Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan sekä sosiaalipolitiikan asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota tutkimuksiin, joissa raportoidaan nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä. Erikoistutkija Tiina Ristikari (THL) ja tutkija Sami Myllyniemi (Nuorisotutkimusseura) valottivat aiheeseen liittyviä tuoreita tutkimustuloksia marraskuussa 2018 järjestetyssä seminaarissa, jossa nuorten hyvinvointi oli keskiössä.
Tutkimusjohtaja Valdemar Kallunki avasi tilaisuuden nostamalla esille, että yleensä nuoret kokevat olevansa yhteiskunnassa pärjääviä yksilöitä. Nuorille kuitenkin luodaan kuvaa siitä, että olemalla voimakas voi saavuttaa merkityksellisen tavoitteensa. Tässä kohtaa unohdetaan, että osa nuorista kokee paineita tästä vaatimuksesta ja ajautuu yhteiskunnan syrjälle.
Nuoret voivat myös oppia ylisukupolvisen luovuttamisen mallin, joka voi johtaa negatiiviseen kierteeseen. Tämä ilmenee siten, ettei haeta töitä tai koulutukseen koska aiempikaan sukupolvi ei ole tehnyt näin.
Nykytutkimuksen mukaan valtaosa nuorista kuitenkin kokee pärjäävänsä yhteiskunnassa, erityisesti tämä näkyy Myllymäen mukaan laadullisen tutkimuksen tuloksissa. Ristikarin kohorttitutkimuksen aineistoina ovat vuosina 1987 ja 1997 syntyneet henkilöt, joista osalla ei ole peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa. Hänen mukaansa tämä on riskitekijä, sillä mitä matalampi koulutus nuorella on, sitä suurempi riski hänellä on ajautua ongelmiin.
Toinen merkittävä riskitekijä on perheen ongelmat kuten työttömyys ja tämän seurauksena aiheutunut matala tulotaso. Hälyttävää on, että nuoremmalla ikäryhmällä on todettu olevan enemmän mielenterveyshäiriöitä kuin vanhemmalla. Erot ovat alueellisia.
Nuoret toimijoina Matti-hankkeen kehittämistyössä
Seminaarissa kerrottiin myös Matti – Miesten matkat työhön -hankkeesta (2016–2018 ESR), jonka tavoitteena oli ylisukupolvisen syrjäytymisen uhan ketjuuntumisen lievittäminen motivoimalla nuoria kouluttautumaan ja työllistymään.
Helsingissä ja Kouvolassa toteutetuille pajoille osallistui alle 30-vuotiaita nuoria, jotka hakevat vielä itselleen sopivaa paikkaa koulutus- ja työelämässä. Nuoria ei määritetty toiminnan kohteiksi, vaan he olivat mukana hankkeessa mahdollisimman tasavertaisina toimijoina.
Ohjausmalleina toimivat pelillisyys- ja elämänkulkupajat, joissa pelillisyys ja mentorointi toimivat nuoria motivoivina tekijöinä. Läpileikkaavana teemana pajoilla oli sukupuolisensitiivisyys, joka esiintyi pajoilla käydyissä keskusteluissa esimerkiksi valtavirrasta poikkeavista koulutusvalinnoista.
Pelillisyyspajoissa tavoitteena oli vahvistaa nuorten kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta. Nuoret hakivat yhdessä hanketyöntekijöiden ja nuorten työpajojen pajojen valmentajien kanssa ratkaisuja yhteistyökumppaneiden tarjoamiin haasteisiin eli yritystoimeksiantoihin. Tavoitteena oli toiminnan kautta syntyvän motivaation löytäminen.
Hankkeessa toteutettiin eri pituisia pajoja, ja pilottien tuoman kokemuksen perusteella voidaan todeta, että nuoret tarvitsevat aikaa ryhmäytymiseen, jotta tavoitteellinen yhdessä tekeminen toteutuu.
Yhteisen tavoitteen saavuttaminen tuki nuorten käsityksiä omasta pystyvyydestään.
Elämänkulkupajoissa tavoitteena puolestaan oli nuorten omien voimavarojen ja osallisuuden tukeminen, polveilevien elämänkulkujen näkyväksi tekeminen ja monisukupolvisen ohjausmallin kehittäminen. Mentorointi toimi elämänkulkupajojen työmenetelmänä, jossa pääsääntöisesti iäkkäämmät miehet kertoivat omasta elämänkulustaan sekä siihen liittyvistä koulutus- ja työelämäpoluista. Mentoreiden kertomukset tarjosivat nuorille tilaisuuksia ja perspektiiviä oman elämänkulun tarkasteluun ja reflektioon.
Haastatteluiden perusteella valtaosa hankkeeseen osallistuneista nuorista oli tyytyväisiä siihen, että he saivat osallistumismahdollisuuden ja siten tunteen osallisuudesta. Pajat toivat nuorten työpajoille uudenlaisen keskustelukulttuurin. Pajat tarjosivat vähintäänkin vaihtelua nuorten työpajatoimintaan ja parhaimmillaan edesauttoivat tulevaisuuden horisonttien laajentamista. Pohdinta erilaisista koulutus- ja työllisyyspoluista sai osan hankkeeseen osallistuneista nuorista hakeutumaan koulutukseen tai työhön.
Hankkeessa tuotettiin verkkojulkaisu Kohtaa nuori – kompassi nuoren kohtaamiseen, jonka tavoitteena on toimia työkalupakkina nuorten kanssa toimiville työntekijöille.
Jokainen voi tehdä jotain nuorten hyväksi
Seminaarissa käytiin myös paneelikeskustelu, jonka aiheena oli näkökulmia syrjäytymisen ehkäisyyn. Keskustelijoina olivat hankekoordinaattori Annukka Kurki R3 Maahanmuuttajien tuki ry:sta, kouvolalainen nuori Tomi Myllymäki, psykologi, lehtori Jukka Oksanen Matti-hankkeesta sekä kehittämis- ja koulutuspäällikkö Joonas Kekkonen Miessakit ry:stä.
Jokainen osallistuja totesi nuorten kohtaavan yksilönä elämässään monenlaisia haasteita, joihin ei ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja. Seminaari päättyi nojatuolihaastatteluun, jossa uutistoimittaja Keijo Leppänen haastatteli Karri Miettistä eli räppäri Palefacea ja kansanedustaja, kirjailija Jani Toivolaa (kuva 1). Haastattelun aiheena oli ”Mitä yhteiskunnassa voitaisiin tehdä syrjäytymisen ehkäisemiseksi?” Miettinen, Toivola ja Leppänen lupasivat omilla tahoillaan pitää esillä nuorten hyvinvointia tukevia teemoja.
Seminaarin järjestivät seuraavat ESR-rahoitteiset hankkeet: Matti – Miesten matkat työhön, Motiivi sekä Auta miestä mäessä. Hankkeiden toteuttajia ovat olleet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.