Hyvinvointialueet ovat toimineet noin vuoden ja nyt oli aika tarkastella, miten näyttöön perustuvuus toteutuu uusissa sote -rakenteissa. Symposiumin ohjelma sisälsi esityksiä, jotka kattoivat hyvinvointialueiden toimintaa kliinisen hoitotyön tasolta aina hyvinvointialueen johtoon asti.
Sote -uudistus haastaa eri toimijat
Symposiumin aloitti eduskunnan varapuhemies Paula Risikko, joka toi valtiovallan tervehdyksen ja kuvasi laajasti terveydenhuollon tämänhetkisiä tavoitteita ja haasteita.
Haasteista merkittävimpinä Risikko mainitsi taloudelliset realiteetit sekä palveluiden epäyhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden. Terveyden edistämistä kehittämällä pystymme vähentämään tautitaakkaa, joka on kasvanut jo pitkän aikaa väestörakenteemme takia.
Risikko peräänkuulutti näyttöön perustuvaa päätöksentekoa hyvinvointialueiden kehittämisessä vaikuttavuuden turvaamiseksi.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimusprofessori Heikki Hiilamo jatkoi Risikon aloittamaa tilannekuvausta tuoden esiin huolestuttavan piirteen väestön heikentyneestä luottamuksesta julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Hiilamo toi Risikon lailla esille jo tunnistetut sote-uudistuksen kompastuskivet ja painotti hihojen käärimistä ja töihin ryhtymistä.
Mitä on jo tehty?
Hyvinvointialueiden edustavat toivat kattavasti esille konkreettisia esimerkkejä onnistuneesta kehittämistyöstä, tuloksista ja näyttöön perustuvan toiminnan vahvistamisesta.
Kuulimme erinomaisia esityksiä muun muassa lääketieteen ja hoitotyön tasavertaisuudesta organisaation johtamisessa ja sairaanhoitajien uramallista. Sairaanhoitajien uramalleja vahvistamalla pystytään tukemaan alan veto- ja pitovoimaa.
Koulutusorganisaatiot ovat merkittävässä roolissa terveysalan tulevaisuuden vahvistamisessa, varmentamalla laadukkaan peruskoulutuksen ja uramalleja vahvistavan täydennyskoulutuksen muun muassa ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla.
Kansainvälisten opiskelijarekrytointien yleistyttyä, meidän on kiinnitettävä huomiota näiden ammattilaisten urapolkujen varmistamiseen myös koulutuksen keinoin.
Symposiumissa palkittiin kolme Näytöllä tuloksiin – kilpailuun osallistunutta näyttöön perustuvan toiminnan mukaista kehittämishanketta. Voittajat olivat ”Päiväkirurgisen tekonivelleikkaustoiminnan suunnittelu ja käynnistäminen Tekonivelsairaala Coxassa”, Siun soten ”Kotihemodialyysipotilaan hoitoprosessin kehittäminen” ja kolmantena palkittiin ”Aivoverenkiertohäiriöpotilaan nielemisen seulonta –hoitosuosituksen käyttöönotto HUS Neurokeskuksessa”.
Voittajat osoittivat, kuinka näyttöön perustuvaa toimintaa ja kehittämistä voidaan viedä eteenpäin myös niin sanotusti ruohonjuuritasolla. Hyötyjinä ovat niin potilaat kuin organisaatio.
Xamk esillä symposiumissa
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sai huomiota akuuttihoitotyön ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen alumnin Piritta Mässelin posterilla ”Toiveitten tynnyri – kliinisen hoitotyön asiantuntija näyttöön perustuvan toiminnan varmistajana”.
Mässelin tarkastelun kohteena opinnäytetyössä oli kliinisen hoitotyön asiantuntijan työnkuva keskussairaalassa. Tulokset osoittavat, että sairaanhoitajien uramallien kehittäminen vahvistaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja sen implementointia käytäntöön.
Hoitotyön tutkimussäätiön (HOTUS) vanhempi tutkija Hannele Siltanen painottikin juuri implementoinnin tärkeyttä näyttöön perustuvan toiminnan käytäntöön viemisessä.
Koulutusorganisaation edustajina nappasimme kotiin viemiseksi hyvien esitysten lisäksi uusia ideoita ja yhteistyökuvioita verkostoissa käydyistä keskusteluista.
Tämän kaltaiset tilaisuudet ja keskustelut verkostoissa ovat avain asemassa yhteistyön varmistamisessa. Yhteistyö on edellytys toimivan terveydenhuollon ja koulutuksen takaamiseksi.