Jääkiekon pelaaminen vaatii pelaajalta monipuolisia fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia. Lajinominaista ovat maksimaaliset suoritukset lyhyillä palautuksilla sekä voimakkaat fyysiset kontaktit. Fyysisten ominaisuuksien lisäksi pelaajien tulee hallita luistelu- ja mailankäsittelytekniikkaa, taktista osaamista sekä psyykkistä kestävyyttä (Pesola 2009).
Tyypillisimpiä jääkiekossa tapahtuvia urheilu- ja rasitusvammoja ovat pehmytkudosvammat, kuten erilaiset nyrjähdykset, venähdykset ja revähdykset. Vammojen seurauksena pelaajalle voi kehittyä nivelten virheasentoja, pehmytkudosten ruhjeita, turvotusta ja kipua (Purmonen 2010). Jääkiekkoilijoiden harjoittelussa tulee ottaa huomioon kaikkien elinjärjestelmien tasainen kuormittaminen, pelikauden aikana olevat pelit, niistä palautuminen ja mahdolliset loukkaantumiset (Huovinen 2009).
Tyypillisimpiä jääkiekossa tapahtuvia urheilu- ja rasitusvammoja ovat pehmytkudosvammat, kuten erilaiset nyrjähdykset, venähdykset ja revähdykset.
Fysioterapeutin ennaltaehkäisevä työ nähdään tärkeänä kehityskohteena etenkin juniorijääkiekossa. Tärkeää on pelaajien sekä valmentajien kouluttaminen ja tiedottaminen urheilu- sekä rasitusvammoja ennaltaehkäisevistä harjoitteista. Tärkeitä harjoitteita ovat mm. liikkuvuus- ja koordinaatioharjoitukset, liike- ja kehonhallinta- sekä keskivartaloa vahvistavat harjoitteet (Mottram & Comerford 2008: Vattukumpu 2012).
Savonlinnalaisen juniorijääkiekkoseuran taitovalmentaja Joni Kotilainen otti yhteyttä syksyllä 2016 Xamkin fysioterapian koulutusvastaavaan Anne Henttoseen tiedustellakseen fysioterapiaopiskelijoiden mahdollisuutta osallistua yhteiseen Juniori-Sapkon toimintaa kehittävään projektiin. Projektin tavoitteena on edistää pelaajien terveyttä vähentämällä riskejä harjoittelussa tapahtuviin loukkaantumisiin sekä lisätä valmentajien tietämystä lasten ja nuorten fyysisestä kehityksestä, kasvusta sekä kehon kuormittumiseen vaikuttavista tekijöistä.
Xamkin ja Juniori-Sapkon yhteistyöprojekti tuotti onnistumisen kokemuksia ja uutta osaamista
Yhteistyöprojektin toiminta käynnistyi Savonlinnassa keväällä 2017. Neljä viikkoa kestäneen projektin toteutuksen aikana Xamkin 32 fysioterapian opiskelijaa työskentelivät 110 10–16-vuotiaan juniorijääkiekkoilijan kanssa ohjaten heille sekä joukkueiden valmentajille kehonhallintaa, liikkuvuuteen sekä kehon palautumiseen paneutuvia harjoitteita.
Opiskelijat toteuttivat pelaajille lihastasapainokartoituksia, yksilöllisiä fysioterapeuttisia tutkimisia ja ohjaamisia sekä ryhmämuotoista ohjausta ryhdistä, kehon tukilihasten harjoittamisesta, kehonpainoharjoittelun perusteista, liikkuvuudesta sekä kehonhuollosta ja –palautumisesta.
Opiskelijat kokivat nuorten urheilijoiden ohjaamisen mielekkääksi ja opettavaiseksi. Projektin aikana he saivat harjoitella käytännössä aiemmilla opintojaksoilla opiskeltuja asioita, kuten esim. nivelten liikkuvuuksien mittaamista, lihastoiminnan tutkimista, kinesioteippausta yhtenä hoitomuotona sekä terapeuttisten harjoitteiden suunnittelua ja ohjaamista.
Opiskelijat kokivat nuorten urheilijoiden ohjaamisen mielekkääksi ja opettavaiseksi.
Juniorijääkiekkoilijat kokivat saaneensa apua urheiluvammojen hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn. Valmentajien mukaan heidän tietotaitonsa lasten ja nuorten kehon kuormittumisen huomioimiseen harjoittelun suunnittelussa lisääntyi.
Projektin lopuksi järjestettiin Savonlinnan kampuksella avoin päätösseminaari, jossa käsiteltiin muun muassa lasten liikunta-aktiivisuuden merkitystä terveen kasvun ja kehityksen tukena (Polar Oy, Ville Uronen). Kristallisportin toimitusjohtaja Eero Piironen esitteli runsaslukuiselle yleisölle jääkiekon Mestiksen mestarin Sapkon kehonhuoltoharjoittelua ja kertoi sen tärkeästä merkityksestä. Opiskelijat toivat päätösseminaarissa esiin projektin toimintaa, toteutusta ja merkityksellisiä oppimiskokemuksia posterinäyttelyn muodossa.
Molempien osapuolien tyytyväisyys projektin antiin takaa hyvän jatkon kehittää yhteistyötä. Tunnustuksena onnistuneesta projektista Juniori–Sapko palkitsi fysioterapian lehtorit Suvi Lambergin ja Elina Päykkösen vuoden tulokas tittelillä seurakauden päätyttyä.
Tuloksellinen yhteistyö Xamkin ja Juniori-Sapkon välillä jatkuu samankaltaisen toimintaprojektin muodossa seuraavan fysioterapiaryhmän kanssa keväällä 2018.
LÄHTEET
Huovinen, Heikki. 2009. Jääkiekon lajianalyysi ja harjoittelun perusteet. Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. Valmentajaseminaari. PDF-dokumentti. Ei päivitystietoa. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/19918/VTE%20Huovinen.pdf?sequence=1 [viitattu 26.9.2017].
Mottram, Sarah, Comerford, Mark 2008. A new perspective on risk assessment. Physical therapy in sport, 9, 40−51.
Pesola, Arto 2009. Jääkiekon lajianalyysi ja fyysisten ominaisuuksien valmennuksen ohjelmointi. Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. Valmentajaseminaari. PDF-dokumentti. Ei päivitystietoa. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24511/VTE.A008%20Pesola_%20%20Arto%20J%C3%84%C3%84KIEKON%20LAJIANALYYSI%20JA%20FYYSISTEN%20OMINAISUUKSIEN%20VALMENNUKSEN%20OHJELMOINTI_FINAL.pdf?sequence=1 [viitattu 26.9.2017]
Vattukumpu, Riku 2012. Fysioterapeutti juniorijääkiekossa – Systemaattinen kirjallisuuskatsaus nykytilanteesta ja mahdollisista kehittämiskohteista. Saimaan ammattikorkeakoulu. Fysioterapian koulutusohjelma. Opinnäytetyö. PDF-dokumentti. Ei päivitystietoa. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/45238/Vattukumpu_Riku.pdf?sequence=1 [viitattu 26.9.2017]