Vastauksia määräaikaan mennessä kertyi yli 220. Opiskelijoiden vastaukset saimme keskitetysti opiskelijakunta Kaakon kautta. Vastauksista oli löydettävissä viisi keskeistä osa-aluetta, jotka toteuttavat opiskelijalähtöisyyttä nyt ja tulevaisuuden Xamkissa. Nämä osa-alueet ovat:
- Laadukas, työelämäläheinen ja joustava opetus ja oppiminen
- Opetuksen ja TKI-toiminnan integraatio
- Yhteisöllisyys, vuorovaikutus, viestintä
- Opiskelijoiden ohjaus ja tukeminen
- Hyvin toimivat palvelut ja hyvinvointi
Opiskelijalähtöisyyden tärkeys näkyy sekä tunnusluvussa että vastausten sisällöissä. Kysymysten keskiarvo henkilöstön vastuksissa asteikolla ”ei kovin tärkeä 1 – 5 erittäin tärkeä” oli 4,19. Opiskelijat kokivat opiskelijalähtöisyyden pääsääntöisesti erittäin tärkeänä.
Opiskelijalähtöisyys on samalla osaamislähtöisyyttä, joka toteutuu laadukkaana, työelämäläheisenä ja joustavana opetuksena ja oppimisena. Keskeisintä on opiskelijan oppiminen ja osaamisen kehittyminen. Opetuksen, oppimisen ja oppimisympäristöjen tulee olla kansainvälisesti vertailukelpoisia ja korkeatasoisia.
Työelämän tarpeet, osaamisvaatimukset sekä ammattien muutokset otetaan huomioon opetuksessa niin, että opiskelijalle kehittyy sitä osaamista, niitä taitoja ja sellainen asenne, joita työelämä tarvitsee. Yhteistyötä yritysten ja alumnien kanssa on edelleen tarpeen lisätä. Opettajan työ puolestaan on muuttunut tiedon jakajasta opiskelijan oppimisen ohjaajaksi. Opettaja antaa omalla esimerkillään opiskelijoille mallin työelämässä toimimiseen.
Opiskelijalähtöisyys on joustavuutta ja valinnanmahdollisuuksien tarjoamista sekä opiskelijan toiveiden huomioon ottamista opetusjärjestelyissä. Vastauksissa näkyy vahvana myös opiskelijan oma vastuu ja velvollisuudet: opiskelijan tulee ”haastaa itsensä asetetussa tavoiteympäristössä”.
Opiskelijoilla on mahdollisuus edetä opinnoissaan eri oppimisväylillä, joita ovat työviikkopohjainen, työelämään integroitu ja nopeutettu väylä – tai opintojen edetessä niiden opiskelijakohtainen yhdistelmä. Joustavuutta opintoihin tuovat myös aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen sekä työn opinnollistaminen. Kansainvälisyys ja yrittäjyys ovat jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus.
Henkilökohtaista ja räätälöityä
Työelämäläheisen opetuksen rinnalla kehitetään nykyaikaisia digitaalisia oppimisympäristöjä, etäopiskelun mahdollistavaa verkko-opiskelua sekä uusia opetusteknologisia ratkaisuja. Verkko-opintojen ja etäopiskelun sekä koulutusalojen yli tapahtuvan opiskelun katsotaan muuttavan opiskelijalähtöisyyttä yhä enemmän henkilökohtaiseksi kanssakäymiseksi ja räätälöidyiksi toteutuksiksi.
Tärkeitä opetus/oppimismetodeja ovat myös ongelmakeskeinen oppiminen, jossa opiskelijat itse luovat opiskelumateriaalia sekä luovilla aloilla ymmärrys siitä, että ”tieto” ei ole ”kirjojen kansien välissä” vaan opiskelijassa itsessään.
Opiskelua ja työllistymistä edistäviä oppimisympäristöjä
Opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi tuottaa ammattien harjoittamisen kannalta tärkeää soveltavaa tutkimustietoa, mahdollistaa koulutusrajat ylittävän yhteistyön sekä vahvistaa opiskelijoiden TKI-valmiuksia. Yrittäjyyttä ja liiketoimintaa edistävä sekä pk-yrityksiä tukeva TKI-toiminta rakentaa opiskelua ja työllistymistä edistäviä oppimisympäristöjä.
Yleisimmin hankkeet tarjoavat opiskelijoille erilaisia selvitystehtäviä, harjoittelua tai opinnäytetöitä. Mahdollisuutena pidetään mm. sitä, että hankkeisiin mukaan haluaville opiskelijoille räätälöidään hankkeista kehittämistehtäviä, harjoitteluja tai opinnäytetöitä heidän osaamistavoitteidensa mukaisesti ja hankkeisiin kirjoitetaan opiskelijoille oma osuus.
Hankkeita on mahdollista aiempaa enemmän opinnollistaa niin, että opiskelijat saavat hankkeista opintopisteitä. Opiskelijat tulee sitouttaa hankkeisiin jo opintojen alkuvaiheessa. Konkreettisena esimerkkinä on mm. biotuoteinsinöörin koulutuksen suunnittelussa otettu käytäntö, jossa opiskelijat jo koulutuksen alkuvaiheessa integroidaan alan yritysten ja Kuitulaboratorion palvelu- ja tutkimustoimintaan. Tutkimusyksiköillä on mahdollisuus tarjota kesätyöpaikkoja opiskelijoille. Myös laboratorioiden esittely opiskelijoille koetaan tärkeänä.
Opiskelijoita kuunnellaan
Yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja viestintä ilmentävät vahvasti opiskelijalähtöisyyttä. Opiskelijalähtöisyyttä on mm. oppimisen edistämisen ratkaisujen hakeminen yhdessä, mitä moninaisemmissa tilanteissa. Opiskelijalähtöisyys on opiskelijoiden kuuntelemista ja osallistamista, vastaamista opiskelijoiden tiedusteluihin, kannustamista ja huomioon ottamista.
Opiskelijalähtöisyys on vuorovaikutteisuutta ja dialogisuutta eri prosesseissa. Hyvin tärkeänä osa-alueena on opiskelijapalautteen pyytäminen, analysointi ja vastapalautteen antaminen opiskelijoille. Palautekeskustelujen lisäämistä pidetään tärkeänä. Palautteen pyytäminen ja antaminen ovat myös opiskelijan tulevia työelämän taitoja, jotka jokainen tulee työssään kohtaamaan.
Yhtenä konkreettisena esimerkkinä mainitaan opintojakson tärkeysjärjestyksen ja painopistealueiden suunnittelu yhdessä opiskelijoiden kanssa ensimmäisellä tapaamiskerralla. Viestinnässä puolestaan korostetaan opiskelijalähtöisyyttä Xamkissa tekoina, jonka jälkeen siitä on mahdollista myös viestiä.
Toisaalta opiskelijoiden todetaan olevan jo nyt monin tavoin mukana viestinnässä ja markkinoinnissa ja pohdittavana on, mitkä työyhteisöviestinnän asioista voisivat kuulua myös opiskelijaviestinnän puolelle. Henkilöstöllä on ”halua viedä eteenpäin opiskelijalähtöisyyden ideaa ja periaatteita. Näille periaatteille odotetaan riittävää konkreettista tukea ja näkemystä talon hallinnolta”. Yhdessä olemme enemmän!
Opiskelijoiden ohjaus ja tukeminen on vastausten perusteella tärkeää erityisesti niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat valmiita tekemään töitä oppimisensa eteen. Opiskelijoita ei toivota tuuditettavan siihen uskoon, että työelämässä selviää ilman vaivannäköä. Toisaalta halutaan ohjata ja tukea myös niitä opiskelijoita, joilla opinnot eivät etene. Tärkeä osa ohjausta on opintojakson opiskelijoiden osaamisen tason hahmottaminen ja vastaaminen opiskelijoiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin.
Tärkeää on myös madaltaa opiskelijoiden kynnystä pyytää ohjausta sekä olla opiskelijoiden saavutettavissa. Ohjaus ja tukeminen liittyvät vahvasti henkilökohtaisten opintosuunnitelmien (HOPS) toteutukseen, oppimishaasteiden tunnistamiseen, uraohjauksen kysymysten ratkomiseen ja opiskelutilanteen haasteiden purkamiseen.
Yksilöllisyyden arvostaminen toteutuu eri tavoin, kuten opinnäytetyön yksilöllisenä ohjauksena, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisena ja työn opinnollistamisena. Opiskelijavastaavan (OVA) työssä opiskelija on aina ensisijainen. Opettajan työssä oppimisen ohjaajana tuli vastauksissa esille halu päästä jatkossa henkilökohtaisempaan opetustilanteeseen opiskelijan, yksilön kanssa, sekä ”kasvattaminen alan kehittäjäksi ja osaajaksi”. Opiskelijoiden ohjauksen ja tukemisen kannalta on tärkeää, että koulutusyksiköiden omat ohjeet ja käytänteet ovat yksikön henkilöstöllä yhtenäiset ja kaikki niihin sitoutuvat. Nämä luovat opiskelijoille ”turvallisen olon”.
Opiskelijalähtöiset, palvelevat kampukset
Hyvin toimivat palvelut ja hyvinvointi kiteytyvät jokaisen opiskelijan arvostavaan kohtaamiseen. Opiskelijalähtöiset, palvelevat kampukset ovat osa Xamkin vetovoimaisuutta! ”Opiskelijan etu on aina lähtökohta, hyvä asiakaspalvelu, opiskelijoiden auttaminen ja neuvominen, opiskelijan asemaan asettuminen ja asioiden arvioiminen sitä kautta”. Opiskelijat koetaan palveluiden tilaajina, jolloin heitä tulee ohjeistaa miten pitää toimia, mitä heidän itse pitää tehdä ja mitä Xamkin yksikkö tekee.
Kansainvälisten opiskelijoiden palveluiden edelleen kehittäminen koetaan tärkeänä. Erilaisia lomakkeita kehitettäessä testataan ne aina opiskelijoilla. Tukipalveluiden yhtenä ongelmana koetaan niiden siiloutuminen eri organisaatioyksiköiden alle, minkä koetaan haittaavan asiakasnäkökulman kokonaisvaltaista toteutumista.
Käytännön hyvänä esimerkkinä kerrotaan, että liiketalouden opiskelijat ovat päässeet tutustumaan usean vuoden ajan tukipalveluiden prosesseihin. Tämän käytännön toivotaan edelleen jatkuvan. Ravintoloiden palveluiden kehittämisessä toivotaan, että opiskelijat olisivat aktiivisemmin mukana suunnittelemassa ja kehittämässä palvelukokonaisuuksia osana opintojaan.
Opiskelijaterveydenhuollossa jokainen opiskelija kohdataan yksilöllisesti ja heidän tarpeensa huomioon ottaen. Hyvänä toteamuksena mainittakoon: ”ilmapiirin luominen opiskelumyönteiseksi voi olla pieniä tekoja ja ystävällisyyttä, joka ei maksa mitään mutta jolla voi olla dramaattisetkin vaikutukset oppimiseen!”