Näkökulmia sosiaalityön asiantuntijuuteen sote-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveydenhuolto ovat tällä hetkellä vahvassa yhteiskunnallisessa muutoksessa. Hallitus päätti 5.7.2017, että sote – ja maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020. Uudet, innovatiiviset toimintatavat ovat osa sote-uudistusta. Uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta sekä hillitä kustannuksia.

Tarkasteltaessa uudistusta sosiaalityön asiantuntijuuden näkökulmasta, jossa sosiaalityön ydin rakentuu vahvasti eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen, on sote-uudistus mahdollisuus. Uudistuksessa korostuva laaja-alainen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon kesken, antaa mahdollisuuden tarkastella ihmisen elämätilannetta kokonaisuutena. Sote-yhteistyössä onkin keskeistä, että eri osapuolet oppivat ymmärtämään toistensa tietoperustaa ja toimintatapoja.

Sosiaalityön asiantuntijuus on moninaista, jossa korostuvat monitieteisyys, juridinen ja hallinnollinen osaaminen, laaja-alainen asiantuntijuus palvelurakenteesta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä sekä arvo-osaaminen. Sosiaalityö on myös terveydenhuollossa tunnettu tehtäväalue, terveyssosiaalityön muodossa. Hyvinvoinnin tarkastelu laaja-alaisena käsitteenä sekä monitieteisyys, painottavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön välttämättömyyttä sekä jatkuvaa vuoropuhelua. Sosiaali-ja terveydenhuollon asiakkuuksien yhtymäpinnat mahdollistavat asiakaslähtöisen ja kustannustehokkaan toiminnan. Sote-yhteistyössä korostuvat moniammatillinen arviointi sekä laaja-alainen sosiaali-ja terveydenhuollon asiantuntijuus.

Asiakkaan asialla

Tutkimusten mukaan yhteiskunnan eriarvoistuminen on lisääntynyt ja hyvinvointivajeet ovat kasautuneet. Ihmisten sosiaaliset tilanteet monimutkaistuvat ja väestö ikääntyy, jolloin palveluiden ja tuen tarpeet kasvavat. Tulevaisuudessa tarvitaan eettisesti ja korkeatasoisesti toimivia sosiaali – ja terveydenhuollon asiantuntijoita, moninaisia palveluratkaisuja, uusia rakenteita ja toimintatapoja. Näin ollen myös uusi tieto, tutkimus sekä koulutus ovat erittäin oleellisia sosiaali – ja terveydenhuollon uudistamisessa.

Uudistuksen myötä myös lainsäädäntö uudistuu. Nykyisen sosiaalihuoltolain tarkoituksena on hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Yksilöllinen päätöksenteko, ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset palvelut sekä asiantunteva palveluohjaus tukevat itsenäistä selviytymistä sekä osallisuutta. Sosiaali – ja terveydenhuoltouudistukseen liittyvä valinnanvapaus tuo kuitenkin lisää päätöksentekopaikkoja, jolloin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lähtökohtaisesti sote-uudistuksen tavoitteena on kuitenkin lisätä asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta.

Koulutukselliset haasteet sosionomikoulutukselle

Sote-uudistus luo haasteita ja kehittämistarpeita myös sosionomikoulutukselle. Uusi sosiaali – ja terveydenhuollon rakenne haastaa koulutusta vastaamaan sosiaali – ja terveyspalvelujen integraation synnyttämiä osaamistarpeita.

Näin ollen sosiaalialan peruskoulutuksessa tulee korostua sote-uudistuksen mukaisesti monitieteisyys, laaja-alainen hyvinvoinnin tarkastelu, digitalisaatio, palveluohjaus sekä hyvinvointiteknologia. Lisäksi monialaisen yhteistyön kehittäminen niin opetusalojen kuin työelämän kanssa tulee olla yhteistyöhön kutsuvaa. Näihin koulutustarpeisiin pystytään vastaamaan tulevaisuudessakin työelämälähtöisellä sosionomikoulutuksella, jota tarvitaan sosiaalityön yliopistokoulutuksen rinnalla.

(Yläkuva: sosiaali- ja terveysministeriön aineistopankki.)

Pin It on Pinterest