien yritysten työllisyydestä.
Suurimmat työllistäjät yksityisellä turvallisuusalalla olivat vartiointi- ja turvallisuuspalvelut, sekä muiden toimialojen tarjoamat turvallisuusalan työtehtävät muun muassa jalostuksen, kaupan ja palvelujen aloilla. Pula sopivasta työvoimasta on ollut yksityisen turvallisuus kesto-ongelmana koko 2000-luvun.
Turvallisuusuhkia ja onnettomuusriskejä kaikilla aloilla
Finnsecurityn (2020) mukaan yrityksistä ja julkisyhteisöistä noin kolme neljäsosaa piti tietoturvallisuuteen liittyviin uhkiin varautumista tärkeänä lähes kaikilla toimialoilla matkailu- ja ravitsemisalaa sekä rakennus-kiinteistöalaa lukuun ottamatta.
Seuraavaksi tärkeimpinä uhkina pidettiin toimitilojen paloturvallisuutta sekä vesi- ja kosteusvahinkoja lähes kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta liike-elämän palveluyrityksiä.
Toimitilojen vesi- ja kosteusvahingot puhuttelevat matkailu- ja ravitsemisalaa, yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon aloja sekä julkisyhteisöjen palvelulaitoksia, joista monet toimivat sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetuksen piirissä.
Ympäristönsuojelua koskevat kysymykset nousevat esille puolestaan teollisuudessa ja logistiikka-aloilla.
Henkilöstöön kohdistuva uhkailu, häirintä ja väkivalta koetaan vakavaksi asiaksi julkisyhteisöjen virastoissa ja palvelulaitoksissa. Erilaiset murrot, varkaudet ja näpistykset koskevat kasvavassa määrin vain kauppaa ja logistiikka-aloja.
Turvallisuusuhat ja erilaiset onnettomuusriskit ovat läsnä kaikilla toimialoilla, ja näiden riskien ja uhkien minimoimiseksi ja eliminoimiseksi tehdään paljon yksityisen turvallisuusalan tuottamia tuote- ja palveluhankintoja.
Liiketalouden osaaminen korostuu turvallisuusalan asiantuntijan roolissa, sillä yksityisen turvallisuusalan asiantuntijan on pystyttävä laskemaan, tuottamaan ja perustelemaan tuote- ja palvelutarjouksia olipa ostajana yksityisen tai julkisen sektorin toimija.
Tämän lisäksi jo nykyisin osa viranomaisten aikaisemmin hoitamista viranomaistehtävistä on siirtynyt yksityisten toimijoiden vastuulle, ja tämä sama trendi on nähtävissä tulevaisuudessakin. Paasonen (2019) nostaa esiin asiantuntijakirjoituksessaan julkisen ja yksityisen sektorin tehtävien yhteensovittamisen, ja kysymyksen siitä missä määrin viranomaisille kuuluvia tehtäviä ja toimivaltaa voidaan siirtää yksityisen turvallisuusalan hoidettavaksi.
Julkiset hankinnat vaativat liiketalousosaamista
Finnsecurityn vuoden 2020 yrityskyselystä ilmenee, että valtion lukuisiin virastoihin ja laitoksiin ostetaan paljon vartiointipalveluja ja niihin yhdistettyjä vahtimestari- ja aulapalveluja tai etävalvontapalveluja. Lisäksi kiinteistöissä on murtohälytys-, kulunvalvonta- ja työnajanseurantajärjestelmiä sekä kameravalvontajärjestelmiä.
Valtio-organisaatiossa korostuvat myös tietoturvallisuutta koskevat tarpeet, sillä valtion laitokset hallitsevat monia strategisesti tärkeitä tietovarantoja, jotka sisältävät ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja kansalaisista, yrityksistä tai muista oikeushenkilöistä.
Julkiset hankinnat perustuvat tarjouskilpailulle. Tarjouspyyntöjen laatiminen, tarjousten vertailu ja julkisten hankintapäätösten tekeminen vaatii liiketalousosaamista. Julkisen sektorin palvelussa toimiva turvallisuusasiantuntija on usein mukana – jos ei jopa vastuuroolissa – turvallisuushankinnoissa.
Hankintojen kilpailuttamisessa, tarjouspyyntöjen laadussa ja sisällöllisessä selkeydessä sekä hankintamenettelyn valinnassa vaaditaan liiketalousosaamista yhdistettynä turvallisuusalan substanssiosaamiseen.
Xamkin turvallisuusalan koulutus kilpailukykyinen yhdistelmä liiketaloutta ja turvallisuusalaa tulevaisuuden mahdollisuudet huomioiden
Xamkin turvallisuusalan koulutus sisältää noin puolet liiketaloutta ja puolet turvallisuusalaa. Kaikkien liiketalouden opintojaksojen sisällöt ja opintojaksojen tehtävät integroituvat vahvasti turvallisuusalaan ja alan yritysten toimeksiantoihin. Liiketalouden opinnoissakin siis turvallisuusalan substanssiosaaminen on huomioituna läpi koko koulutuksen.
Opiskelijat opiskelevat liiketalouden tietoja ja taitoja muun muassa markkinoinnin, talouden, yritystoiminnan ja yrittäjyyden sekä johtamisen osalta.
Lisäksi opinnoissa on vahvasti läsnä erilaiset projektit ja ryhmätehtävät. Niiden avulla kartutetaan viestintä- ja yhteistyötaitoja, ajanhallinta-, esiintymis- sekä projektinhallintataitoja. Kaikki nämä taidot ovat työelämätaitoja, jotka ovat avainasemassa turvallisuusalalla. Verkostoituminen, verkostoissa toimiminen ja yhteinen kehittäminen ovat alan trendejä.
Kattavat liiketalouden ja turvallisuusalan perustiedot ja -taidot mahdollistavat myös ammattikorkeakouluopintoihin liittyvien harjoittelujen toteuttamisen hyvin monipuolisissa työtehtävissä. Opiskelija voi suorittaa harjoittelut yksityisen turvallisuusalan yritysten palveluksessa tai oman yrityksen tehtävissä.
Myös julkisen sektorin turvallisuusalan työtehtävät samoin kuin kolmannen sektorin eli kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan työtehtävät tarjoavat kilpailukykyiset mahdollisuudet harjoittelujaksojen toteuttamiseen perustuen opiskelijan omiin kiinnostuksenkohteisiin.
”Liiketalouden ja turvallisuusalan osaaminen yhdistämäinen on ammattitaidon perusta heti opintojen alusta lähtien,” sanoo lehtori Anssi Heikkinen, joka toimii turvallisuusalan koulutuksen koulutusvastaavana.
Heikkinen on toiminut laaja-alaisesti turvallisuusalan työtehtävissä noin 20 vuoden ajan ennen siirtymistään turvallisuusalan koulutuksen vastuutehtävään. ”Turvallisuusalla menestytään sisäistämällä opintojen aikana oikeanlainen asenne turvallisuustyötä kohtaan. Turvallisuus ja turvallisuuskulttuuri rakennetaan positiivisessa hengessä yhteistyöllä muun henkilöstön kanssa jatkuvan parantamisen periaatteisiin pohjautuen,” Heikkinen jatkaa.